Kostonhaluinen kruununprinssi haluaa kuninkaaksi hinnalla millä hyvänsä – arvostelijat katoavat jäljettömiin
Toimittaja Jamal Khashoggin tapauksessa Saudi-Arabian Mohammad bin Salman saattoi kuitenkin yliarvioida voimansa.
Kadonneen ja mitä ilmeisemmin julmalla tavalla teurastetun toimittaja Jamal Khashoggin kohtalosta tihkuu julkisuuteen yhä uusia kammottavia yksityiskohtia.
Samaan aikaan Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain johto yrittää hysteerisesti todistella, ettei saudien ylin johto – kuningas Salman ja maan tosiasiallinen johtaja kruununprinssi Mohammad bin Salman – tiennyt murhasta mitään.
Väitteissä on kuitenkin paha uskottavuusaukko.
Kaikki yksityiskohdat Khashoggin kohtalonhetkistä eivät ole selvillä. Mutta se mikä tiedetään, muistuttaa hämmentävän paljon usean muun saudien kuningashuoneen arvostelijan kohtaloa.
Sen jälkeen kun Mohammad bin Salman nostettiin kruununprinssiksi kesäkuussa 2015, kolme Saudi-Arabian kuningassuvun prinssiä on kadonnut jäljettömiin ulkomailla ja vielä useampi kotimaassaan.
Kaappauksia tutkineet ovat päätyneet johtopäätökseen, että ne on voitu toteuttaa vain armeijan, poliisin ja tiedusteluviranomaisten yhteistyönä. Kyseiset viranomaiset toimivat suoraan kruununprinssi Mohammad bin Salmanin alaisuudessa.
Ulkomailla kadonnutta prinssikolmikkoa yhdistää se, että jokainen heistä oli katsonut viisaimmaksi lähteä vapaaehtoiseen maanpakoon. Siellä heistä kehkeytyi saudihovin korrpution ja yksinvallan kärkkäitä arvostelijoita.
Se näyttää sinetöineen heidän kohtalonsa.
Yksi kadonneista prinsseistä on nimeltään Turki bin Bandar.
Ennen maanpakoaan hän työskenteli tärkeässä asemassa Saudi-Arabian poliisihallinnossa ja osallistui muun muassa kuningashuoneen jäsenten suojeluun.
Turki Bin Bandar pakeni Saudi-Arabiasta Ranskaan vuonna 2012. Sieltä hän on julkaissut saudihovia arvostelevia Youtube-videoita.
Hän on myös vihjaillut pitävänsä hallussaan runsaasti sisäpiirin tietoa kuningassuvun korkea-arvoisimpien jäsenten laajasta korruptiosta.
Vuonna 2015 Turki bin Bandar nauhoitti ja latasi nettiin puhelinkeskustelun, jossa Saudi-Arabian varasisäministeri yritti maanitella häntä palaamaan kotimaahan.
”Tulisit nyt takaisin. Kaikki odottavat ja toivovat sitä”, ministeri suostutteli.
Turki bin Bandarin vastaus oli tyly: ”Ai odottavat? Entäs nuo sinun alaistesi kirjeet minulle: senkin huoranpoika, raahaamme sinut takaisin ihan niin kuin Sultan bin Turkin.”
”Eivät he sinuun koske. Olen veljesi.”
”Ei kun he ovat sinun miehiäsi, sisäministeriön lähettämiä.”
Muutama kuukausi keskustelun jälkeen, marraskuussa 2015, prinssin Youtube-tili vaikeni ja hän katosi jäljettömiin.
Marokkolainen al-Sabah-lehti kertoi myöhemmin, että Turki bin Bandar olisi Marokon-vierailunsa päätteeksi pidätetty lentokentällä saudiviranomaisten toiveesta ja noudettu Saudi-Arabiaan.
Siitä ei hyvää seurannut. Alkuvuonna 2016 prinssi kidnapattiin uudelleen.
Vasten tahtoaan takaisin kotimaahan päätyi ilmeisesti myös prinssi Sultan bin Turki bin Abdelaziz. Hän on sama mies, johon Turki bin Bandar viittasi keskustelussaan varasisäministerin kanssa.
Sultan bin Turki on Saudi-Arabian kuningashuoneen perustajan ja Saudin suvun kantaisän Abdelazizin pojanpoika. Myös hän on kritisoinut Saudi-Arabian itsevaltaista hallintoa ja vaatinut uudistuksia.
Sultan bin Turki kaapattiin ensimmäisen kerran Genevestä jo vuonna 2003 ja passitettiin vankilaan. Vapauduttuaan vuonna 2010 hän palasi ulkomaille ja jatkoi uudistusvaatimusten esittämistä.
Siitä ei hyvää seurannut. Alkuvuonna 2016 prinssi kaapattiin uudelleen.
Tapauksen yksityiskohdat ovat varsin hyvin tiedossa, sillä prinssin mukana kidnapattiin myös hänen parikymmenhenkinen seurueensa.
