Mihin uskot, missä liikut ja kenen kanssa? – Valtion ”Tarkat silmät” valvovat pian jokaista kiinalaista

Kiina rakentaa massiivista kasvotietokantaa. Jokainen kansalainen pisteytetään luotettavuuden perusteella.
Kiinalaisia palomiehiä valvontakameroiden edessä Pekingissä 8. maaliskuuta 2018.
Kiinalaisia palomiehiä valvontakameroiden edessä Pekingissä 8. maaliskuuta 2018. © MARK SCHIEFELBEIN / AP / LEHTIKUVA

Kiina rakentaa kansalaisistaan maailman suurinta kasvotietokantaa.

Maa kehittää tekoälyyn ja kasvontunnistusteknologiaan perustuvaa valvontajärjestelmää kansalaisten tunnistamiseksi ja seuraamiseksi. ”Tarkat silmät” -projektin  tavoitteena on ”valaista yhteiskunnan pimeät nurkat”, joissa rikollisuus kukoistaa.

Järjestelmä on jo käytössä. Vuonna 2017 kiinalaiset poliisit saivat päähänsä kasvontunnistusteknologialla varustetut aurinkolasit

Niillä voidaan tunnistaa oikea naama 10 000 kuvan joukosta sekunnin kymmenesosassa.

Lasit ovat jo auttaneet nappaamaan esimerkiksi seitsemän ihmiskauppa- ja ryöstövyyhtiin liittyvää karkuria. Ne päässä on tunnistettu myös yhteensä 26 väärennetyllä henkilöllisyydellä matkustanutta ihmistä.

 

Kiinan hallinto aikoo asentaa 400 miljoonaa valvontakameraa ympäri maata. Niiden kuvaamat videot yhdistetään yksityisiä laitoksia ja rakennuksia kuvaavien kameroiden materiaaliin.

Valvontajärjestelmä analysoi videoaineistoa tekoälyn ja kasvontunnistusteknologian avulla ja auttaa viranomaisia seuraamaan epäiltyjä, tunnistamaan epäilyttävää käytöstä ja ennakoimaan rikoksia.

Lopulta järjestelmän on tarkoitus tunnistaa kaikki 1,3 miljardia kiinalaista.

Projekti on valmis vuoteen 2020 mennessä. Silloin valvontakameroiden verkosto on pystytetty, kaikkialla läsnä ja täysin hallittavissa.

Kiinan suurimmat internet- ja teknologiayhtiöt keräävät parhaillaan kansalaisten kasvokuvia eri sovelluksista opettaakseen tietokoneita analysoimaan kasvonpiirteitä. 

Kasvokuvapankki yhdistetään valtavaan kansalaisista koottuun tietokantaan, josta voidaan poimia tietoja rikos- ja sairausrekistereistä, matkavarauksista, verkko-ostoksista ja sosiaalisessa mediassa kirjoitetuista kommenteista.

Tarkoituksena on saada selville, missä ihmiset ovat ja mitä tekevät, mihin uskovat ja kenen kanssa asioivat – ja lopulta pisteyttää heidät sen mukaan, miten luotettavana viranomaiset ja kanssakansalaiset heitä pitävät.

 

Toistaiseksi tekoälyn ja kasvojentunnistuksen johtava suurvalta on Yhdysvallat. Kiina ei kuitenkaan ole kovin kaukana, sanoo professori Joni Kämäräinen Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta.

”Kiina on ottanut melkein nollasta kaiken ICT-tieteen kiinni alta 20 vuodessa. Seuraavan 20 vuoden aikana ne menevät halutessaan reilusti ohi.”

Kämäräisen mukaan Kiinan suunnitelman toteutuminen on mahdollista, jopa todennäköistä.

”Se on kiinni siitä, kenellä on käyttää niin paljon rahaa että järjestelmä saadaan tehtyä ja asennettua. Menetelmällisesti siinä ei ole enää pullonkauloja.”

Tarvitaan vain riittävän suuri määrä dataa. Kiinalta sitä löytyy.

Kasvontunnistusteknologia ja sen käyttämät algoritmit osaavat jo erottaa melko tarkasti toisistaan kaksi hyvin samannäköistä ihmistä. Tekoäly etsii kasvoista yksilölliset mikrotekstuurit, piirteet, jotka erottavat ihmisen kaikista muista.

Jotkin kamerat ovat niin tarkkoja, että ne saavat kuvan jopa silmän tekstuurista.

”Teknologia on äärettömän tarkka. Se pystyy erottamaan 10 miljardia ihmistä toisistaan. Se kuva saadaan jo muutaman metrin päästä”, Kämäräinen sanoo.

Teknologialta on tietenkin mahdollista yrittää piiloutua aurinkolaseilla, hupuilla ja huiveilla. Täysin tunnistamattomaksi on kuitenkin mahdotonta tekeytyä.

”On mahdollista tunnistaa myös niitä, jotka eivät halua tulla tunnistetuiksi. Kun ihmistä seuraa pidempään, paljastuu ketä hän tapaa. Se kertoo meistä paljon, kenen kanssa vietämme aikaa.”

Naamioitunut, mutta epäilyttävässä seurassa liikkuva rikollinen ei pysy kauaa piilossa.

 

Tunnistusjärjestelmän toimintaan tarvitaan vain riittävän suuri määrä dataa. Kiinalta sitä löytyy.

Maa kerää tietoa omia kansalaisistaan enemmän kuin mikään valtio maailmassa.

Pankit, lentokentät, hotellit ja jopa julkiset vessat yrittävät jo tunnistaa ihmisten henkilöllisyyksiä analysoimalla heidän kasvojaan. Maan hallinto voi täydentää teknologiayritysten keräämää kuvapankkia helposti.

Siihen riittäisi jo kaikkien passikuvien digitoiminen.

 

Kämäräisen mukaan kasvontunnistuksessa on paljon mahdollisuuksia. Sillä voidaan esimerkiksi varmistua muistisairaiden turvallisuudesta laitoksissa. Teknologia tekee myös rötöstelystä käytännössä mahdotonta, käytännössä lopettaa rikollisuuden.

Tunnistusjärjestelmää ei ole kuitenkaan käytetty Kiinassa pelkästään ihmiskauppiaiden ja ryöstäjien seurantaan.

Ihmisoikeuksia valvova Human Right Watch paljasti marraskuussa 2017, että Kiinan poliisi pitää listaa ihmisistä jotka ovat valittaneet hallitukselle havaitsemastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Järjestön mukaan poliisi käyttää tunnistusjärjestelmää myös vähemmistöjen, erityisesti islaminuskoisten uiguurien tarkkailuun. 

”Kasvojentunnistusjärjestelmät on tehty hyviin tarkoituksiin”, Kämäräinen sanoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei niitä voisi käyttää myös väärin perustein.

”Tehtiinhän atomipommikin maailmansotien lopettamiseksi.”