Luotettu sovittelija Martti Ahtisaari ja CMI - kymmenen vuotta konfliktityötä

Aceh
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Martti Ahtisaari, Hamid Awaluddin ja Malik Mahmud.
Acehin maakuntaan saatu rauha on tärkeä saavutus CMI:lle. Martti Ahtisaaren kanssa kättelivät 2005 rauhansopimuksen allekirjoittaneet Indonesian oikeusministeri Hamid Awaluddin (vas.) ja GAM-itsenäisyysliikkeen johtaja Malik Mahmud. Kuva CMI.

Martti Ahtisaaren perustama CMI on tehnyt konfliktityötä kymmenen vuotta.

Presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI-järjestö varoitti joulukuussa 2010 Kairossa, että ei-sotilaalliset riskit, kuten köyhyys, ruuan hinta, työttömyys, naisten asema tai demokratiavaje, voivat johtaa konfliktiin.

Tilannetta pohtimassa oli joukko asiantuntijoita ja korkeita virkamiehiä Egyptistä, Syyriasta, Libanonista ja Jordaniasta. Heidän mielestään yhteiskunnat olivat vakaita.

Kolme kuukautta myöhemmin jokaisessa näistä maista myllersi.

CMI jatkaa hankettaan Lähi-idässä, mutta nyt haetaan politiikan keinoja, joilla tilanne saataisiin tasaantumaan.

“Kun esimerkiksi Libyassa nuorisotyöttömyys hipoo 50:tä prosenttia ja on koko alueella todella korkea, on selvä, että tällainen luo valtavia paineita. Mutta ei demokratiaan siirrytä yhdessä yössä, se on pitkä prosessi”, Martti Ahtisaari muistuttaa.

Kun Ahtisaari perusti vuonna 2000 presidenttikautensa jälkeen Crisis Management Initiative -järjestön, sitä pidettiin kummajaisena suomalaisessa yhteiskunnassa eikä ulkoministeriössä katsottu yksinomaan hyvällä maailmalla hyörivää entistä presidenttiä.

Alkuvuosina rahat tulivat riskirahoittaja George Sorokselta sekä suurilta kansainvälisiltä järjestöiltä. Vasta 2008 CMI alkoi saada perusrahoitusta Suomesta ja hankerahaa kehitysapuvaroista.

Ahtisaari korosti alusta asti, että järjestö pystyy rauhanneuvottelijana toimimaan joustavammin kuin hallitukset. Ei synny arvovaltakiistoja eikä diplomaattisia pulmia.

“Ja jos me epäonnistumme, se menee meidän piikkiimme. Jos onnistumme, hallitus saa siitä kunnian.”

Acehissa sujuu hyvin

Alkuvuodet CMI oli puhtaasti Ahtisaaren tukiorganisaatio. Sittemmin presidentin toimisto on eriytetty ja CMI:tä on kehitetty erilliseksi asiantuntijaorganisaatioksi, jolla on omat hankkeensa ja kansainväliset suhteensa myös ilman Ahtisaarta – vaikka saman katon alla toimivatkin.

Ahtisaari, 73, on edelleen CMI:n hallituksen puheenjohtaja.

Järjestön 42 työntekijästä 23 on naisia. Johtoryhmän seitsemästä jäsenestä naisia on peräti kuusi.
“Naiset vain usein miten ovat niin paljon pätevämpiä”, Ahtisaari toteaa.

CMI:n väkeä työskentelee jo Georgiassa, Ghanassa, Brysselissä, Acehissa ja Etiopiassa.

Toiminnanjohtaja Tuija Talvitie kertoo, että CMI tekee työtä kolmella alueella. Se toimii ensinnäkin varsinaisena rauhanvälittäjänä konflikteissa. Toiseksi se pyrkii ehkäisemään konflikteja jo ennen niiden syttymistä, kuten Pohjois-Afrikassa oli tavoitteena.

“Pyrimme luomaan rakentavaa vuoropuhelua ja luottamusta alueilla, joilla on riski suistua konfliktiin”, Talvitie sanoo.

Vuoropuhelua käydään CMI:n ohjauksessa jo Vuoristo-Karabahissa ja Palestiinassa. Afganistanissa ja Sudanissa sellainen on alkamassa.

Kolmantena tehtävänä on rauhan vakiinnuttaminen konfliktin jälkeen.

“Kun rauhansopimus on allekirjoitettu, varsinainen työ vasta alkaa”, Talvitie sanoo.

Helsingissä 2005 solmitun Acehin rauhansopimuksen jälkeen Ahtisaari on itse matkustanut alueelle säännöllisesti tapaamaan osapuolia. CMI valvoo, että Helsingin rauhansopimuksen kohdat myös täytetään.

“Kun on 20 vuotta taistellut kivääri kädessä puskassa, ei ole helppoa opetella normaalia siviilielämää ja hallinnon hoitamista. On selvä, että ongelmia tulee ja on tullutkin”, Ahtisaari toteaa.

“Mutta sanoisin, että paremmin Acehissa on mennyt kuin osasin odottaa.”

Kirjoittaja tekee parhaillaan kirjaa Martti Ahtisaaresta.