Isis lisää rajusti toimintaansa netissä – ”Virtuaalikalifaatti” on yhä tehokkaampi ase terroristeille
Uutisanalyysi: Suuri osa terroristijärjestön riveihin värväytyneistä länsimaalaisista on kiinnitetty mediatehtäviin.
Katso juuri nyt! Isisin uusin joukkoteloitusvideo Irakista.
Videolla teloitettavat ammutaan joukkohautaan. Mukana myös kuvaa, miten tarkka-ampujat osuvat kohteisiinsa.
Toinen samanlainen tarjous: lapsi teloittaa irakilaisia vakoojia.
Voit valita myös videon Isis-terroristien taistelusta kurdijoukkoja vastaan Syyriassa tai armeijaa vastaan Irakissa. Tai filmin, jossa Isisin virkamiehet tuhoavat vanhentuneita lääkkeitä.
Tai kuvaa, joka näyttää, millaista tuhoa Yhdysvaltain ilmapommitukset kylvävät siviiliväestön keskelle Isisin hallussa olevilla alueilla.
Ellet sitten halua seurata, miten Isis esittelee juuri valtaamaansa kylää Syyriassa tai kuinka Isis-soturien vaimot saavat häälahjaksi kalašnikoveja ja itsemurhapommivöitä.
Kaikki filmit ovat korkeintaan kaksi päivää vanhoja. Ja niitä on paljon enemmänkin.
Isiskö siis lyöty tai alakynnessä? Ei totisesti, jos näihin on uskominen.
Isis-videoita tarjoileva Zero Censorship on vain yksi lukuisista helpolla Google-haulla aukeavista verkkosivustoista, jotka väittävät hyveellisesti inhoavansa ja vastustavansa yli kaiken Isisin toimintaa ja ideologiaa mutta julkaisevat kaiken sen tarjoaman äärimmäisen väkivaltaisen aineiston sananvapauden nimissä.
Ne palvelevat tahallaan tai tahtomattaan Isisin vahvaa ”virtuaalikalifaattia”, joka nousee jatkuvasti tärkeämmäksi aseeksi terroristijärjestön sodassa länsimaita ja ”kaikkia vääräuskoisia” vastaan.
Kun Syyrian sodan surkea tulitauko päättyi, taistelut ja pommituslennot Isisiä vastaan kiihtyivät välittömästi.
Sekä Yhdysvaltain että Venäjän täsmäiskujen pääkohteina ovat terroristijärjestön johtohenkilöt, joita Yhdysvallat on ilmoittanut tappaneensa Syyriassa ja Irakissa jo pelkästään alkuvuonna yli 120.
Uusimpia tapettuja ovat Isisin propagandakoneiston kehittäjä Abu Mohammed al-Adnani ja viestintäjohtaja, ”tohtori” Wa’il al-Fayad. He kuuluivat ydinjoukkoon, jonka ansiosta Isisiä voi yhtä hyvin kuvata tehokkaaksi kansainväliseksi viestintäorganisaatioksi kuin terroristijärjestöksi.
Heidän surmistaan toivotaan vakavaa takaiskua järjestön kyvylle ylläpitää värväykselle ja rahankeruulle elintärkeitä sosiaalisen median kanaviaan.
Al-Adnanin arvoa kuvaa se, että sekä Venäjä että Yhdysvallat kiistelivät, kumpi saa kunnian hänen tappamisestaan.
Mutta on liioittelua väittää, että ilman al-Adnania ja ”tohtori al-Fayadia” koneisto romahtaisi.
Päinvastoin virtuaalikalifaatti muodostaa maailmalle jopa kestävämmän uhan kuin maanpäällinen. Todennäköisesti järjestö vain lisää pommitustaan digimaailmassa, jossa se voi väistellä uusia osumia tehokkaimmin.
Al-Adnanin johdolla Isis ehti jo ajat sitten luoda yhtenäisen, samoja sääntöjä ja toimintamalleja tottelevan viestintäverkoston, joka ulottuu Länsi-Afrikasta Kaukasiaan ja Afganistaniin eli kaikkialle, missä Isis on läsnä.
Hän ”muutti terrorismin digitaaliseksi markkinastrategiaksi”, tiivistää Isisin viestintästrategiaan perehtynyt George Washingtonin yliopiston tutkija Javier Lesaca.
Verkoston tuhoaminen on äärimmäisen vaikeaa niin kauan kuin Isis-ideologia ylipäätään on hengissä, koska se on hajauttanut toimintansa ja pystyy myös korvaamaan somesta poistettavat tilinsä ja sivustonsa vaivattomasti.
