Puolalaisten oma vika – presidentti kuoli lentoturmassa pahojen virheiden vuoksi

Ulkomaat 14.1.2011 10:10
Puolan presidenttiä kuljettanut lentokone epäonnistui laskeutumisessa Venäjällä huhtikuussa 2010. Kaikki koneessa olleet kuolivat. Kuva Natalia Kolesnikova / AFP / Lehtikuva.

”Tämä raportti tekee pilaa Puolasta.”

Näin kommentoi Puolan johtavan oppositiopuolueen (Laki ja oikeus) puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski venäläisen tutkintalautakunnan raporttia Smolenskissa Venäjällä viime huhtikuussa sattuneesta lento-onnettomuudesta. Sen 96:n kuolonuhrin joukossa oli hänen veljensä, Puolan silloinen presidentti Lech Kaczynski.

Jaroslaw Kaczynskin mielestä raportti syyttää turmasta epäoikeudenmukaisella tavalla vain puolalaisia ja perustuu spekulaatioihin. Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi torstaina, että tutkintalautakunnan raportti vaatii myös ”puolalaisen näkökulman”. Hän vihjaisi myös kansainvälisen tutkimuksen mahdollisuuteen.

Lähes 200-sivuinen raportti on ammattitaidolla tehty, ja lautakunnassa oli mukana myös Puolan edustus. Raportin lukeminen osoittaa puolalaispoliitikkojen olevan väärässä. Tutkijat syyttävät puolalaisia, koska onnettomuus johtui yksinomaan puolalaisista. Puolassa odoteltiin, että edes osa syyllisyyden taakasta sälytettäisiin venäläisten niskoille. Sitä raportti ei tee, koska siihen ei ole löydetty yhtään syytä.

Presidentti Kaczynski menehtyi ennen kaikkea omien ilmavoimiensa pahojen virheiden vuoksi. Ensimmäinen niistä liittyi lennon perussuunnitteluun. Ei varmasti ollut viisasta edes yrittää viedä valtakunnan päämiestä kovissa aikataulupaineissa kentälle, jolla ei ollut kunnollisia tarkkuuslähestymislaitteita. Tätä asiaa raportissa tosin ei mainita.

Sen sijaan raportti noteeraa, että presidenttiä kuljettamassa oli vaikeisiin olosuhteisiin liian kokematon ja huonosti koulutettu lentäjä. Venäläisvalmisteisessa Tu-154M-koneessa ei ollut vikaa, mutta miehistö ei tuntenut riittävän hyvin koneensa ominaisuuksia. Ohjaamoyhteistyö kangerteli pahoin, ja miehistöä ajoi hullunrohkeisiin tekoihin pakottava tarve viedä presidentti määränpäähän olosuhteista riippumatta.

Tätä tarvetta vain korosti se, että Puolan ilmavoimien komentaja seisoi ohjaamossa kohtalokkaan lähestymislennon aikana. Hänen veressään oli 0,6 promillea alkoholia, joka oli nautittu vähän yli tunnin pituisen lennon aikana.

Kova paine päästä perille

Puolan ilmavoimien Tupolev Tu-154M starttasi Varsovasta huhtikuun 10. päivänä kello 09.27. Arvovaltainen seurue oli matkalla tilaisuuteen, jossa muisteltiin Venäjän salaisen poliisin vuonna 1940 Katynin metsässä surmaamia 20 000 puolalaista upseeria ja muuta sotavankia.

Määräkenttä oli Smolenskin Severnyin sotilaskenttä, jossa kukaan koneen nelihenkisestä miehistöstä ei ollut ennen käynyt. Kentältä puuttuivat nykyaikaiset tarkkuuslähestymislaitteet, minkä vuoksi sen sääminimit ovat melko korkeat. Jos kenttää lähestyvä pilotti ei näe kiitotievaloja sadan metrin korkeudessa, lähestyminen on keskeytettävä.

Presidentin VIP-lennon miehistö sai lennon aikana tietoja koko ajan huonontuvasta säästä. Vähän aikaisemmin Severnyiin laskeutui Puolan ilmavoimien pieni Jak-40-kuljetuskone. Lennonjohdon lisäksi myös sen miehistö raportoi useaan otteeseen presidentin koneelle, että sää on todella huono ja selvästi sekä kentän että koneen päällikön henkilökohtaisten sääminimien alapuolella.

Silti koneen kapteeni päätti yrittää. Päätös oli yksin hänen. Venäläinen lennonjohto muistutti sadan metrin ratkaisukorkeudesta, mutta ei voinut käskeä pilottia keskeyttämään lähestymistä ja menemään varakentälle.

”Koneen päällikön mielessä oli tehtävän tärkeys ja Pääasiallisen Matkustajan mahdollinen negatiivinen reaktio, jos kone suuntaisi varakentälle”, raportissa kirjoitetaan.

Onnettomuuskoneen päällikkö tiesi tällaisen reaktion olevan jopa todennäköinen. Hän oli ollut perämiehenä samassa koneessa 2008, kun Pääasiallinen Matkustaja eli presidentti Kaczynski oli välilaskun aikana vaatinut miehistöä lentämään vastoin lentosuunnitelmaa Georgian Tbilisiin. Silloinen päällikkö oli kieltäytynyt, koska tällaista lentoa ei ollut valmisteltu lainkaan eikä miehistöllä ollut edes tarvittavia lähestymiskarttoja. Päällikkö joutui sotaoikeuteen, jossa juttu raukesi, mutta päällikkö sai lähtöpassit presidentin kuljetustehtävistä.

Onnettomuuskoneen lentäjä sanoi lähestymisen alkaessa tekevänsä yhden koelähestymisen. Jos keli ei olisi riittävän hyvä, hän vetäisi koneensa uuteen nousuun ja lentäisi varakentälle eli Vitebskiin tai Moskovaan.

Hän ei kuitenkaan keskeyttänyt lähestymistä sadassa metrissä. Koneen automaattivaroitin kiljui PULL UP eli ”vedä ylös”, kun hän ohjasi konetta autopilotin korkeusohjainnappulalla yhä alemmas. Perämies huomautti, kun korkeus vajosi alle 60 metrin lähes kaksinkertaisella vajoamisnopeudella normaalilähestymiseen verrattuna.

Kentän valot tulivat näkyviin liian myöhään. Ohjaaja tempaisi rajusti ohjaussauvastaan ja koneen nokka kohosi nousuasentoon. Vajoaminen kuitenkin jatkui, kone osui puihin, syöksyi siivenkärki edellä maahan, kiepsahti ympäri ja syttyi tuleen kilometrin päässä kiitotien kynnykseltä. Kenelläkään koneessa olleella ei ollut mahdollisuuksia selvitä hengissä.

Uutistoimistotietojen mukaan raporttia käsitellään vielä sekä Puolan hallituksessa että parlamentissa. Nekään tuskin voivat muuttaa raportin perusviestejä: lentoturvallisuudesta vastaa yksin koneen miehistö, sen on annettava tehdä työtään vailla ulkopuolista painostamista ja Pääasiallisten Matkustajien kuljettajilta on vaadittava paljon tähänastista enemmän.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.