Päivän kuva: Näistä surmista Radovan Karadžićia syytetään

Bosnian sota
Teksti
Hanna Hihnala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Suomalaiset tutkijat osallistuivat Srebrenican uhrien tutkimiseen 1996-1997. Tutkija merkitsi alueelta löytyneen pääkallon heinäkuussa 1996. Kuva Staton R. Winter / AP / Lehtikuva

Bosnian sodan aikana 1992-1995 tehtiin julmuuksia, joista vastuussa olevia henkilöitä kaivataan yhä oikeuden eteen.

Haagin Jugoslavia-tuomioistuimessa alkoi tänään yksi tällainen oikeudenkäynti. Syytetty, Bosnian entinen serbijohtaja Radovan Karadžić, boikotoi oikeudenkäyntiä ja jätti tulematta oikeussaliin.

Maanantain istuntoa kesti noin 15 minuuttia, jonka jälkeen istuntoa valvova tuomari ilmoitti istunnon jatkamisesta tiistaina iltapäivällä. Karadžićille määrättäneen asianajaja, jos hän ei ilmaannu huomenna paikalle.

Boikotti oli odotettu, sillä 64-vuotias Karadžić oli jo aiemmin uhannut jättää saapumatta oikeussaliin. Karadžić perustelee poisjäämistään sillä, että hän ei ole saanut tarpeeksi aikaa valmistautua oikeudenkäyntiin. Hän on ilmoittanut puolustavansa itse itseään.

Karadžićia vastaan on nostettu yksitoista syytettä sotarikoksista, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Häntä syytetään muun muassa Srebrenican kansanmurhan ohjailusta.

Heinäkuussa 1995 serbit iskivät Srebrenican kaupunkiin ja surmasivat kahdeksantuhatta muslimimiestä ja -poikaa.

Reilu kymmenen vuotta karkuteillä ollut, ulkonäköään muuttanut Karadžić pidätettiin heinäkuussa 2008 Serbian pääkaupungissa Belgradissa.

Oikeudenkäyntiä seuraamaan on matkustanut yli 150 Bosnian sodasta selvinnyttä.

Lähde Helsingin Sanomat, YLE, Reuters