Paavi hinkuu riskiretkelle: katolisen kirkon johtajan tuleva Irakin-matka on kaikkien turvallisuuspalveluiden painajainen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Onko paavi Franciscus menettänyt täysin arvostelukykynsä? Hakeeko hänen Pyhyytensä marttyyrikuolemaa?

Tällainen pohdinta käynnistyi joulukuussa, kun Vatikaanin tiedotustoimisto ilmoitti, että paavi aikoo matkustaa Irakiin vuoden 2021 keväällä. Helmikuun alussa paavi itse vahvisti, että matka tapahtuu suunnitellusti 5.–8. maaliskuuta.

Kyseessä on roomalaiskatolisen kirkon päämiehen ensimmäinen matka Irakiin. Matka olisi joka tapauksessa vaarallinen, mutta nykyisissä oloissa puhutaan todellisesta riskiretkestä.

Irak, kuten muukin maailma, kamppailee koronaviruspandemian keskellä. Tautitapausten määrä on ollut viime viikkoina tasaisessa nousussa. 84-vuotias paavi on saanut koronavirusrokotteen, mutta muilta osin korona tuskin ainakaan helpottaa matkan järjestelyitä.

Vielä paljon virusta suuremman riskin muodostaa Irakin turvallisuustilanne.

Irak on ollut veristen levottomuuksien kierteessä siitä lähtien kun Yhdysvallat vuonna 2003 lyhyen sodan jälkeen suisti diktaattori Saddam Husseinin vallasta ja miehitti maan.

Äärijärjestö Isisin kalifaatti kukistui vuonna 2019, mutta sen ja muiden islamististen asejärjestöjen toiminta on kiihtynyt uudelleen. Viime vuoden aikana Irakin turvallisuustilanne on heikentynyt.

Taustalla on osin Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin päätös vetää amerikkalaisjoukkoja maasta ja karsia Irakin armeijalle annettua koulutustukea. Samalla on vähentynyt myös tiedustelutietojen välittäminen irakilaisille, minkä seurauksena Irakin turvallisuusviranomaisten on aiempaa vaikeampi seurata äärijärjestöjen liikkeitä.

Riskianalyyseja tarjoava kanadalainen Garda World -yritys on arvioinut, että länsimaalaisiin kohdistuva terrori-iskujen ja kidnappausten riski on oleellisesti kasvanut.

Ja kuka olisi houkuttelevampi kohde ääri-islamilaisille järjestöille kuin katolisen kirkon päämies.

 

Paavin matkapäätös on kummallinen jo itsessään, mutta kummallinen on myös tapa, jolla matkaa on valmisteltu.

Jos vieraan valtion johtaja nykyisin uskaltautuu Irakiin, matkasta ei yleensä kerrota etukäteen mitään.

Vierailu toteutetaan pikakeikkana: Lentokentältä Bagdadin tarkoin vartioidulle kansainväliselle vyöhykkeelle tai omien joukkojen sotilastukikohtaan. Ja sieltä äkkiä takaisin lentokentälle.

Paavi sen sijaan on kertonut harkitsevansa saapumista tavallisella reittilennolla.

Hän myös aikoo kierrellä Irakia useamman päivän ajan. Matkakohteet on jopa kerrottu julkisuuteen etukäteen.

Bagdadin lisäksi paavin on tarkoitus vierailla Pohjois-Irakissa Mosulin, Erbilin ja Qaraqoshin kaupungeissa sekä etelässä Urissa ja Najafissa.

Matkakohteet ovat sinänsä perusteltuja.

Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki. Se oli Isisin kalifaatin pääkaupunki Irakissa kolmen vuoden ajan, kunnes irakilaisjoukot valtasivat sen takaisin kesällä 2017. Sodan ja Isisin hallinnon raunioittaman kaupungin asukkaiden kärsimyksillä on suuri symboliarvo.

Erbil on puolestaan Irakin itsehallinnollisen Kurdistanin pääkaupunki. Kurdihallinto on tarjonnut turvapaikan suurelle joukolle eri asejärjestöjen vainoamia ihmisiä. Joukossa on runsaasti myös kristittyjä.

Niniven laaksossa sijaitseva Qaraqosh taas on Irakin kristityn väestön perinteinen keskus. Etelän Najafissa valtaa pitää toinen merkittävä väestöryhmä, shiiamuslimit.

Nasiriyan kaupungin lähellä sijaitsevat muinaisen Urin kaupungin rauniot. Ur mainitaan Raamatussa kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden kantaisän Abrahamin syntymäpaikaksi.

 

Tällä hetkellä kaupunkeja yhdistää kuitenkin ennen kaikkea turvattomuus.

Rauhallisin on kurdien valvoma Erbil. Sekään ei kuitenkaan ole välttynyt Isisin säännöllisiltä terrori-iskuilta.

Muista kohteista Qaraqosh sijaitsee alueella, joka on yksi Isisin sissisodan päänäyttämöistä. Nasiriya puolestaan kärsii sisäisistä levottomuuksista. Mielenosoittajat ja turvallisuusjoukot ovat ottaneet tammi- ja helmikuussa useita kertoja verisesti yhteen.

Myös pääkaupunki Bagdadin turvallisuus rakoilee.

Kaupunkia suojanneita kokeneita erikoisyksiköitä on lähetetty muualle maahan Isisin kiihdyttämän sissisodan takia. Tilanne on tullut selvästi kokemattomampia joukkoja.

