Jättiläisten ilmataistelu – ”hiekkayhtiöt” halutaan pysäyttää kilpailua rajoittamalla

Uutisanalyysi: Lentomatkustajien etujen mukaista on saada edullisia kyytejä nykyaikaisella kalustolla.
Ulkomaat 2.5.2015 15:00
Arabiemiirikuntien Etihad Airwaysin kone laskeutuu Naritan lentokentälle Tokioon Japaniin 14. maaliskuuta 2015. © Koji Sasahara / AP / LEHTIKUVA

Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö Air Berlin on eronnut alan keskeisen eurooppalaisen  lobbausorganisaation AEA:n (Association of European Airlines) jäsenyydestä.

”Me emme näe mitään tulevaisuutta protektionismiin perustuvalle eurooppalaiselle lentoliikennepolitiikalle. AEA on alistunut sellaisten yhtiöiden johdettavaksi, jotka yrittävät epätoivoisesti pystyttää uutta muuria Euroopan ympärille”, kommentoi yhtiön uusi toimitusjohtaja Stefan Pichler yhtiön tiedotteessa.

Saksalaisyhtiön ero heikonlaiseksi lobbariksi tunnetusta AEA:sta on sinänsä suunnilleen yhtä suuri uutinen kuin se, jossa kerrotaan salaman tappaneen pienviljelijän lehmän.

Eron takaa pilkistää kuitenkin tämän hetken suurimpiin kuuluva ilmailu- ja kohta kauppapoliittinenkin kiista, monien suurten eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten verkostolentoyhtiöiden ja niiden lentäjäliittojen kamppailu uusia yrittäjiä, ennen kaikkea Persianlahden kolmea niin sanottua hiekkayhtiötä (Emirates, Etihad ja Qatar) vastaan.

Tässä epäpyhässä allianssissa ovat mukana kolme Yhdysvaltain suurinta alan yritystä eli American, United ja Delta. Eurooppalaista rintamalohkoa johtavat saksalainen Lufthansa ja ranskalais-hollantilainen Air France-KLM. Ne vaativat viranomaisia suitsimaan hiekkayhtiöiden kasvun perinteisellä protektionismilla eli epäämällä uusien lentovuorojen edellyttämät luvat.

 

Kiista juontuu vuosien mutta ei kovin monien vuosien taa.

Vielä kymmenen vuotta sitten hiekkayhtiöt olivat kaukana kärjestä kansainvälisessä lentoliikennekilvassa. Nyt Emirates on maailman selvästi suurin kansainvälinen lentoyhtiö ja Etihad, Qatar ja perinteisten yhtiöiden lähes yhtä suurena uhkana pitämä turkkilaisyhtiö Turkish kasvavat erittäin nopeasti.

Kaikki merkit, ennen muuta lentokonevalmistajien tilauskirjat, viittaavat siihen, että kehitys jatkuu. Hiekkatrio kaataa miljardeja ja taas miljardeja satoihin uusiin Boeing- ja Airbus-koneisiin. Ne tarjoavat korkealuokkaista kyytiä huippunykyaikaisella kalustolla todella maailmanlaajuisessa reittiverkostossa, jonka keskiöön Persianlahden pikkumaat istuvat maantieteellisestikin mukavasti.

Lähes kaikki liikenne on kauttakulkuliikennettä, jossa yhtiöiden kotikentillä vain vaihdetaan konetta. Tällaisen liikenteen volyymeja kuvaa sekin, että Emiratesin kotikenttä Dubai on ohittanut Lontoon Heathrow’n maailman vilkkaimpana kansainvälisen liikenteen lentoasemana.

Finnairia on toistaiseksi suojannut maantiede.

Matkustusaika pohjois- ja keski-Euroopan kohteista suomalaisyhtiön päämarkkinoille Aasiaan on Helsinki-Vantaan kautta selvästi lyhyempi kuin Persianlahden kautta. Hiekkayhtiöt eivät syö Finnairia, jos se pystyy pitämään tuotteensa ja hintansa kilpailukykyisinä.

 

Eteläisemmän Euroopan ja Yhdysvaltain perinteiset yhtiöt eivät sen sijaan ole pystyneet jarruttamaan hiekkayhtiöiden nousua. Niinpä ne ovat alkaneet huutaa apua omilta hallituksiltaan. Perusteena käytetään epäreilua kilpailua eli Persianlahden yhtiötrion saamia jättimäisiä tukiaisia.

