Kiinassa metrolipun ja pikaruoan voi jo maksaa vilauttamalla kasvoja – Myös lännessä viranomaiset innostuivat kasvojentunnistuksesta

Kaikki eivät ole uudesta teknologiasta innoissaan. San Francisco kielsi kasvoja tunnistavat kamerat kaupungin alueella.
Ulkomaat 12.6.2019 07:32
Valvontakamera. Kuvituskuva.
Valvontakamera. Kuvituskuva. © MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Tekoälyn nopea kehittyminen on mahdollistanut kasvojentunnistusteknologian yhä laajemman käytön. Kiinan Shenzhenissä kokeillaan kasvotunnistusta laajasti jo muun muassa joukkoliikenteen maksuvälineenä.

Matkustajien ei tarvitse näyttää lippua, vaan riittää että he katsovat asemien lippuportilla kameraan. Se tunnistaa heidän kasvonsa ja vie matkan tiedot automaattisesti reaaliaikaiseen laskutusjärjestelmään.

Vastaavat ”smile-to-pay” -maksujärjestelmät ovat Kiinassa jo laajasti käytössä pikaruokaravintoloissa. Ne ovat yleistyneet niin nopeasti, että kasvojentunnistusautomaation ennakoidaan muutamassa vuodessa syrjäyttävän muut vähittäiskaupan maksutavat.

 

Kasvojentunnistusteknologialla on myös kääntöpuoli, josta varsinkin läntiset kansalaisoikeusjärjestöt varoittavat. Kauhuesimerkkinä pidetään juuri kommunistipuolueen hallitsemaa Kiinaa.

Viranomaiset ovat asentaneet Kiinaan arviolta noin 180 miljoonaa valvontakameraa. Kameroita asennetaan koko ajan lisää ja niiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli 600 miljoonaan.

Tekoälyohjelmistot tunnistivat vuonna 2018 jo yli 90 prosenttia niiden näköpiirissä kulkeneista ihmisistä.

Maan turvallisuusviranomaiset voivat halutessaan poimia tallenteista reaaliaikaiset tai tallennetut tiedot siitä, missä tunnistetut ihmiset ovat nyt tai ovat milloinkin olleet ja keitä he ovat tavanneet.

 

Myös useiden länsimaiden hallitukset ovat ottaneet uutta teknologiaa käyttöön yhä laajemmin. Yksi edelläkävijöistä lännessä on ollut Yhdysvallat.

Vuonna 2016 amerikkalainen Georgetownin yliopisto selvitti, että jo noin 117 miljoonan amerikkalaisen kasvotiedot oli tallennettu erilaisiin hallituksen ylläpitämiin tietokantoihin.

Yksi hiljattain julkisuuteen noussut esimerkki on tietokanta, johon kerätään lentomatkustajien kasvotietoja. Datan keräämisen hoitavat lentoyhtiöt lähtöselvityksen yhteydessä. Yhdysvaltain tulli- ja rajaviranomaiset säilyttävät tietoja Yhdysvaltain kansalaisista 15 vuotta ja muista matkustajista 75 vuotta

Viranomaiset eivät toistaiseksi ole velvoittaneet kaikkia lentoyhtiöitä osallistumaan järjestelmään, mutta mukana ovat suurista yhtiöistä ainakin British Airways, Lufthansa, American Airlines ja Delta.

Lännessä kasvojentunnistusteknologian lisääntynyt käyttö on herättänyt myös useita vastareaktioita. Monia huolestuttaa se, etteivät laajat tietomassat ja niiden käyttö ole kunnolla kenenkään valvonnassa.

Toukokuussa 2019 San Francisco kielsi ensimmäisenä amerikkalaiskaupunkina kasvojentunnistusteknologiaa hyödyntävien viranomaiskameroiden asentamisen kaupungin alueelle.

Verkkokauppa Amazonin osakkeenomistajat puolestaan painostavat yhtiötä lopettamaan kasvojentunnistusteknologian myynnin viranomaisille.

 

Suomessa rajavartiolaitoksella on ollut oikeus käyttää automaattista kasvojentunnistusta jo vuodesta 2005. Poliisi ja tulli saivat saman oikeuden kesäkuun alussa 2019.

Käytännössä edes Rajavartiolaitos ei ole juuri hyödyntänyt lain tuomia valtuuksiaan, koska siltä puuttuu tarvittava tekniikka.

Valvontakameroiden keräämiä kuvia käsittelevät Suomessa edelleen tekoälyn asemesta ihmiset.