Näin Putin kaappaa Krimin: Kansanäänestys on omalaatuinen näytelmä

Venäjän propagandasotaan kuuluvat valheet ja vääristely.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hermopeli Krimillä kiristyi alkuviikosta, kun Venäjän asevoimat ottivat Ukrainaan kuuluvan niemimaan yhä tiukemmin haltuunsa.

Samaan aikaan Krimin Venäjää tukeva hallinto valmistautui ensi sunnuntaina 16. maaliskuuta järjestettävään kansanäänestykseen, jossa kysytään, haluavatko asukkaat itsenäistyä vai liittyä Venäjään. Äänestyksessä ei ole mahdollista ottaa kantaa Ukrainan puolesta.

Kansanäänestys on sinällään täysin turha, sillä Krimin kaappausta tukevan tuloksen järjestäminen ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia presidentti Vladimir Putinille. Ukrainan television lähetykset on katkaistu Krimillä. Tarjolla on ainoastaan Venäjän valtiollisen television uutisia, joissa tuetaan Putinin tavoitteita ja väitetään, että venäjänkielisten oikeuksia poljetaan Ukrainassa.

Neuvostojohtaja Nikita Hruštšov lahjoitti Krimin Ukrainan neuvostotasavallalle 1954 hyvitykseksi Stalinin 1930-luvulla aiheuttamasta nälänhädästä. Nyt Krim palautetaan osaksi Venäjän federaatiota. Samalla Ukrainan omaisuus Krimillä kansallistetaan, hryvniat korvataan ruplilla, ja ukraina menettää asemansa virallisena kielenä.

Lähes 60 prosenttia Krimin asukkaista on etnisiä venäläisiä. He pyrkivät jo Neuvostoliiton hajotessa irrottautumaan Ukrainasta ja julistamaan Krimin itsenäiseksi, mutta Moskovasta ei löytynyt tuolloin tarvittavaa tukea hankkeelle.

Venäjä on lietsonut voimakkaasti Krimin venäläistä nationalismia, joka näytti laantuneen ennen Ukrainan kriisiä. Vuonna 2011 järjestetyssä mielipidemittauksessa peräti 71 prosenttia Krimin väestöstä piti Ukrainaa kotimaanaan, eivätkä venäläispuolueet menestyneet syksyn 2012 parlamenttivaaleissa.

Krimin asukkaista lähes 25 prosenttia on ukrainalaisia ja runsaat 12 prosenttia turkkilaissukuisia Krimin tataareja, jotka eivät hyväksy Venäjän suunnitelmia. Valtaosa heistä todennäköisesti boikotoi äänestystä.

 

Ilmeisesti Venäjä on suunnitellut Krimin valloitusta jo pitemmän aikaa. Se on päättänyt rakentaa sillan Krimin Venäjästä erottavan kapean Kertšinsalmen yli ja vetää merenalaisen sähkökaapelin Venäjän puolelta Krimin itäkärkeen.

Ukrainan tilannetta pitkään seurannut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik pitää kansanäänestystä osana Putinin propagandasotaa, jossa alueen valloitusta perustellaan vanhaan neuvostotyyliin kansan tahdolla. ”Putin yrittää esittää, että Venäjän toiminta Krimillä olisi laillisesti oikeutettua”, Raik sanoo.

Hän uskoo, että Putin yrittää luoda Krimille ”jäätyneen konfliktin” samaan tapaan kuin Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan, jotka irrotettiin Georgiasta vuoden 2008 sodan jälkeen, tai Transnistriaan, joka itsenäistyi yksipuolisesti Moldovasta 1991.

”Putin haluaa varmistaa, etteivät Georgia, Moldova ja Ukraina liity koskaan EU:n tai Naton jäseniksi”, Raik arvelee. ”Kyproksen ongelmien jälkeen on selvää, ettei EU hyväksy jäsenikseen maita, joilla on ratkaisemattomia aluekiistoja.”

Krimin tilanne eroaa kuitenkin muista jäätyneistä konflikteista. Venäjä ei liittänyt Abhasiaa, Etelä-Ossetiaa ja Transnistriaa itseensä, vaan tuki niiden itsenäistymistä Venäjästä riippuvaisiksi näennäisvaltioiksi. Venäjän lisäksi vain Nicaragua, Venezuela ja Nauru ovat tunnustaneet ne, ilmeisesti kiitoksena tuntuvasta taloudellisesta tuesta.

Raik muistuttaa, että Neuvostoliitto yritti luoda 1990-luvun vaihteessa samanlaisen tilanteen Koillis-Viroon venäläisväestöä edustaneen Inter-liikkeen avulla. Hanke kuitenkin epäonnistui.

 

Krimin parlamentin varapuheenjohtaja Grigori Ioffe vakuuttaa, että kansanäänestys on Ukrainan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukainen, vaikka Ukrainan perustuslaki ei tunne alueellisia kansanäänestyksiä.