Zero Censorshipin suosittelemia Isis-videoita tuottaa kaiken kaikkiaan 36 alueellista mediatoimistoa. Niitä on omatekoisen islamilaisen kalifaatin jokaisessa wilayatissa eli maakunnassa.
Ne syöttävät verkkoon jatkuvasti videota, valokuvaa ja tarinaa urheista sotureista voitokkaissa taisteluissa, armotta teloitettavista pettureista ja vihollisista, amputoitavista rikollisista ja siviilien kärsimyksistä länsimaiden pommituksissa.
Isisin mediatoimistot ympäri maailmaa toimivat ikään kuin franchise-periaatteella: kukin niistä on hankkinut Isisin brändillä toimivan julkaisuoikeuden. Brändin omistaja valvoo, että kun sisältöä tuotetaan, kaikkialla noudatetaan tiukasti samaa tuotemallia.
Väkivaltaisten islamilaisten ääriliikkeiden tutkimiseen keskittyvä brittiläinen ajatushautomo Quilliam laskee, että tämä virtuaalikalifaatti tuottaa päivittäin sosiaaliseen mediaan noin 40 tuoretta medialeikettä: videoita, dokumentteja, kuvakoosteita ja, ääniviestejä.
Tehoa lisää, että uutisia tehdään kymmenillä kielillä. Länsimedian huomio on keskittynyt lähes yksinomaan nuoriin, jotka ovat lähteneet Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Isisin riveihin taistelemaan tai taistelijoiden tyttöystäviksi ja vaimoiksi.
Hyvin vähän on kiinnitetty huomiota siihen, että huomattavan suuri osa länsimaista Isisin riveihin värväytyneistä jäsenistä on alueelle saavuttuaan – tai kotimaahansa jäätyään – kiinnitetty järjestön mediatehtäviin. Siinä he ovat järjestölle huomattavasti arvokkaampia kuin tykinruokana, jolta puuttuu täysin aiempi taistelukokemus tai asekoulutus.
Isis käyttää sanomansa levittämiseen myös sieppaamian läntisiä toimittajia. Sen propagandan kummallisuuksiin kuuluu jatkuvasti yhä selkeämmin Isisin sanomaa julistavan brittijournalistin John Cantlien (Can’t lie?) outo kohtalo ja asema.
Syyrian sotakuvaajana ja -kirjeenvaihtajana kannuksiaan hankkinut Cantlie kidnapattiin yhdessä amerikkalaistoimittaja James Foleyn kanssa marraskuussa 2012.
Foley mestattiin, Cantlie ei. Hänestä kehkeytyi Isisin äänitorvi, joka on esittänyt järjestöä ensin ymmärtäviä ja sitten yhä voimakkaammin tukevia kannanottojaan varsinkin järjestön englanninkielisessä Dabiq-aikakauslehdessä.
Viime heinäkuussa hän arvosteli Isisin ”virallisen” uutistoimiston Amaqin julkaisemassa videossa jyrkästi Yhdysvaltain ilmaiskuja ja esitteli sen tuottamia tuhoja Mosulin yliopistossa.
Dabiqin uusimmassa numerossa (14) Cantlie muistelee Foleyn tappopäivää ja kertoo tämän viime hetkien tunnelmista sekä viimeisistä sanoista: ”Mahtavaa. Minut napattiin kiitospäivänä ja tapetaan äitini syntymäpäivänä:”
Cantlien hyytävän tarkka kuvaus Foleyn ja useiden muidenkin länsimaisten vankitoveriensa viime hetkistä on omituisimpia ja irvokkaimpia propagandaesityksiä mitä tällä vuosisadalla on julkistettu.
Tukholman syndrooma vai oikeutettua pelkoa kivuliaasta ja julmasta hengenmenosta? Cantlien motiiveissa voi olla kumpaakin, mutta viesti menee perille varsinkin Britanniassa, jossa hänen kohtaloaan seurataan elävän elämän jännitysnäytelmänä.
Eikä Isisin sanomaa saada pois verkosta.
Isisin mediastrategian ydin on alusta asti ollut vallata avoimimmat, julkisimmat ja käytetyimmät verkot: Facebook, Twitter, WhatsApp, Instagram, Youtube ja muut samanlaiset.
