Kaikki vastaan Yhdysvallat
Presidentti Trumpin tviittimyrsky ja vetäytyminen G7-ryhmän julkilausumasta kiristivät liittolaisten välejä entisestään.
Maailman johtavien teollisuusvaltioiden G7-kokous sai 10. kesäkuuta ryhmän 47-vuotisen historian riitaisimman lopun, kun presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän maiden yhteisestä julkilausumasta.
Julkilausuman tavoitteena oli muun muassa sopia yhteisistä kansainvälisen vapaakaupan pelisäännöistä. Yhdysvaltojen ohella G7-ryhmään kuuluvat Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Kanada ja Japani.
Vielä tapaamisten jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Trump oli kuvaillut suhteitaan muihin länsimaihin täyden kympin arvoiseksi ja kehunut isäntämaa Kanadan pääministeri Justin Trudeauta tapahtuman järjestelyistä.
Muutamaa tuntia myöhemmin Trump kuitenkin jo näpytteli Air Force One -lentokoneestaan vihaisia twiittejä, joissa hän ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän julkilausumasta ja haukkui Trudeauta ”epärehelliseksi ja heikoksi”. Syynä oli se, että Trudeau oli tapahtuman jälkeisessä tiedotustilaisuudessa kutsunut Trumpin tuontitulleja ”loukkaaviksi”.
Kasvotusten Trudeau oli Trumpin mukana käyttäytynyt ”hellästi ja lempeästi”.
Based on Justin’s false statements at his news conference, and the fact that Canada is charging massive Tariffs to our U.S. farmers, workers and companies, I have instructed our U.S. Reps not to endorse the Communique as we look at Tariffs on automobiles flooding the U.S. Market!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) June 9, 2018
PM Justin Trudeau of Canada acted so meek and mild during our @G7 meetings only to give a news conference after I left saying that, “US Tariffs were kind of insulting” and he “will not be pushed around.” Very dishonest & weak. Our Tariffs are in response to his of 270% on dairy!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) June 9, 2018
Yhdysvaltain tuontitullit ovat Trumpin mukaan vastaus Kanadan yhdysvaltalaisille maitotuotteille asettamille tulleille, minkä vuoksi Trudeaun lausunnot Yhdysvaltain tuontitulleista ovat tekopyhiä.
Trudeaun tiedottaja puolestaan vakuutteli, ettei Trudeau ollut sanonut tiedotustilaisuudessa mitään sellaista, mitä ei olisi sanonut Trumpille kasvotusten.
Hän myös vakuutti, että muut maat ovat edelleen sitoutuneita julkilausumaan, huolimatta siitä, että Yhdysvallat vetäytyi.
Myös muut G7-maat reagoivat Trumpin vetäytymiseen voimakkaasti. Saksan liittokansleri Angela Merkel kutsui päätöstä ”masentavaksi”. Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan julisti, ettei vihan saisi antaa ohjailla kansainvälistä yhteistyötä.
Trumpin poukkoilu oli odotettavissa, sanoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen.
”Hän on usein tehnyt näin, kun hän on tavannut Euroopan valtioiden päämiehiä: ensin kokouksissa sanotaan yhtä, sitten kokouksen jälkeen toista.”
Käytöstä selittää myös se, että Trumpin välit perinteisiin yhteistyökumppaneihin ovat alusta asti olleet hankalat.
”Hänen suhtautumisensa on huomattavasti lämpimämpää kolmannen maailman diktaattoreita kuin Yhdysvaltojen perinteisiä liittolaisia kohtaan.”
Tapaamisen lähtöasetelma oli jo valmiiksi riitaisa. Trump asetti kesäkuun alussa voimaan pitkään lykätyt alumiinin ja teräksen tuontitullit EU:lle ja Kanadalle. Hän perusteli päätöstään ”kansallisella turvallisuudella”, minkä on tulkittu olevan WTO:n sääntöjen vastaista.
Päätös myös viittaa siihen, että Trump suhtautuu Yhdysvaltain perinteisiin liittolaisiin entistä selvemmin vihollisinaan.
Euroopan maiden johtajat saapuivat kokoukseen yhdessä valmistautuneina. He yrittivät voidella Trumpia muun muassa kehuskelemalla, että miljoonilla eurooppalaisilla on Applen iPhone.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron antoi Trumpille kansainvälisen vapaakaupan oppitunnin esitelmöimällä, että tullit eivät ole ainoa syy kaupan epätasapainoon.
