Yli 40 ihmistä kuoli iskussa lentokentälle – Tutkija: ”Epävakaa Turkki on Isis-terroristien etu”
Turkki joutuu muuttamaan suhtaumistaan Syyriaan, arvioi Toni Alaranta.
Terrori-iskut Turkkiin ovat kiihtyneet viime vuoden aikana. Erityisesti kurdijärjestö PKK ja Isis ovat olleet tuhoisten iskujen takana.
Kolme terroristia iski Atatürkin kansainväliselle lentokentälle myöhään illalla 28. kesäkuuta. Iskussa kuoli ainakin 41 ihmistä, haavoittuneita on yli 230. Iskun tekijäksi epäillään Isis-järjestöä.
Atatürkin lentokenttä on tärkeä yhteyspiste Euroopasta Afrikkaan ja Aasiaan, mikä tekee siitä kiinnostavan ja näkyvän kohteen Isisille. Isku sinne oli myös isku Turkin turismille.
”Isisin strategiassa Turkki on nostettu keskeiseksi toiminta-alueeksi. Se on lähellä, siellä on Isisin soluja ja kannattajia”, kertoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Symbolisesti Turkki on Isisille tärkeä, koska viimeinen islamilainen kalifaatti sijaitsi Osmanien valtakunnassa.
”Isisillä on ristiriitainen suhde Turkkiin ja Saudi-Arabiaan. Molemmat valtiot ovat mahdollistaneet sen toimintaa, mutta samalla Isis näkee ne sopivina kohteina, koska ne eivät edusta Isisin ajatusmaailmaa.”
Kun Isis heikentyy Irakissa ja Syyriassa, se siirtää toimintaansa muun muassa Libyaan. Samaan aikaan se on kehottanut aktiiviseen iskutoimintaan länsimaissa.
Uutistoimisto AFP on kerännyt tiedot viime vuoden aikana Turkissa tapahtuneista tappavista pommi-iskuista. Grafiikka löytyy täältä. Lisäksi Turkissa on ollut useita aseellisia välikohtauksia.
Turkki on suhtaunut Isisiin ristiriitaisesti. Se on aiemmin antanut Isisin organisoitua alueellaan ja samalla ottanut riskin altistua sen toiminnalle, Toni Alaranta sanoo.
”Jokin aika kävi ilmi, että poliisilla oli ollut kaksi vuotta tiedossa Isisin harjoitusleiri Istanbulissa, jota oli seurattu, mutta johon ei ollut puututtu.”
Viiden viime vuoden aikana Turkki on tukenut muitakin sunni-islamistisia ryhmiä.
”Aina kun Turkilla on ollut valinnan paikka, se on vastustanut Bašar al-Assadin hallintoa ja tukenut kurdeja vastustavia ryhmiä.”
Sisäpoliittisesti Turkista on tullut epävakaa.
Vuosi sitten valtaa pitävä AKP menetti absoluuttisen enemmistöasemansa parlamentissa, mikä lopulta johti uusiin vaaleihin marraskuussa.
”Turkin ei ollut mikään pakko kiihdyttää toimiaan PKK:ta vastaan. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan vihelsi rauhanprojektin poikki”, Alaranta sanoo. ”Turkin ja PKK:n välinen sota alkoi uudestaan. Sitä käydään päivittäin kurdialueilla Itä-Turkissa. PKK vastaa kostoiskuilla.”
”Epävakaa Turkki on Isisin etujen mukainen, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Kauhuskenaario on, että sota PKK:n kanssa ja Isisin toimet Turkissa jatkuvat.”
Alaranta arvioi, että Isisin kaltaisia ryhmiä nähdään jatkossakin, vaikka Isis onkin heikentynyt.
Turkkilaisissa valtamedioissa ei puhuta Turkin tuesta jihadistijärjestöille. Turkin yleisradio TRT uutisoi yrityksistä tuhota Turkki. Maa nähdään vihamielisyyden kohteena. Länsimaiden epäillään tukevan Turkin vastaisia toimia.
Presidentti Erdoğan puhuu samasta vihamielisyydestä. Hänen lausuntonsa mukaan lenttokenttäiskun tarkoitus on heikentää Turkkia.
”Erdoğan käyttää kansallista hätätilaa syynä keskittää valtaa. On hyvä tiedostaa, että esimerkiksi tällä hetkellä oikeuslaitosten itsenäisyyttä yritetään rajoittaa”, Alaranta sanoo.
Turkki viestii maailmalle olevansa terroristien ympäroimä ja vetoaa terrorismin vastaiseen sotaan. Terroristiryhmiä ei sinänsä eritellä.
”Tällä tavalla Turkki sanoo, että kukaan ei saa kritisoida sen PKK:n vastaisia toimia.”
Turkki on ollut Alarannan mukaan vaikea yhteistyökumppani terrorismin vastaisessa sodassa, koska se on tukenut jihadistijärjestöjä.
Nyt Turkki näyttää muuttavan politiikkaansa. Se yrittää normalisoida suhteensa Venäjän ja Israelin kanssa. Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin aikovat tavata lähiaikoina. Presidentit pitivät tänään ensimmäisen puhelinneuvottelun marraskuun välirikon jälkeen.
”Vaikuttaa siltä, että Assadin kaatamisesta ollaan luopumassa. Sen sijaan tarkoitus on ehkäistä autonomisen kurdivaltion syntymistä Turkin ja Syyrian rajalle.”