Krimin uusi hallitus kertoo pyytäneensä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä Etyjiä lähettämään tarkkailijoita seuraamaan äänestystä. Venäläisjoukot ovat kuitenkin estäneet toistuvasti Etyjin sotilastarkkailijoilta pääsyn alueelle.

Sen lisäksi Venäjä on kutsunut Krimille omia vaalitarkkailijoitaan, joihin kuuluu Suomessa Putinin politiikkaa puolustava dosentti Johan Bäckman.

Krim julistautui itsenäiseksi tiistaina 11. maaliskuuta. Parlamentti lähetti jo sitä ennen Putinille anomuksen niemimaan liittämiseksi Venäjään. Asiasta päätettiin suljettujen ovien takana aseistautuneiden venäläissotilaiden vartioidessa parlamenttirakennusta. Norjalaisen Aftenposten-lehden selvityksen mukaan paikalla oli vain 36 kansanedustajaa, vaikka päätös olisi edellyttänyt 51 edustajan enemmistön.

Venäjän joukot miehittivät parlamentin ja hallituksen rakennukset hyvissä ajoin ennen äänestystä. Hallitus erotettiin ja uudeksi pääministeriksi nostettiin Sergei Aksjonov, jonka johtama Venäjän yhtenäisyyspuolue sai Krimin edellisissä vaaleissa vain neljä prosenttia äänistä. Aksjonov tunnettiin 1990-luvulla lempinimellä ”Goblin”. Hän oli tuolloin tupakan salakuljettaja ja Krimin pahamaineisen venäläismafian, Salemin, jäsen.

Moskovalainen politiikan tutkija Lilia Ševtsova pelkää, että Krimillä ajaudutaan samantyyppiseen sissisotaan kuin Tšetšeniassa 1990-luvulla, sillä Krimin ukrainalaiset ja erityisesti tataarit eivät hyväksy alueen liittämistä Venäjään.

”Krimin valtaus merkitsee nykyisen maailmanjärjestyksen loppua ja ajaa Venäjän pysyvään sotatilaan.”

 

Venäjä on käynyt Ukrainan vastaista propagandasotaa siitä lähtien, kun Kiovan mielenosoitus alkoi kehittyä joulukuussa kansannousuksi Venäjän tukemaa Viktor Janukovytšin hallitusta vastaan.

Venäjä on soveltanut Neuvostoliiton parhaita perinteitä kääntäessään asiat ylösalaisin. Se on syyttänyt väkivallan kohteeksi joutuneita ukrainalaisia väkivallasta ja luonnehtinut mielenosoittajia äärioikeistolaisiksi fasisteiksi. Samoin sanoin kuvataan nyt Ukrainan uutta hallitusta.

Ulkoministeri Sergei Lavrov väittää, että Ukrainassa tehtiin aseellinen kapina laillista esivaltaa vastaan. Venäjän oma toiminta selitetään sankarilliseksi puolustusoperaatioksi, jonka tarkoituksena on suojella venäläistä ja venäjänkielistä väestöä. Krimin kriisiin Venäjällä ei ole Lavrovin mukaan mitään osuutta.

Putin ja Lavrov väittävät, että Krimin miehittäjät kuuluvat alueen itsehallintoa puolustaviin vapaaehtoisjoukkoihin. Sotilasasiantuntijat ovat kuitenkin päätelleet valokuvien perusteella, että kysymyksessä ovat Venäjän armeijan erikoisjoukot.

Venäläisen RBK-lehden mukaan Krimille on lähetetty laskuvarjojoukkoja Pihkovasta sekä Uljanovskin ja Togliattin prikaateista. Lisäksi alueella on nähty tšetšeenipataljoona Vostokin joukkoja, Venäjän sotilastiedustelun Spetsnaz-joukkoja sekä merivoimien sopimussotilaita Novorossiskista.

Yhdysvalloissa arvioidaan, että Krimillä on ainakin 20 000 venäläissotilasta, ukrainalaiset puhuvat 30 000 miehestä. Lukuihin sisältyvät Venäjän Mustanmeren laivaston joukot, jotka ovat pysyvästi Ukrainalta vuokratussa Sevastopolin tukikohdassa.

 

Venäjän hallitusta tukevat tiedotusvälineet väittävät, että Ukrainasta on hakeutunut Venäjälle turvaan tänä vuonna jo 675 000 pakolaista. Venäjän rajavartiolaitos on varoittanut humanitaarisesta katastrofista, jos ”vallankumouksellinen kaaos” jatkuu Ukrainassa.

Tosiasiassa Venäjän ja Ukrainan rajalla ei ole näkynyt minkäänlaisia pakolaisvirtoja.

Venäjän pelätään yrittävän Krimin valloituksen jälkeen samaa vyörytystaktiikkaa Itä-Ukrainan venäjänkielisillä alueilla. Muun muassa Harkovassa ja Donetskissa on järjestetty mielenosoituksia Venäjän puolesta ja Ukrainan nykyhallintoa vastaan.

