Verkko vaarantaa yksityisyyden ja demokratian – nykymuotoisen netin keksijä Tim Berners-Lee yrittää nyt pelastaa luomuksensa

Internetin keksijä vaatii verkosta uutta maailmanlaajuista sopimusta.
Ulkomaat 4.12.2019 12:00
Tim Berners-Lee puhui Berliinissä 25. marraskuuta.
Tim Berners-Lee puhui Berliinissä 25. marraskuuta. © LEHTIKUVA / SVEN BRAUN

Nykymuotoisen internetin keksijä Tim Berners-Lee vaatii nyt internetistä kokonaan uutta maailmanlaajuista sopimusta. Muuten verkon väärinkäyttö muuttaa maailman juuri päinvastaiseksi dystopiaksi, kuin mikä oli internetin alkuperäinen tarkoitus.

Internetin www-protokollan vuonna 1989 keksinyt ja 2004 aateloitu brittiläinen Berners-Lee, 64, työskentelee nykyään internetin kehitystä seuraavan, Massachusetts Institute of Technology MIT:n yhteydessä toimivan World Wide Web Consortiumin johtajana.

Berners-Lee vaati Berliinissä marraskuun lopussa 2019 maailmanlaajuista sopimusta yhdeksästä periaatteesta, joihin internetin käyttäjien tulisi sitoutua. Sopimusta on toista vuotta ollut ollut kehittämässä yli 80 organisaatiota, mukaan lukien Microsoft, Twitter, Google, Facebook ja maailmanlaajuinen kansalaisten digitaalisia oikeuksia puolustava Electronic Frontier Foundation.

Yli 150 maailmanlaajuista organisaatiota tai valtiota on ilmoittanut sitoutuvansa sopimukseen. Suurista valtioista hankkeen tukijoiksi ovat ilmoittautuneet ensi vaiheessa ainakin Saksa ja Ranska.

 

Yhdeksän sopimusluonnokseen kirjatun periaatteen mukaan hallitusten tulisi sitoutua siihen, että verkkoyhteys on kaikkien saatavilla, pääsyä internetiin ei rajoiteta ja kansalaisten tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä perusoikeuksia kunnioitetaan.

Yrityksiä periaatteet velvoittavat takaamaan kohtuuhintaiset verkkoyhteydet jokaiselle, kunnioittamaan internetin käyttäjien yksityisyyttä ja kehittämään teknologioita, jotka edesauttavat Yhdistyneiden kansakuntien yhdessä hyväksymien ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi yrityksiltä odotetaan, että ne edistävät tasa-arvoa sekä kehittävät yhä tehokkaampia keinoja valheiden levittämisen ehkäisemiseksi verkossa.

Tavallisia verkonkäyttäjiä uudet periaatteet velvoittavat toimimaan verkossa rakentavasti ja tuottamaan informaatioita, josta on kaikille hyötyä.

Verkon käyttäjiä periaatteet velvoittavat myös luomaan yhteisöjä, jotka kunnioittavat sivistynyttä käytöstä ja ihmisten arvokkuutta. Viimeisenä on periaate, jonka mukaan verkonkäyttäjien tulisi myös valvoa, että verkkoa käytetään näiden periaatteiden mukaan eikä aseena ketään vastaan.

 

Berners-Lee on viime vuosina toistuvasti varoittanut, että ilman uutta sopimusta internetistä on vaarassa kasvaa hirviö, joka tuhoaa yksityisyyden ja demokratian.

Muun muassa Amnesty Internationalin marraskuussa 2019 julkaiseman raportin mukaan Berners-Lee on varoituksineen aivan oikeassa, mutta myöhässä. Verkosta on jo nyt tullut maailman diktatuurien keskeinen omien kansalaistensa valvonnan ja vakoilun työkalu sekä niiden tehokkain ase demokratian heikentämiseksi.

Tuoreimmat tunnetut esimerkit siitä, kuinka yksinvaltaiset hallitukset käyttävät verkkoa omia kansalaisiaan vastaan löytyvät Iranista, Kiinasta ja Saudi-Arabiasta. Informaatiosodankäynnin osalta molemmin puolin Atlantin valtamerta pestään vielä pitkään pyykkiä siitä, päästikö Facebook Kremlin kuninkaantekijäksi niin Britannian brexit-kansanäänestyksessä kuin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016.

Kriitikoiden mukaan Googlen ja Facebookin tapaiset globaalit verkkoyhtiöt ovat heränneet yksityisyyden puolustajiksi vasta kun välttämättömyydestä oli pakko tehdä hyve.

Myytyään miljardien käyttäjien tietoja kaupallisiin ja poliittisiin tarkoituksiin vuosikausia – vasta Euroopan unionissa säädetyn yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n tultua voimaan toukokuussa 2018 – verkkojättiläiset alkoivat kunnioittaa EU-kansalaisten oikeutta omiin tietoihinsa. Vastaavat säännöt puuttuvat vielä suurimmasta osasta maailmaa.