Niiden kyky karistaa ääri-islamismi sivuiltaan on ollut huono. Kerran poistetut käyttäjät ponnahtavat kuin vieteriukot takaisin sivustoille uusien käyttäjänimien ja profiilien turvin.
Twitter on sulkenut viime puolen vuoden aikana 235 000 tiliä, joiden se katsoo edistäneen tai suosineen ääri-islamistien ajatuksia.
Ironista on, että kun Isisin viestit pompahtavat käyttäjän koti- tai toimistokoneelle, niiden kylkiäisiksi ilmestyvät samat hänen selailumieltymystensä mukaan räätälöidyt läntisten kulutustuotteiden ja -palveluiden verkkomainokset kuin mille tahansa viattomalle uutissivustolle kirjauduttaessa.
Se on kipeä nöyryytys sekä mainostajille että sivustojen suunnittelijoille.
Verkkosivustot yrittävät jatkuvasti kehittää suodattimia, jotka tunnistavat esimerkiksi mahdolliset tai todennäköiset koulukiusaajat ja -surmaajat tai itsemurhakandidaatit. Mutta samanlaiset sensorit eivät ole tehonneet Isisiin.
Google on viime aikoina rakentanut tutkimustyökalukseen kehittämäänsä Jigsaw-ohjelmaan tekniikkaa, joka haarukoisi Isisiä suosiviksi määritellyt sanat, niiden yhdistelmät tai iskulauseet. Se ohjaisi niitä Googlen hakukoneeseen syöttävät käyttäjät sivuille, jotka päinvastoin tarjoaisivat ääri-islamilaista sanomaa vastustavia viestejä ja videoita.
Kehittäjien mukaan tavoitteena on tarjota ”vaarallista sisältöä sivuilta hakeville vaihtoehto Isisin tarjoilemalle”.
Paimennettavia riittäisi. Kahden kuukauden koejaksolla tammi–maaliskuussa 2016 ohjelma tunnisti kaikkiaan 320 000 henkilöä, jotka hakivat noin tuhatta yleisintä Isisin liitettyä avainsanaa.
Google on ilmoittanut, ettei se aio kytkeä tekniikkaa omaan hakukoneeseensa. Sen sijaan se antaa sen vapaasti Isisiä ja muita islamilaisia äärijärjestöjä vastaan toimivien ryhmien käyttöön.
Järjestelmän heikkous on se, ettei se kykene tunnistamaan käyttäjien todellisia aikeita. Kokeilun avainsanojen joukossa oli esimerkiksi paikannimiä ja rakennusten nimiä Isisin valtaamilla alueilla tai sanontoja, joita käyttävät muutkin.
Vastapropaganda saattaa kompastua kömpelyyteensä.
Se haittaisi huomattavasti kaikkien ääri-islamismia vastustavien ryhmien, tutkijoiden ja median edustajien tiedonhankintaa. Tätäkin juttua kirjoitettaessa on käytetty yli sataa hakua, jotka olisi ohjattu muualle.
Esimerkiksi verkkosivusto Jihad Intel on luonut tarkan ja monipuolisen tietokannan 125 ääri-islamilaisesta terroristijärjestöstä. Suuri osa sen keräämästä tiedosta perustuu julkisiin verkkohakuihin.
Jos Googlen suunnittelema malli olisi ollut sen tutkimustyön aikana käytössä, Jihad Intel -sivuston arvo olisi todennäköisesti vain murto-osa nykyisestä.
Toistaiseksi muutkin yritykset tyrehdyttää terroristijärjestön medianoste ovat epäonnistuneet.
Yksi syy on, että yrittäjiltä on useimmiten puuttunut tyystin käsitys islamilaisesta maailmasta, muslimeista ja heidän ajattelutavoistaan, uskonristiriidoista ja niiden merkityksestä arkielämässä.
Toinen syy on Isisin raaka suorasukaisuus.
Isis välttäisi viestiensä tuhoamisen ja poistamisen käyttämällä salaista Tor-verkkoa. Pimeä verkko ei kuitenkaan ole hyvä kanava – se ei tavoita yleisöä, jonka virtuaalikalifaatti haluaa käännyttää kannattajikseen.
Isis ryhtyi markkinoimaan ääriajatteluaan ja tappotöitään tilanteessa, jossa koskaan aiemmin millään terroristijärjestöllä ei ole ollut yhtä suoria, nopeita ja helppokäyttöisiä kanavia viedä viestinsä satojen miljoonien ihmisten olohuoneisiin kaikkialla maailmassa.