Donetskin uusi kuvernööri, suurliikemies Serhiy Taruta sanoo, että ainakin osa mielenosoittajista on Venäjän lähettämiä provokaattoreita. Maanantaina Ukrainan viranomaiset kertoivat pidättäneensä Donetskissa joukon Venäjän sotilastiedustelupalvelun GRU:n agentteja.

Kristi Raik arvioi, että itäisessä Ukrainassa Venäjään liittymistä kannattaa vain pieni vähemmistö. Tilanne on kuitenkin erittäin jännittynyt, sillä myöskään Ukrainan uuteen hallintoon ei luoteta.

Kaikkein hämmentävin osa informaatiosodassa liittyy Kiovan helmikuiseen joukkomurhaan, jossa tarkka-ampujat tappoivat kylmästi lähes sata ihmistä Kiovan Itsenäisyyden aukiolla.

Venäjän valtiollinen televisiokanava RT julkisti viime viikolla uutisen Viron ulkoministerin Urmas Paetin ja EU:n ulkopoliittisen edustajan Catherine Ashtonin 26. helmikuuta käymästä puhelinkeskustelusta. Paet kertoi salaa nauhoitetussa puhelussa kuulleensa, että samat tarkka-ampujat olisivat ampuneet presidentti Janukovytšin turvallisuusjoukkoja ja mielenosoittajia.

RT:n uutisessa väitettiin, että tarkka-ampujat olivat Ukrainan uuden johdon palkkaamia palkkasotureita. Venäjän tiedotusvälineet levittivät samaa huhua jo aiemmin helmikuussa.

Paet myönsi puhelinkeskustelun aidoksi, mutta kiisti johtopäätökset. Hän väitti kertoneensa Ashtonille vain Kiovassa kuulemistaan huhuista. Paetsin lähteenä ollut kiovalainen lääkäri Olga Bogomolets kiisti myöhemmin puhuneensa mitään mielenosoittajien palkkaamista tarkka-ampujista.

Pian RT:n uutisen julkistamisen jälkeen yhtiön yhdysvaltalainen uutisankkuri Liz Wahl erosi tehtävästään kesken suoran lähetyksen vastalauseena yhtiön moraalittomalle uutispolitiikalle ja venäläisjoukkojen lähettämiselle Ukrainaan.

 

Myös Putinin Venäjän parlamentille esittämä pyyntö asevoimien käytöstä Ukrainassa perustuu valheisiin. Hän perusteli pyyntöään tarpeella suojella Ukrainassa asuvien venäläisten henkeä.

Juuri ennen päätöstä Venäjällä kerrottiin Krimin sisäministeriön edustalla sattuneesta vakavasta aseellisesta välikohtauksesta, joka oli vaatinut kuolonuhreja. Myöhemmin ilmeni, että kysymys oli muutamista ilmaan ammutuista laukauksista.

Krimillä viime viikolla vieraillut Etyjin vähemmistövaltuutettu Astrid Thors ei havainnut minkäänlaista uhkaa alueen venäläisväestöä kohtaan. Suurin uhka kohdistuu hänen mielestään ukrainalaisiin ja tataareihin, joiden taloja on merkitty samaan tyyliin kuin juutalaisten omistamia kauppoja natsi-Saksassa.

Putinin entinen talousneuvonantaja, nykyisin Yhdysvalloissa tutkijana työskentelevä Andrei Illarionov vertaa Venäjän toimia ”Mainilan laukauksiin”, joiden perusteella Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves löytää vertailukohdaksi neuvostojohdon toimet Virosta 1940, jolloin maa liitettiin Neuvostoliittoon.

”Venäjä toimii tällä hetkellä Krimillä samalla tavalla”, Ilves toteaa nettisivullaan. ”Se on ristiriidassa kaikkien kirjoitettujen ja kirjoittamattomien sääntöjen kanssa.”

 

Ulkoministeri Lavrov vakuuttaa, että Venäjä on valmis ”rehelliseen, tasa-arvoiseen ja objektiiviseen” keskusteluun EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Se on kuitenkin vaikeaa, jos Venäjän argumentit perustuvat jatkuvasti tosiasioiden vääristelyyn ja suoranaiseen valehteluun.

Tutkija Raik pelkää, etteivät länsimaiset poliitikot ja tiedotusvälineet pysty tällä hetkellä kunnolla selvittämään, mitä Krimillä ja muualla Ukrainassa tosiasiassa tapahtuu.

”Propaganda kuuluu aina kriiseihin, mutta Venäjän propagandasota on ollut erittäin aggressiivista ja yliampuvaa”, hän sanoo.

”Jotkut yrittävät ymmärtää myös Venäjän näkökantoja. Mutta en tiedä, onko tässä tilanteessa ylipäätään mahdollista käydä tasapainoista keskustelua.”

Päivitetty 14.3. klo 13.39: Kansanäänestyksen päivämäärä korjattu.