Ruokakriisi uhkaa taas Saharan eteläpuolista Afrikkaa

Ulkomaat 19.5.2013 11:00
Perhe Mauritaniasta: Sadiqah Mint Brahim sekä lapset Safia Mint Brahim (vas.) ja Habsa. Kuva Jari Kivelä.

Saharan eteläpuolista Afrikkaa uhkaa paha aliravitsemus tänäkin vuonna, vaikka viime vuonna sato oli kohtuullisen hyvä. Vuonna 2012 YK julisti alueelle hätätilan, koska 18 miljoonaa ihmistä kärsi aliravitsemuksesta.

”Tänä vuonna alueen tilanne ei juuri ole parempi”, Unicefin Länsi- ja Keski-Afrikan toimiston johtaja Manuel Fontaine arvioi. Moni perhe ei ole toipunut vielä viime vuoden koettelemuksista. Seuraava sato saadaan elokuussa, ja sen onnistumisesta ei ole tietoa.

Sahelin kriisi on kestänyt niin kauan, että lahjoittajat alkavat epäillä apunsa merkitystä. Ennen alueella oli pulaa ruoasta viiden, kuuden vuoden välein, nyt jo joka toinen vuosi. Alueeseen lasketaan Tšad, Burkina Faso, Gambia, Mauritania, Mali, Niger, Nigeria, Kamerun ja Senegal.

Sahelin tilannetta pahentaa muun muassa Pohjois-Malin sotatilanne. Pohjois-Mali ei ole mikään ruoka-aitta, mutta levottomuudet uhkaavat levitä ja sota vie paljon maan hallituksen huomiota.

Toivoa kuitenkin on. Alueella on aloitettu EU:n johdolla AGIR-ohjelma, jonka tarkoituksena on helpottaa haavoittuvimpien ihmisten tilannetta pysyvästi, niin ettei perheiden selviytyminen olisi niin rahasta ja hätäavusta kiinni. Mukana on muun muassa YK:n eri järjestöjä ja Maailmanpankki.

Unicefin Manuel Fontainen mukaan ruokaa on, mutta kaikilla ei ole siihen varaa. Etenkin hirssin ja maissin hinta on korkealla monista syistä. Pohjois-Nigeria tuottaa puolet sitä ympäröivän alueen viljasadosta, ja maa on kärsinyt tulvista. Myös Nigerian levottomuudet häiritsevät kauppaa. Viljan hintaan vaikuttaa myös spekulointi maailman pörsseissä.

Ruoka on usein myös huonosti ravitsevaa. Lasten vanhemmat ovat usein hyvin nuoria ja kouluttamattomia, eivätkä he osaa tarjota lapsilleen tarpeeksi proteiinipitoista ravintoa.

Fontainen mukaan avustusjärjestöjen on tärkeä jatkaa hätäapua niin kuin ennenkin: jos lapsi on aliravittu, hänet pitää pelastaa. Viime vuonna alueella toimivien järjestöjen ruoka-apu pelasti noin 800 000 lasta. Samalla on kuitenkin tärkeää, ja halvinta, yrittää ehkäistä ongelmia.

”Pyrimme edistämään rintaruokintaa ja parantamaan hyvinvointi- ja terveyspalveluja, esimerkiksi puhtaan veden saantia”, Helsingissä viime viikolla vieraillut Fontaine sanoo.

Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan siihen, ettei viljan hinnannousulla olisi niin suurta vaikutusta köyhimpien elämään, ja Fontaine on hyvillään AGIR-ohjelmasta, jolla etsitään vihdoin pysyvämpiä ratkaisuja.

”Tärkeää olisi saada ilmainen terveydenhoito ja koulutus, niin että köyhillä olisi varaa tuoda lapset hoitoon aiemmin.”

Tyttöjen koulutus on merkittävä asia.

”Esimerkiksi se, että pystymme saamaan tytöt kouluun ja pitämään heidät siellä, nostaa ensisynnyttäjien ikää”, Fontaine sanoo.

Miten tämä tapahtuu, on alueen hallitusten tehtävä, mutta järjestöt voivat auttaa heitä saamaan lainoja Maailmanpankilta ja EU:lta sekä investoimaan lainat parhaalla mahdollisella tavalla.

”Tiedämme, että maailma tuottaa tarpeeksi ruokaa kaikille.”

Väestö kasvaa

Valtava haaste terveyspalveluille ja koulutukselle on suuri syntyvyys. Lääketiedelehti Lancetin mukaan vuonna 2050 arviolta yksi kolmesta lapsesta maailmassa syntyy Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Vuonna 2030 Nigeria on maailman kolmanneksi väkirikkain maa Kiinan ja Intian jälkeen, ennen Yhdysvaltoja. Alueella syntyy nyt noin 7,6 lasta naista kohti, ja Nigerian väkiluku tuplaantuu 20 vuodessa.

Euroopan komission mukaan Sahelin kriisiin vaikuttavat ympäristön tilan heikkenemisen ja voimakkaan väestönkasvun lisäksi myös konfliktit. Myös ulkomaille muuttaneet alueen asukkaat lähettävät rahaa kotimaihinsa vähemmän kuin ennen.