Georgialainen fossiililöytö yllätti ihmisen edeltäjien evoluution tutkijat

evoluutio
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ihmisen ja ihmisen lähisukulaisten evoluution tutkimuksessa on edetty viime vuosina yllätyksistä toiseen. On käynyt ilmi, että vielä niinkin äsken kuin 30 000 vuotta sitten maapallolla on elänyt meidän ja neandertalinihmisten ohella kaksi muutakin lähisukulaistamme, denisovanihminen ja floresinihminen.

Lisäksi dna-tutkimus on osoittanut, että eurooppalaisten ja aasialaisten esi-isät ovat myös lisääntyneet neandertalinihmisten kanssa, ja esimerkiksi suomalaisissa on keskimäärin noin kolme prosenttia neandertalilaista dna:ta. Denisovanihmisen perimää taas on varsinkin Papua-Uuden-Guinean väestössä. Lähisukulaisia lajeja olisi siis ollut aivan viime aikoina useita.

Tähän asti on uskottu, että yli miljoona vuotta sitten on elänyt useita ihmisten sukuun kuuluvia lajeja, pystyihminen (Homo erectus), heidelberginihminen (H. heidelbergensis), turkananihminen (H. rudolfensis) ja käteväihminen (H. habilis). Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että kaikki nämä eri lajeiksi määritetyt fossiililöydöt olisivatkin kuuluneet samaan lajiin, pystyihmisiin, vaikka ne näyttävätkin erilaisilta.

Uusi käsitys perustuu Georgiassa Dmanisissa tehtyyn fossiililöytöön. Tutkijat ajoittavat löytyneen kallon 1,8 miljoonan vuoden ikäiseksi. Samasta paikasta löytyi neljä muuta ihmisen edeltäjien fossiilia sekä eläinfossiileja ja kivityökaluja.

Jos nämä viisi ihmisen edeltäjän fossiilia olisi löydetty eri paikoista eri puolilta Afrikkaa, ne olisi saatettu määrittää eri lajeihin kuuluviksi. Erot eivät kuitenkaan olleet sen suurempia kuin mitä voisi löytää viiden ihmisen tai viiden simpanssin välillä.

“Dmanisin fossiilit näyttävät keskenään erilaisilta, joten olisi houkuttelevaa julkaista ne eri lajeina”, sanoi Zürichin Antropologisen instituutin ja museon tutkija Christoph Zollikofer, joka on yksi tutkimusraportin kirjoittajista.

“Tiedämme kuitenkin, että nämä yksilöt ovat samalta paikalta ja samalta geologiselta ajalta, joten ne voivat periaatteessa edustaa yhden lajin yhtä populaatiota”.

Dmanisin löydökset edustavat aikaa, jolloin ihmisen suku Homo kehittyi Australopithecus-suvusta ja levisi Afrikan ulkopuolelle.

Kallofossiilin Skull 5 aivokopan koko on vain 546 kuutiosenttimetriä, josta voi päätellä, että tällä varhaisella Homo-suvun edustajalla oli vielä pienet aivot, vaikka sen koko ja raajojen mittasuhteet muistuttivat nykyihmistä.

Koska erot viiden Dmanisin fossiilin välillä yhtäältä vastaavat eroja nykyihmisten välillä, ja toisaalta vastaavanlaisia eroja löytyy ihmisten edeltäjien fossiililöydöistä Afrikassa, tutkijat uskovat että Afrikassa oli tuona aikana vain yksi Homo-suvun laji, ja että Dmanisista löytyneet fossiilit kuuluvat tähän samaan lajiin.

Aiemman käsityksen mukaan Homo-sukuun olisi kuulunut useita erilaisiin ekosysteemeihin erikoistuneita lajeja. Uuden käsityksen mukaan ihmisen edeltäjä olisi ollutkin laji, joka nykyihmisen tapaan olisi ollut kykenevä sopeutumaan hyvin erilaisiin ekosysteemeihin.

AAAS:n uutinen Dmanisin fossiililöydön tutkimustuloksista.