Järjestön menestyksen tae oli se, että se oivalsi tämän jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Avainasemassa oli Isisin raaka kantaisä, Irakin al-Qaidaa johtanut jordanialainen jihadisti Abu Musab al-Zarqawi.
Hän oli sadisti, joka kiihottui päiden katkomisesta ja kidutuksesta. Juuri hän käynnisti mestausvideoiden julkaisun.
Al-Zarqawi otti käyttöön Isisin teloitusvideoiden symboliksi nousseet uhrien päälle puettavat oranssit haalarit Bagdadissa siepatun amerikkalaisen liikemies Nick Bergin mestauksessa keväällä 2004. Ne muistuttavat asuista, joihin Yhdysvallat puki Guantanamon leirille epäinhimillisiin ja nöyryyttäviin oloihin sulkemansa vangit.
Bergin teloitusvideo sisälsi myös muita myöhemmin kaavaksi nousseita seremonioita: uhrin puheenvuoron, mustanaamioiset teloittajat sekä pitkän syytöslitanian, jolla tappamista perustellaan uskonsodalla, oikeutetulla kostolla ja syytöksillä länsimaiden politiikkaa vastaan.
Raakuuksien videointi hätkähdytti jopa al-Qaidan johtoa. Osama bin Ladenin uskottu kakkosmies Ayman al-Zawahiri moitti al-Zarqawia ankarasti teloitusvideoiden esittämisestä, koska se vahingoitti al-Qaidan mainetta.
Koska al-Zarqawi tavoitteli samanmielisiä tappajia ja kostajia, hän ei piitannut nuhteista vähääkään ja jatkoi veren- ja kostonhimoa tihkuvien esitystensä tuottamista.
Al-Zarqawia innosti itseoppinut ”uskonsotatieteen tohtori” Abu Bakr Naji. Hän julkaisi vuonna 2004 verkossa tulevan Isisin uskonkappaleeksi muodostuneen strategiaoppaan, joka suomeksi kääntyy ehkä parhaiten nimellä ”Raakuuden hallinta”.
Raakuuden hallinta neuvoi islamistijärjestöjä hakeutumaan määrätietoisesti alueille, jossa vallitsee sekasorto ja kaaos. Siellä väestö ottaisi vapauttajana vastaan kaikki, jotka vain tuovat järjestystä ja vakiintuneet olot, vaikka se tapahtuisi islamilaisen lain šarian ankarimpienkin tulkintojen mukaan.
Naji kehotti nöyryyttämään ja halventamaan länsimaita ja länsimaalaisia kaikin keinoin. Näin murskattaisiin myytti, että Yhdysvallat on voittamaton ja valloittamaton valtio, jota on mahdotonta horjuttaa. Luomalla oma totuus ja tarina mediaan, horjutettaisiin sitä vielä tehokkaammin.
Toteutuksen avain oli tutkia tarkkaan, miten länsimedia ja etenkin some toimivat ja hyödyntää niiden käyttö äärimmilleen. Kun al-Qaida toimi salamyhkäisesti salasanojen taakse piilotetuissa arabiankielisissä suljetuissa verkostoissa, Irakin al-Qaida näytti tekonsa ja ajatuksensa kaikille.
Tässä ei sinänsä ollut mitään uutta.
Jo Palestiinan vapautusjärjestöön PLO:hon kuuluva Palestiinan vapautuksen kansanrintama PFLP suunnitteli ja ajoitti terrori-iskunsa – kuten 1960- ja 1970-luvun vaihteen konekaappauksensa – saadakseen mahdollisimman paljon televisiojulkisuutta.
Niistä kuuluisin oli 6.9.1970 tehty yhteiskaappaus, jolloin kolme eri reiteillä kaapattua Yhdysvaltoja kohti lentänyttä PanAmin, Swissairin ja TWA:n matkustajakonetta ohjattiin Jordanian Zarqaan. Siellä koneet räjäytettiin ja matkustajat vapautettiin PFLP:n lehdistötilaisuudessa.
Ei ole tietoa, seurasiko tuolloin nelivuotias al-Zarqawi kotikaupunkinsa hätkähdyttävintä mediatapahtumaa. Mutta samat keinot hän omaksui.
Al-Zarqawi tapettiin Yhdysvaltain jäljitettyä hänet ilmaiskussa lokakuussa 2006.
Irakin al-Qaida muuttui Irakin islamilaiseksi valtioksi (ISI). Al-Zarqawin taistelutovereihin kuulunut syyrialainen al-Adnani jatkoi sen riveissä.
