Presidentti Mohamed Abdelaziz: ”EU tukee Marokon miehitysvaltaa Länsi-Saharassa”

Ulkomaat 4.6.2010 12:00

Mohamed Abdelaziz

Kiukku ja tyytyväisyys vuorottelivat Suomessa toukokuun lopulla pikavierailulla käyneen Länsi-Saharan presidentin ja vapautusjärjestö Polisarion johtajan Mohamed Abdelazizin mielipiteissä.

Maataan ja vapautusjärjestöä vuodesta 1976 lähtien johtaneen sissivetaraanin kiukku kohdistui YK:hon, EU:hun, Marokkoon ja Ranskaan. Niiden hän katsoo joko jarruttavan Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäistymishanketta tai hakevan hyötyä sen laittomasta miehityksestä.

Suomea ja Ruotsia hän kiitteli. Niiden sosiaalidemokraattisten puolueiden päätöksiä tunnustaa Länsi-Saharan itsenäisyys hän kuvaa historiallisiksi ja tärkeiksi.

”Sdp:n puoluekokous oli länsisaharalaisten oikeuksien edistämisen kannalta merkittävä. Länsi-Saharan tunnustaminen on tärkeä käytännön teko, joka estää Marokon yritykset kaapata Länsi-Saharan luonnonrikkaudet ja perusoikeudet omikseen.”

”Olemme erittäin kiitollisia suomalaisten laajakatseisuudesta. Toivomme, että asiat edistyvät myös muissa Pohjoismaissa”, SDP:n Joensuun puoluekokoukseen valtuuskuntineen osallistunut Abdelaziz kiittelee.

Kiistan ytimessä itsenäisyys

Ruotsin ja Suomen sosiaalidemokraattien päätökset edellyttävät toteutuakseen ensin puolueiden nousua hallitusvaltaan. Silti ne ovat lähes ainoita muutoksia pattitilantessa, jossa neuvottelut Länsi-Saharan asemasta ovat olleet vuosikausia.

Kiistan ytimessä on kansanäänestys itsenäisyydestä, jonka YK vuoden 1991 aseleposopimuksessa lupasi länsisaharalaisille saadakseen Polisarion lopettamaan 15 vuotta jatkuneen aavikkosotansa Marokkoa vastaan.

Lukuisat neuvottelu- ja ratkaisuyritykset ovat kaatuneet jatkuvasti samaan esteeseen: Marokko pitää alueita ”historiallisena osana” valtiotaan, eikä ole valmis luopumaan siitä mistään hinnasta. Marokkolaisia on asutettu miehitetyille alueille jo enemmän kuin alkuperäisväestöä on.

”Rakkaan Saharan” menetys olisi syviin talousvaikeuksiin juuttuneelle ja voimistuvan yhteiskunnallisen tyytymättömyyden keskellä painiskelevalle kuningashuoneelle sisäpoliittinen itsemurha. Marokko onkin torjunut kaikki ratkaisuyritykset, joiden vaihtoehtoihin kuuluu Länsi-Saharan itsenäisyys. Se tarjoaa länsisaharalaisille vain erittäin rajallista itsehallintoa, joka käytännössä jättää kaiken vallan Marokolle.

”YK:n pyrkimykset järjestää vapaa ja rehellinen kansanäänestys Länsi-Saharan itsemääräämisoikeudesta eivät edisty. Marokolla ei ole siihen poliittista tahtoa. Olemme valmiita neuvottelemaan, kunhan tavoite on selkeä: YK:n valvoma kansanäänestys, jossa länsisaharalaiset saavat vapaasti valita mitä haluavat kolmesta vaihtoehdosta. Ne ovat itsenäistyminen, liittyminen Marokkoon tai itsehallinto Marokon osana. Valitettavasti Marokolle kelpaa vain ratkaisu, joka hyväksyttää ja virallistaa sen miehityksen ja siirtomaavallan jatkumisen tapahtuneena tosiasiana”, presidentti Abdelaziz toteaa.

Marokon politiikan kulmakivenä on osoittaa, että miehitys on vakiintunut olotila.

YK:n saamattomuus tuskastuttaa

Kansainväliselle yhteisölle ja etenkin länsimaille Abdelazizilta riittää varsin vähän ymmärrystä. Ne eivät ole edistäneet pattitilanteen purkamista, päinvastoin.

”Suurvallat, varsinkin Ranska, rohkaisevat ja suojelevat Marokkoa ylläpitämään jyrkän torjuvan asenteensa”, Abdelaziz korostaa.

Marokko rajoittaa ja valvoo tiukasti ulkopuolisten pääsyä Länsi-Saharan alueelle, jossa ihmisoikeustilanne on kehno. Poliisi ja turvallisuuspalvelu tukahduttavat väkivalloin, pidätyksin ja kiduttamalla kansalaisaktiivien ja saharalaispoliitikkojen pyrkimykset pitää itsemääräämiskysymystä esillä.