American, United ja Delta teettivät tutkimuksen, jonka mukaan nämä yhtiöt ovat kymmenessä vuodessa saaneet 42 miljardia dollaria eli yli 32 miljardia euroa julkista tukea. Qatarin osuus on 17,5, Etihadin 18 ja Emiratesin 6,8 miljardia dollaria.

Ilmaista rahaa väitetään jaetun muun muassa korottomina ja ikuisina luottoina, takauksina ja alennuksina kenttien liikennöimismaksuista. Qatarin hallitus kieltää työntekijöiden järjestäytymisen, minkä amerikkalaistutkimus kirjaa noin miljardin dollarin arvoiseksi subventioksi.

”Väärin, emme me saa mitään tukea. Itse olette saaneet massiivisia julkisia tukiaisia”, vastaavat hiekkayhtiöt. Ne puhuvat muun muassa viiden miljardin dollarin suorasta tuesta ja kymmenen miljardin dollarin takauksista, joilla Yhdysvaltain hallitus pelasti maansa lentoyhtiöt syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen jälkeen.

Ne mainitsevat myös amerikkalaisen velkasaneerausmenettelyn, jonka avulla sikäläiset lentoyhtiöt ovat saavuttaneet miljardisäästöt ja ennätysmäisen kannattavuuden. American tuotti tammi–maaliskuussa 1,2 miljardin dollarin liikevoiton, joka on alan maailmanennätys. Ratkaisevin yksittäinen tekijä sen takana oli tosin polttoaineen hinnan romahdus.

Unitedin liikevoitto hipoi sekin miljardia dollaria, Deltan 600 miljoonaa.

 

Toistaiseksi hiekkayhtiöt ovat etenkin Yhdysvalloissa verrattain pieniä pelureita.

Silti niiden kasvu halutaan pysäyttää jo nyt käyttäen kaupan esteiden eli protektionismia perinteistä asetta, toimilupia.

Amerikkalaisyhtiöt vaativat, että hiekkayhtiöiden laajentuminen Yhdysvaltoihin on pysäytettävä kunnes tukiaisväitteet on tutkittu. Tällainen kielto käytännössä romuttaisi maiden välisen ns. avoimen taivaan lentoliikennesopimuksen, joka takaa molemmille osapuolille vapaat kädet uusien reittien avaamiselle.

Avoimen taivaan sopimus on myös useiden EU-maiden kuten Saksan ja Ranskan ja hiekkayhtiöiden kotimaiden välillä. Silti myös Lufthansa kumppaneineen vaatii vastaavanlaista kieltoa.

Rintama ei kuitenkaan ole suora kummallakaan Atlantin valtameren rannalla. Euroopan suurimmalla yhtiöllä, brittiläisellä IAG:llä (johon kuuluvat British Airways ja espanjalaiset Iberia ja Vueling) ei ole mitään huomauttamista hiekkayhtiöitä vastaan.

Tämä tosin johtunee siitäkin, että Etihad on hankkinut suuren, noin 10 prosentin  vähemmistöosuuden, IAG:sta ja on nyt brittiyhtiön suurin omistaja.

Air Berlinin tavoin myös IAG on eronnut eurooppalaisten yhtiöiden lobbysta AEA:sta. Taustalla on sama tekijä eli Etihad. Se omistaa 49 prosenttia Air Berlinistä ja on kaatanut suuria tappioita tekevään saksalaisyhtiöön jo yli puoli miljardia euroa.

 

Amerikkalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden protektionistinen hyökkäys kohdistuu hiekkayhtiöiden ja Turkishin lisäksi myös norjalaiseen Norwegianiin, jota yritetään estää avaamasta halpoja kaukolentoja Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Tämä operaatio on toistaiseksi onnistunut.

Norwegianin irlantilainen tytäryhtiö on turhaan odottanut jo toista vuotta lentolupaa, jonka EU:n ja Yhdysvaltain lentoliikennesopimuksen perusteella pitäisi kestää korkeintaan muutaman viikon.

Hiekkayhtiöiden pysäyttäminen sen sijaan tuskin onnistuu. Sitä vastustavat muun muassa asiakkaat eli lentomatkustajat, joiden etujen mukaista on saada edullisia kyytejä nykyaikaisella kalustolla.

Vahvin protektionismin vastainen lobby löytyy kuitenkin Euroopan ja Yhdysvaltain lentokoneteollisuudesta. Hiekkayhtiöiden jättimäiset lentokonetilaukset antavat töitä sadoille tuhansille. Näin tärkeitä asiakkaita ei voida kurittaa protektionismin ruoskalla.

 

Kirjoittaja Jyri Raivio on ilmailuun erikoistunut vapaa toimittaja.