Sultan bin Turki houkuteltiin Pariisista Kairoon tapaamaan sairasta isäänsä. Saudi-Arabian suurlähetystö lupasi hänen käyttöönsä yksityiskoneen.
Saudikuningaskunnan tunnuksilla varustetussa koneessa oli poikkeuksellisen paljon henkilökuntaa. He olivat kaikki miehiä, kaksi prinssin seurueeseen kuulunutta länsimaista työntekijää on kertonut myöhemmin.
Kun kone nousi ilmaan, matkustamon lentoreitistä kertova kuvaruutu näytti matkan kulkevan kohti Kairoa. Kahden ja puolen tunnin lennon jälkeen kuvaruutu sammui. Kone laskeutui Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin lentokentälle.
Aseistetut miehet raahasivat rajusti vastustelleen Sultanin pois. Seurueelta vietiin passit, puhelimet, kamerat ja tietokoneet. Heidät suljettiin vartioituina riadilaiseen hotelliin.
Kolmen päivän kuluttua hotelliin saapui ilmeisen korkea-arvoinen turvallisuusviranomainen, jonka vangitut tunnistivat yhdeksi Pariisi-Kairo-lennon ”stuerteista”.
Mies pahoitteli vaivannäköä, joka oli johtunut vain siitä, että seurue oli ollut väärässä paikassa väärään aikaan.
Hän määräsi seurueen jäsenet allekirjoittamaan arabiaksi kirjoitetun paperin, jonka sisältöä he eivät ymmärtäneet. Sen jälkeen kukin sai valita lennon minne halusi.
Hetkeä ennen lähtöä vangituille palautettiin passit ja elektroniset laitteet.
Niistä oli poistettu kaikki lentoon ja sen lähtöä edeltäviin tapahtumiin liittyneet kuvat, videot ja viestit.
Kolmas kadonneista prinsseistä on nimeltään Saud bin Saif al-Nasr. Kahteen muuhun verrattuna hänen poliittinen asemansa on selvästi vaatimattomampi.
Vuonna 2014 Saud bin Saif al-Nasr alkoi julkaista Saudi-Arabian hallintoa arvostelevia tviittejä.
Hänen raskauttavin tekonsa oli kuitenkin se, että syyskuussa 2015 hän tuki julkisesti kahta kapinallista saudiprinssiä, jotka olivat julkaisseet nimettömän kehotuksen syrjäyttää kuningas Salman.
Pian sen jälkeen prinssin Twitter-tili hiljeni.
Jälkeenpäin on selvinnyt, että Saud bin Saif houkuteltiin Milanosta Roomaan lupaamalla hänelle sievoinen palkkio ja osuus voitoista, jos hän ryhtyisi Saudi-Arabiaan suursijoituksia suunnittelevan italialais-venäläisen liikeyrityksen edustajaksi.
Saud bin Saif nousi Milanossa yksityiskoneeseen, jonka oli määrä viedä hänet Roomaan sinetöimään sopimus. Sen koommin prinssistä ei ole kuultu.
”Saudivankiloissa on tätä nykyä runsaasti prinssejä.”
Saud bin Saif ja Turki bin Bandar on todennäköisesti tapettu.
Kuningas Saudin jälkeläisiin suoraan alenevassa polvessa kuuluva Sultan bin Turki on luultavasti yhä hengissä, mutta vankina ja ulkomaailmasta eristettynä.
Näin uskoo Khaled bin Farhan al-Saud, Saksassa maanpaossa elävä saudiprinssi, joka antoi hiljattain haastattelun brittiläiselle the Independent-lehdelle.
Hänen mukaansa saudiviranomaiset houkuttelevat järjestelmällisesti kuningashuoneen arvostelijoita paikkoihin, josta heidät on mahdollista kaapata.
Prinssi Khaled väittää itse kieltäytyneensä yli 30 kertaa saudiviranomaisten tapaamiskutsuista suurlähetystöihin.
Vain kymmenen päivää ennen toimittaja Khashoggin katoamista prinssi Khaledin omaisille tarjottiin miljoonia dollareita, jos he houkuttelisivat prinssin Saudi-Arabian Kairon suurlähetystöön.
”Saudivankiloissa on tätä nykyä runsaasti prinssejä”, prinssi Khaled totesi Independentille.
Hänen mukaansa pelkästään lokakuun alkupuolella ainakin viisi kuningassuvun perustajan Abdulazizin pojan- ja tyttärenpoikaa katosi arvosteltuaan julkisesti Jamal Khashoggin katoamista.
Heidän lisäkseen Saudi-Arabian rajojen sisäpuolella on kadonnut ainakin viisi korkea-arvoista prinssiä. Heidän joukossaan on aiemman kuninkaan Fahdin poika Abdulazid bin Fahd.
Kruununprinssi Mohammad bin Salman on saanut länsimaissa kehuja ”uudistusmielisyydestään”.
Hänen johdollaan onkin toteutettu lakimuutoksia, joiden myötä saudinaiset saavat vihdoin ajaa autoa. Naiset ja miehet myös pääsevät nykyisin yhdessä elokuviin, konsertteihin ja jalkapallokatsomoihin.