Kolmannes puolimiljoonaisesta kansasta asuu yhä pakolaisleireillä, jotka ovat seisseet vuodesta 1975 lähtien keskellä autiomaata Algeriassa. Sekä leireille että miehitettyyn Länsi-Saharaan on syntynyt useita radikaaleja järjestöjä, jotka lietsovat yhä enemmän sotiminen käynnistämistä uudelleen.

YK:n jatkuva saamattomuus turhauttaa länsisaharalaisjohtoa pahan kerran. Presidentti Abdelaziz syytti hiljattain pääsihteeri Ban Ki-moonille lähettämässään kirjeessä YK:ta kovasanaisesti kyvyttömyydestä ja epäonnistumisesta täyttää velvollisuutensa Länsi-Saharaa kohtaan.

Yhtä vähän arvoa hänen silmissään saa EU sallii Marokon ansaita miljoonia euroja länsisaharalaisten luonnonrikkauksilla, ja on valmis ottamaan niistä omankin osansa. EU ei painosta Marokkoa, koska on hyötynyt huomattavasti sen kanssa tehdystä kalastussopimuksesta. Eurooppalaiset kalastuslaivastot täyttävät verkkojaan miehitetyn Länsi-Saharan rannikkovesillä.

”EU osallistuu yhteistyössä miehitysvallan kanssa hankkeisiin, jotka keskittyvät Länsi-Saharan luonnonrikkauksien ryöstöön. Auttakaa te suomalaiset meitä lopettamaan EU:n häpeällinen osallisuus saharalaisten kärsimyksiin”, Abdelaziz pyytää.

Abdelaziz väläyttää nyt jo itsekin uuden aavikkosodan mahdollisuutta.

”Saharalaisten kärsivällisyys alkaa olla lopuillaan, ja että he ovat valmiita käyttämään kaikkia laillisia oikeuksiaan. Niihin kuuluu myös paluu aseelliseen taisteluun”, hän toteaa.

Länsi-Sahara

  • Pinta-ala: 266 000 km2. Marokko miehittää alueesta yli kahta kolmasosaa, loput vapautusliike Polisarion hallinnassa.
  • Asukasluku: noin 500 000. Arviolta 150 000 asuu pakolaisleireillä Algeriassa lähellä rajaa.
  • Espanjan siirtomaa 1884-1975.
  • Kuulunut YK:n vapautettavien siirtomaiden listalle vuodesta 1966.
  • Vapautusliike Polisario julisti Länsi-Saharan itsenäiseksi Saharan demokraattiseksi arabitasavallaksi (SADR) vuonna 1976. Itsenäisyyden on tunnustanut yli 80 valtiota ja Afrikan maiden järjestö AU.
  • YK:n vuonna 1991 vuoden sisällä lupaamaa kansanäänestystä länsisaharalaisten itsemääräämisoikeudesta ei ole toteutettu
  • Luonnonrikkauksia: fosfaattia, todennäköisesti raakaöljyä, rannikkovesillä runsaasti kalaa

Historiaa

  • Marokko ja Mauritania miehittivät Länsi-Saharan heti kun Espanja vuonna 1975 vetäytyi siirtomaastaan. Haagin kansainvälinen tuomioistuin julisti miehityksen laittomiksi ja vahvisti länsisaharalaisten oikeuden itsenäisyyteen.
  • Vapautusliike Polisario soti vuodesta 1973 lähtien ensin Espanjaa, sitten uusia miehittäjiä vastaan.
  • Mauritania solmi Polisarion kanssa rauhan vuonna 1979 ja luopui alueistaan, mutta Marokko valtasi ne.
  • Marokko on rakentanut miehittämiensä alueiden ympärille yli 2500 kilometriä pitkän linnoitusketjun, ”hiekkamuurin”. Vahvasti miinoitettua muuria ja miehitysaluetta suojelee yli 150 000 sotilasta.
  • YK:n välityksellä solmittu aselepo osapuolten välillä ollut voimassa vuodesta 1991. Sitä valvoo YK:n rauhanturvajoukko Minurso.
  • Uusin YK:n rauhansuunnitelma, ns. Bakerin suunnitelma” syntyi vuonna 2003: viiden vuoden siirtymäkauden 2003-2008 aikana Marokko vastaa yhä Länsi-Saharan ulkopolitiikasta, mutta YK valvoo länsisaharalaisten oman paikallishallinnon pystyttämistä ja valmistelee kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Hanke kaatui Marokon vastustukseen.
  • Nykyiset neuvottelut Länsi-Saharan asemasta osapuolten välillä alkoivat vuonna 2007 mutteivät ole johtaneet mihinkään.

Kuva Kari Hulkko