Myös al-Adnani oli vakuuttunut siitä, että Isisin menestys terroristijärjestönä kytkeytyisi tiiviisti siihen, miten hyvin se kulkisi uusimpien viestintäkeinojen eturivissä ja jopa edelläkävijänä.
Kun Abu Bakr al-Baghdadi nousi romahduksen partaalla olleen järjestön johtoon vuonna 2010, hän elvytti ja muutti sen nykyiseksi Isisiksi vuonna 2013.
Al-Adnanin suosittelema mediankäyttö kuului alusta asti al-Baghadadin elvytys- ja valloitussuunnitelmien kivijalkoihin. Hän loi sen avulla myös oman myyttinsä islamilaisesta maailmanvallasta, jonka johtaja, kalifi, hän on profeetta Muhammadin suorana jälkeläisenä.
Kun Isis eteni Syyriassa ja Irakissa salamavauhtia 2013–2014, suurin osa sen sotatoimista kuvattiin reaaliajassa kivääri-, kypärä- ja kännykkäkameroilla ja syötettiin kaikkiin mahdollisiin lähteisiin.
Jokainen Isisin voittokulun esittely kylvi pakokauhua muutenkin huonosti motivoituneiden sekä Syyrian että Irakin armeijan sotilaiden joukossa, varsinkin kun ne sisälsivät kammottavan raakoja otoksia vangiksi jääneiden tai antautuneiden vastustajien eli Syyrian ja Irakin armeijan, poliisin ja turvallisuusjoukkojen armottomasta kohtalosta.
Esimerkiksi Mosulin valtaus ja muut kalifaatin julistamiseen johtaneet aluevaltaukset kesällä 2014 ovat pitkälti tämän somepropagandan ansiota.
Mestaukset ja taistelukohtaukset kuvattiin alusta asti kuin seikkailuelokuvat.
Niihin liitettiin parasta Hollywood-rekvisiittaa: auringossa säkenöiviä sapeleita, autiomaan hiekkaa pöllyttäviä autojen takaa-ajokohtauksia, tulipunaisia räjähdyspatsaita pimenevässä illassa. Rinnalla kulki hysteerisen tehokas, uskonnollisten iskulauseiden toistoja tulviva selostus.
Näin malli toimii vieläkin.
Sisältö nostaa yksittäiset taistelijat taitavasti sankarin ja ratkaisijan osaan. Niistä löytyvät lännenelokuvien yksinäiset ratsastajat ja sheriffit, vääryyttä ja ylivoimaista vihollista vastaan taistelevat patriootit.
Seikkailunhaluiselle ja sankaruudesta haaveilevalle nuorelle on tehty helpoksi kuvitella itsensä niihin mukaan.
Nyt kun sotaonni on kääntynyt, somevärväyksen painopisteeksi on entistä selvemmin noussut koston oikeutus.
Isis tarjoaa yhden klikkauksen päässä olevan kanavan, josta löytyy jokaisen masentuneen, syrjäytyneen tai katkeroituneen käyttöön soveltuvia ainesosia ja työkaluja oman henkilökohtaisen kosto- ja marttyyriohjelman muotoiluun – sekä mallin, jolla pukea se oikean islamin nimissä toteutettavaksi sankariteoksi.
Isisin mieluisaksi tehtäväksi jää poimia kermat tästä kakusta julistamalla näyttävimmät onnistujat jäsenikseen ja aateveljikseen.
Isis valitsee somesta samanmielisten joukosta suosikkeja, joita se ruokkii ja vaalii esimerkiksi sisäpiirin uutisilla Raqqan ja Mosulin kaltaisista paikoista, mistä tiedonsaanti on äärimmäisen vaikeaa ja rajallista.
Tämä lisää suosikkien seurantaa somessa, pönkittää heidän egoaan ja haluaan levittää saamaansa materiaalia, johon liimattu Isis-sanoma leviää taas entistä tehokkaammin.
Virtuaalikalifaatti kehittää ja uudistaa koko ajan myös teknisiä taltiointikeinojaan.
Hiljattain se kuvasi ensi kertaa miehittämättömällä kameralennokilla itsemurhapommittajan iskun.
Se alkaa hetkestä, jolloin pommittaja syleilee ystäviään jäähyväisiksi, ja seuraa sitten, miten hän ajaa räjähdelastissa olevan kuorma-autonsa kohteeseensa.
Sitten räjähtää.