Huima saavutus – Air Francen turmakoneen mustat laatikot löytyivät yli neljän kilometrin syvyydestä

Ulkomaat 3.5.2011 12:57

Molempien tallennuslaitteiden löytyminen Atlantin valtamerestä saattaa ratkaista, miksi Air Francen lentokone syöksyi mereen kaksi vuotta sitten.

Remora 6000 -sukellusvene löysi Air Francen turmakoneen ”mustan laatikon” merestä noin neljän kilometrin syvyydestä. Kuva Johann Peschel / AFP / Lehtikuva.

Yhdysvaltalais-ranskalainen etsintäryhmä nosti oranssin lieriön Ile de Seine -aluksensa kannelle eteläisellä Atlantilla varhain tiistaiaamuna. Ulkoisesti melko hyväkuntoisen oloisen laitteen kyljessä oli valmistajan nimi (Honeywell) ja isoilla kirjaimilla teksti ”lennontaltioimislaite, ei saa avata”. Lieriö oli A330-matkustajakoneen ohjaamonauhuri.

Se oli varmasti hieno hetki Air France -lentoyhtiön lennon AF447 tuhoutumisen tutkijoille. Kaksi päivää aiemmin merestä oli nostettu toinen lennontaltioimislaite. Kaikkiaan 228 ihmisen kuolemaan johtaneen turman syyn selvittäminen olisi saattanut jäädä haaveeksi ilman niitä. AF447 syöksyi mereen Brasilian edustalla lähes kaksi vuotta sitten eli kesäkuun 1. päivänä 2009.

Rekisteröimislaitteiden eli niin kutsuttujen mustien laatikoiden kuljettamiseen Ranskaan ja avaamiseen on arveltu kuluvan toista viikkoa. Ennen sitä kukaan ei osaa sanoa, ovatko laitteet toimineet tarkoitetulla tavalla eli pysyneet ehjinä rajussa syöksyssä mereen ja säilyttäneet tietonsa pohjassa 23 kuukauden ajan.

Toiveet ovat korkealla, sillä valmistaja kertoo laitteidensa kestävän hetkellisesti jopa 3 400 G:n eli painovoiman aiheuttaman kiihtyvyyden rasitukset. Niin kovia kiihtyvyyksiä ei varmasti esiintynyt koneen syöksyessä mereen. Lisäksi Honeywell testaa lennontaltioimislaitteitaan vähintään 30 päivän ajan paineessa, joka vastaa yli kuuden kilometrin syvyyttä. Tallentimet löytyivät ”vain” noin neljän kilometrin syvyydestä.

Pystytään tiedot sitten purkamaan tai ei, jo mustien laatikoiden löytyminen on todella huima saavutus. Niitä ja muita Airbus A330-koneen romuja etsi turhaan kolme aiempaa retkikuntaa.

Etsintäalue oli valtavan laaja eli 10 000 neliökilometriä (Uudenmaan maakunnan eli entisen Uudenmaan läänin koko on 9 096 neliökilometriä). Merenpohja muistuttaa Alppien peilikuvaa ja on paikoitellen erittäin syvällä. Koneen syöksymispaikka oli tiedossa, mutta merivirrat saattavat kuljettaa hylyn osia ja ennen kaikkea kaivattuja mustia laatikoita hyvinkin kauas.

Apua haettiin Yhdysvalloista. Woods Holen merentutkimuslaitoksen etsintälaite löysi ja amerikkalaisvalmisteinen Remora 6000 -robotti nosti tallentimet ranskalaisen kaapelilaivan Ile de Seinen kannelle.

Mustissa laatikoissa on niiden paikantamista varten radiolähettimet, joiden patterit ehtyivät kuitenkin jo muutamassa kuukaudessa. Etsintöjä varten tehtiin perinpohjaisia laskelmia merivirroista ja niiden aiheuttamasta ajautumisesta. Tulosten perusteella etsintälaite haravoi pohjaa.

Mustat laatikot ja runsaasti muutakin romua löydettiin vain kymmenen kilometrin päästä paikasta, josta ensimmäiset hylyn osat löytyivät pian onnettomuuden jälkeen.

Toiveet korkealla

Mustien laatikoiden tietojen purkaminen saattaa ratkaista mysteerin, jonka tutkiminen ilman niitä on ajautunut umpikujaan. Se on ollut piinaava tilanne, koska maailmalla lentää satoja samanlaisia koneita. Neljätoista niistä eli kahdeksan kaksimoottorista A330- ja kuusi nelimoottorista A340-konetta on Finnairin laivastossa. Ratkaisematon onnettomuus on kuin synkkä pilvi koneen valmistajan ja sillä lentävien yhtiöiden päällä.

Riosta Pariisiin lentäneen AF447:n viimeisistä hetkistä trooppisen ukkosmyrskyn kourissa on tähän asti ollut käytettävissä vain lähinnä huoltotarkoituksia varten kehitetyn ACARS-automaattilähettimen tietoja, joiden mukaan koneen ilmanopeuden mittausjärjestelmä alkoi toimia oudolla tavalla. Sen jälkeen ensin autopilotti ja sitten useat muutkin laitteet putosivat pois päältä. Mikään näistä tiedoista ei kuitenkaan viitannut siihen, ettei A330 olisi ollut lentäjiensä hallittavissa.

Hallinta kuitenkin menetettiin ja kone syöksyi mereen suunnilleen normaalissa lentoasennossa mutta erittäin suurella vajoamisnopeudella noin tuhannen kilometrin päässä Brasilian rannikosta.

Vahvimpien epäilysten alaisia ovat olleet ilmanopeutta mittaavat, ranskalaisvalmisteiset pitot-putket. Hätäisimmät pitävät varmana, että tuho johtui niiden jäätymisestä. Vaikka varmuutta asiasta ei ole, turmakoneessa käytettyjen kaltaiset putket vaihdettiin kiiruusti toisenlaisiin. Finnairin koneissa ei missään vaiheessa käytetty ranskalaisia pitot-putkia.

Putkien jäätyminen ja sen seuraukset ovat kuitenkin olleet silkkaa spekulointia. Mustien laatikoiden avulla saatetaan saada selville, mitä koneessa ja sen ohjaamossa todella tapahtui. Lennontaltioimislaite kirjaa tuhansia tietoja muun muassa ohjainten asennoista ja moottorien ja laitteiden toiminnasta. Ääninauhuri nauhoittaa ohjaamossa käydyt keskustelut.

Turman selviämistä odottavat myös Ranskan oikeusviranomaiset. Air Francea ja Airbusia vastaan on jo esitetty alustavat kuolemantuottamussyytteet. Oikeusprosessi ei voi edetä, ellei onnettomuuden syistä ole oikeussalissakin pitävää tietoa.