Planeettajahti kiihtyy

maa
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Taiteilijan näkemys yhdestä uudesta eksoplaneetasta. Kuusi kertaa Maan massainen planeetta kiertää hyvin lähellä emotähteään nimeltä Gliese 667 C. Taustalla näkyvät kolmoistähtijärjestelmän kaksi muuta tähteä. Kuva AP / Lehtikuva

Oman aurinkokuntamme ulkopuolelta löydettyjen eksoplaneettojen määrä kasvoi melkein kymmenen prosenttia kerralla, kun Portugalin Portossa alan konferenssissa esiteltiin alkuviikosta peräti 32 uutta eksoplaneettaa. Tällaisten määrien löytymisen uskotaan tarkoittavan sitä, että eksoplaneettoja on universumissa todella runsaasti ja niiden löytötahti vain kiihtyy.

Jupiterin ja Neptunuksen kokoluokkaa olevia eksoplaneettoja on vuodesta 1992 lähtien löydetty yhtensä noin 400. Nyt esitellyssä joukossa on monenkokoisia planeettoja. Suurin niistä on viisi kertaa Jupiterin kokoinen ja kaksi vain viisi kertaa Maan kokoisia. Yksikään niistä ei sijaitse sellaisella avaruuden vyöhykkeellä, jossa voisi ilmetä elämää. Löydöksiin kuuluu myös muutamia jättiläisplaneettoja, jotka saattavat kyseenalaistaa planeettojen muodostumisesta esitetyt teoriat.

Uudet kiertolaiset on havaittu Euroopan eteläisen observatorion ESOn 3,6-metriseen teleskooppiin liitetyllä suurtarkkuussäteisnopeusspektrografilla, (High Accuracy Radial Velocity Planet Searcher) joka ymmärrettävistä syistä tunnetaan kätevämmällä nimellä HARPS. Se sijaitsee La Sillan observatoriossa Chilessä.

ESO, jossa Suomikin on mukana, esittelee uutta saavutustaan ylpeänä, sillä se vahvistaa HARPSin asemaa maailman tarkimpana eksoplaneettojen bongarina. Erityisen tehokkaasti se on löytänyt pienimassaisia supermaita, jotka ovat alle 20 kertaa Maan kokoisia.

Eksoplaneettoja etsitään ja löydetään epäsuorilla keinoilla, eli mittaamalla niiden vaikutusta tähden liikkeeseen tai tähdestä tulevan valon määrään.