Uudistukset kuitenkin vaikuttavat lähinnä silmänlumeelta, jonka tarkoituksena on peittää kuningashuoneen arvostelijoiden ja prinssin vastustajien entistä tylympi kohtelu.
Elokuussa nykyhallinto vangitsi ensi kertaa Saudin suvun perinteisiin tukijoihin kuuluneen korkea-arvoisen muslimioppineen, Mekan suuren moskeijan imaamin Saleh al Talebin. Imaami oli arvostellut saarnassaan kruununprinssin uudistuksia.
Silmänlumeelta vaikuttaa myös kruununprinssin korruptionvastainen taistelu.
Marraskuussa 2017 perustettiin korruptiota tutkiva komitea, jolle annettiin rajattomat valtuudet. Komitean johtoon kruununprinssi nimitti itsensä.
Ulkomaille ja kansalaisille uskoteltiin, että kyseessä oli uudistusmielinen hallinnon tervehdyttämishanke, jolla on tarkoitus puhdistaa saudiyhteiskunta sitä kalvavasta lahjonnasta ja julkisten varojen väärinkäytöstä.
Joukkopidätykset alkoivat välittömästi.
Kymmeniä prinssejä, entisiä ministereitä ja muita upporikkaita suljettiin Riadin viiden tähden Ritz-Carlton-hotelliin, missä heiltä lypsettiin miljardisakot poispääsyn vastineeksi.
Käytännössä korruption vastainen taistelu on osoittautunut tavaksi pelotella ja sysätä sivuun kruununprinssin vaarallisimpia vastustajia.
Samalla täyttyvät kruunuprinssin rahakirstut, joiden avulla hän rahoittaa kallista valtataisteluaan.
Erityisen karkea virhearvio oli suorittaa hanke Turkissa.
Mohammad bin Salmanin johtama saudihovi on saanut pidättää, kaapata ja vaientaa vastustajiaan ilman minkäänlaisia kansainvälisiä vastatoimia.
Prinssi Sultan bin Turkin kaappaus Pariisista Kairoon on kuvaava esimerkki.
Saudiviranomaiset vangitsivat häikäilemättömästi Ranskassa ainakin 18 ulkomaalaista. Joukossa oli useita länsieurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia.
Heitä pidettiin Saudi-Arabiassa vankeina kolme päivää ilman mitään selityksiä. Silti yksikään valtio ei protestoinut kansalaistensa kohtelua, saati käynnistänyt oikeustoimia.
Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on vain lisännyt saudihovin koskemattomuutta.
Trump flirttailee avoimesti yksinvaltaisten hallitsijoiden kanssa ja on useaan otteeseen osoittanut viittavaansa kintaalla ihmisoikeusrikkomuksille ja humanitaarisille huolille, jos ne ovat hänen valtapoliittisten pyrkimystensä tiellä.
Trumpin tuki on vakuuttanut kruununprinssin siitä, että niin kauan kun hän toimii jyrkästi Irania vastaan eikä puutu Trumpin Israelia suosivaan politiikkaan, hän saa tehdä mitä haluaa.
Kaikki tämä on kasvattanut Mohammad bin Salmanin käsitystä itsestään voittamattomana ja ylivertaisena. Jamal Khassogin murhan kohdalla tämä saattoi kuitenkin johtaa virhearvioon.
Operaation suunnittelijat näyttävät yliarvioineen oman mahtinsa ja toisaalta aliarvioineen maailman vastareaktiot, samoin kuin Trumpin kyvyn vakuuttaa maailma saudihallinon viattomuudesta.
He eivät myöskään osanneet ottaa huomioon Khashoggin asemaa perinteisen mielipidevaikuttajan Washington Post -lehden kolumnistina.
Erityisen karkea virhearvio oli suorittaa hanke Turkissa, jonka presidentti Recep Tayyip Erdoğan janoaa jatkuvasti tilaisuutta tölväistä saudeja.
Erdoğanilta ei jäänyt huomaamatta, miten kruununprinssin valvomat sauditiedotusvälineet ehtivät iloita avoimesti hänen kukistamiseensa tähdänneestä sotilaskaappauksesta heinäkuussa 2016. Turkki ja Saudi-Arabia myös taistelevat eri puolilla Syyrian sodassa.
Nyt Turkin viranomaiset ovatkin ryhtyneet kissa ja hiiri -leikkiin saudien kanssa.
Turkkilaiset pudottelevat lähes päivittäin tiedonmuruja Khashoggin kohtalosta ja odottavat, että saudit kiistävät esitetyt väitteet. Sen jälkeen turkkilaiset syöttävät medialle jälleen uusia todisteita, jotka vihjaavat saudien jääneen kiinni valehtelusta.
Tarkoitus on todennäköisesti jatkaa näin, kunnes saudihallinto on maalannut itsensä lopullisesti omaan nurkkaansa ristiriitaisilla puolusteluillaan.