Pieleen mennyt ohjelmistopäivitys paljasti USA:n armeijan GPS-riippuvuuden

asevoimat
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Vuonna 2008 Yhdysvallat kokeili uusia, GPS-ohjattuja tykin ammuksia. Kuva Henry Selzer / AP / Lehtikuva.

Ohjelmisto-ongelma viime tammikuussa paljasti, kuinka riippuvainen Yhdysvaltain armeija nykyisin on GPS-satelliittien antamasta sijaintiedosta. Jopa kymmenentuhatta armeijan GPS-vastaanotinta oli päiviä poissa pelistä.

Ongelman ydin on tässä: jenkkiarmeijalla on noin 800 000 GPS-vastaanotinta ohjuksissa, aseissa, laivoissa, lentokoneissa ja muissa varusteissa. Näistä arviolta 10 000 jäi tammikuussa vaille GPS-satelliittien signaalia eli ilman paikkatietoa. Asiantuntijoiden mukaan käytännössä koko Yhdysvaltain armeija toimii GPS-tiedon varassa.

“Kaikki mikä liikkuu, käyttää sitä”, sanoo John Pike, Globalsecurity.org-sivuston johtaja. “GPS on niin olennainen osa USA:n sodankäyntiä, että ilman sitä ei voisi lähteä liikkeelle.”

Ongelma ilmeni, kun GPS:n Yhdysvalloissa toimivaan ohjausjärjestelmään asennettiin uusi ohjelmisto. Se ei kuitenkaan ollut yhteensopiva kaikkien vastaanottimien kanssa, joten osa niistä ei enää osannut vastaanottaa GPS-satelliittien lähettämää signaalia.

Maan ilmavoimat eivät ole kertoneet, kuinka moneen aseeseen tai koneeseen tällä oli vaikutusta. Tiedossa ei myöskään ole, vaikuttiko häiriö Irakissa tai Afganistanissa toimiviin joukkoihin.

Yksi esimerkki GPS:n avulla toimivista aseista ovat Yhdysvaltain taistelulennokit, joilla tehdään iskuja muun muassa Afganistanissa ja Pakistanissa ja joita ohjataan etänä Yhdysvalloista. Maan ilmavoimien mukaan ainakin yksi lennokkimalli kärsi GPS-häiriöstä. Miten, sitä ei suostuttu kertomaan. (Lue lisää taistelulennokeista tästä.)

GPS on tuttu tavallisille käyttäjille ympäri maailmaa erilaisista navigaattoreista. Viime aikoina ovat yleistyneet etenkin auto- ja matkapuhelinnavigaattorit. GPS-järjestelmä toimii kuitenkin niin, että sotilas- ja siviilikäyttöön on omat signaalinsa. Asevoimia haitannut häiriö ei näkynyt siviilien arjessa.

Yhdysvallat ja asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että millään taholla maailmalla ei ole mahdollisuutta päästä häiritsemään GPS-järjestelmän toimintaa. Irak yritti tätä vuonna 2003, mutta häirinnän yrittäjä tuhottiin GPS-ohjatulla pommituksella.

Suurempi riski on inhimillinen erehdys, sanoo puolustusteollisuuden konsultti ja tietokirjailija James Hasik.

Vuonna 2001 neljä ihmistä kuoli Kabulissa, kun Yhdysvaltain ohjus osui yli kilometrin ohi maalistaan. Syy oli se, että järjestelmään oli syötetty väärät koordinaatit.

GPS-järjestelmä perustuu signaaleihin, joita lähettävät korkealla avaruudessa kiertävät satelliitit. Signaalien perusteella GPS-vastaanottimet maan päällä (vaikkapa navigaattorit) laskevat sijaintinsa. Järjestelmä kehitettiin alun perin Yhdysvaltain sotilaskäyttöön. EU:ssa on tekeillä oma Galileo-navigointijärjestelmä, joka toimisi vastaavalla periaatteella kuin GPS.

Lähde: AP