Vihreänä vyöhykkeenä tunnetun Bagdadin kansainvälisen alueen muureja on purettu, tarkastuspisteitä vähennetty ja liikkumisrajoituksia löysätty. 21. tammikuuta Isis hyödynsi tilanteen ja teki Bagdadissa kaksi pommi-iskua. Niissä kuoli yli 30 ja haavoittui toistasataa ihmistä.

Silti Vatikaani on harkinnut ainoastaan Najafin-osuuden perumista.

Mikä selittää paavi Franciscuksen halun lähteä näin äärettömän riskialttiille matkalle?

Vatikaani on korostanut, että paavi matkustaa Irakiin ennen kaikkea pyhiinvaeltajana. Irak on kristinuskolle ikiaikaisen pyhä maa, profeettojen syntyseutu ja Vanhan testamentin Babylonin vankeuden näyttämö, jota paavi kunnioittaa, muotoilee Vatikaanin virallinen verkkouutissivusto Vatican News.

Paavi on myös todennut, ettei halua ”Irakin kristittyjen pettyvän uudelleen”.

Tällä hän viittasi paavi Johannes Paavali II:n suunnittelemaan pyhiinvaellusmatkaan Irakiin vuonna 2000. Vatikaani joutui perumaan sen, koska Saddam Husseinin hallinto ilmoitti ettei se voi taata paavin turvallisuutta.

Vatikaani on myös muistuttanut, että Johannes Paavali II vastusti aktiivisesti Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin vuonna 2003.

”Nyt Franciscus matkustaa Irakiin auttaakseen korjaamaan niitä tuhoja, jotka syntyivät kun hänen edeltäjäänsä ei kuunneltu”, Vatikaani kirjoitti.

Pääsyy vierailuun on kuitenkin paavin huoli siitä, että kristinusko on Irakin ja Syyrian pitkän kaaostilan seurauksena vaarassa kadota alkuperäisiltä juuriltaan.

Irakin kristitty väestö on kutistunut vajaassa kahdessa vuosikymmenessä puolestatoista miljoonasta alle 400 000:een. Isis tuhosi ja häpäisi valtakautensa aikana järjestelmällisesti kristittyjen pyhiä paikkoja.

Esimerkiksi Qaraqoshin tuomiokirkon sisäpihaa kiertävien katettujen käytävien pylväiden välit täytettiin valkoisilla mallinukkejen torsoilla, joita Isisin asemiehet käyttivät maalitauluinaan.

Franciscus matkustaakin Irakiin ensisijaisesti rohkaisemaan kristillistä yhteisöä pysyttelemään syntyseuduillaan huolimatta lukuisista peräkkäisistä koettelemuksista, Vatikaani on todennut.

 

Franciscuksen matkalla on myös poliittista merkitystä.

Irakin hallitus on kutsunut vierailua historialliseksi tapahtumaksi, jolla on suuri vertauskuvallinen arvo Irakin lisäksi koko Lähi-idän rauhantoiveiden kannalta. Kädenojennuksena hallitus on julistanut kristittyjen joulun vastedes viralliseksi juhla- ja vapaapäiväksi kaikkialla Irakissa.

Franciscus on edistänyt uskontojen välistä vuoropuhelua etenkin islamin kanssa siitä lähtien kun hänet valittiin paaviksi vuonna 2013.

Hän on vieraillut useissa muslimimaissa kuten Egyptissä, Jordaniassa ja Turkissa. Viimeksi vieraillessaan  Arabiemiraateissa paavi allekirjoitti yhteisen veljeyden julistuksen islamin enemmistösuuntausta sunnalaisuutta edustavan Kairon al-Azharin moskeijan imaamin kanssa.

Irakin kristittyjen enemmistöä kaldealaiskristittyjä johtava kardinaali Louis Raphael Sako on korostanut, että paavin olisi tärkeää toistaa sama ele myös islamin shiiavähemmistön keskeisen johtajan kanssa.

Tämän on määrä tapahtua nyt Irakissa. Jos matka toteutuu, paavi kohtaa Irakin shiiamuslimien hengellisen johtajan, suurajatolla Ali al-Sistanin.

Najafissa päämajaansa pitävä iranilaissyntyinen al-Sistani, 92, on Irakin ja koko Lähi-idän arvoaltaisimpia uskonnollisia vaikuttajia. Maltillinen pappispoliitikko on amerikkalaismiehityksen alkuajoista asti ollut merkittävä sovittelija ja rauhanrakentaja Irakin eri väestöryhmien ja uskonlahkojen välillä.

Myös Isisin kukistamisessa al-Sistanilla oli tärkeä asema. Kun Irakin armeija horjui pahasti, hän antoi fatwan eli uskonnollisen julistuksen, joka vaati että kaikkien irakilaisten velvollisuus uskonnosta tai kansanryhmästä riippumatta oli nousta yhteisvoimin aseisiin ääri-islamilaista uhkaa vastaan.

Julistus synnytti kansanliikkeen, josta rakentuivat pääasiassa shiiamuslimien aseryhmistä koostuvat Hashd-al-Shaabi-joukot. Ne olivat keskeisessä osassa Isisiä häädettäessä ja ne on sittemmin liitetty osaksi Irakin virallisia puolustusvoimia.

Nyt niillä on yhtä tärkeä tehtävä suojella paavi Franciscusta.