Hän antoi esimerkin Ranskasta: Ranskalla on kauppaepätasapaino Saksan ja Britannian kanssa, vaikka kaikki kolme kuuluvat EU:n markkina-alueeseen eikä mailla ole tuontitulleja.
”Mistä tämä johtuu? Siitä, että ranskalaiset pitävät saksalaisista autoista.”
Strategia ei toiminut.
”Yhdysvallat on kuin säästöpossu, josta kaikki varastavat”, Trump sanoi G7-tiedotustilaisuudessa.
Heiskasen mukaan Trumpin populistiseen ja antiglobalistiseen retoriikkaan on alusta asti kuulunut ajatus siitä, että muut maat ratsastavat Yhdysvaltojen kustannuksella.
G7-ryhmässä Trumpin suurimmat ristiriidat koskevat Venäjää. Hän vaati jo ennen kokouksen alkua, että Venäjä on tuotava takaisin ryhmän jäseneksi.
”Trump ei hyväksy sitä perustetta, että Venäjä on erotettu Krimin valtauksen vuoksi, vaan pitää syynä ’poliittista korrektiutta’.”
”Jos ajatellaan, että G7 on nimenomaan arvomuodostuma, jossa edustetaan yhteisiä arvoja ja näkemyksiä, Trump ei seiso näiden arvojen takana.”
Kanadan kokouksen julkilausuman 28 kohtaa ovat täysin vastakkaisia Trumpin ulkopolitiikalle. Niissä muun muassa luvataan taistella protektionismia vastaan, sitoudutaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vaaditaan, että Venäjä lopettaa demokraattisten järjestelmien horjuttamisen ja Syyrian hallinnon tukemisen.
Käyttäytymisellään Trump lunastaa ennen kaikkea vaalilupauksiaan omiensa keskuudessa, Heiskanen arvioi.
Riita perinteisten liittolaisten kanssa on kuitenkin aiheuttanut kuohuntaa myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa, sillä Trumpin linja ei edusta perinteistä republikaanista talouskonservatismia.
Muun muassa senaattori John McCain vakuutteli viikonloppuna Twitterissä, että Yhdysvalloissa on edelleen henkilöitä, jotka tukevat vapaata kauppaa, kansainvälistä yhteistyötä ja Yhdysvaltojen perinteisiä liittolaisia.
To our allies: bipartisan majorities of Americans remain pro-free trade, pro-globalization & supportive of alliances based on 70 years of shared values. Americans stand with you, even if our president doesn’t.
— John McCain (@SenJohnMcCain) June 10, 2018
Pääosin republikaaninen puolue on kuitenkin taipunut Trumpin näköiseksi, Heiskanen sanoo.
Republikaanit näkevät tilanteessa poliittisen mahdollisuuden ja kokevat, että he pystyvät Trumpin riveissä ajamaan sellaisia asioita, jotka ovat äänestäjille tärkeämpiä kuin perinteinen liittolaispolitiikka.
Ne, jotka eivät siedä Trumpin linjaa, ottavat lähtöpassit. Trumpin aikana puolueesta on erottu enemmän kuin aikoihin.
Tuleva kehitys on Heiskasen mukaan arvoitus. Selvää on, että muut maat eivät jää lepäämään laakereillaan vaan pistävät Trumpille kampoihin.
Heiskanen ei kuitenkaan vielä ennusta kauppasotaan uusia kierroksia. On mahdollista, että jostain löytyisi välittäjä etsimään ratkaisua riitakumppanien välille.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron uhkaili ennen tapaamista, että G7:stä voi hyvin tulla G6, jos Trump ei suostu yhteistyöhön.
The American President may not mind being isolated, but neither do we mind signing a 6 country agreement if need be. Because these 6 countries represent values, they represent an economic market which has the weight of history behind it and which is now a true international force https://t.co/UA86fcjozs
— Emmanuel Macron (@EmmanuelMacron) June 7, 2018
Ajatus ei Trumpin irtiottojen valossa ole täysin mahdoton, Heiskanen sanoo.
”Mutta kuinka lopullinen tilanne se olisi, se on tietysti aivan eri asia.”
Heiskasen mukaan G7-mahalaskun pohjalta on turha tehdä lopullisia johtopäätöksiä, sillä Trump osaa myös pyörtää päätöksiään.
Lisäksi marraskuussa häämöttävät Yhdysvaltain kongressivaalit, jotka voivat myös heilauttaa vaakalautaa, Heiskanen muistuttaa.
”Liittolaisten yhteistyö on kuitenkin saanut jälleen uuden kolhun, ja jälkipyykkiä tullaan taatusti käymään pitkään.”