Vihreät vahvassa nousukiidossa Saksassa – Merkelin valtakauden loppu käsillä?
Hessenin vihreiden entinen puheenjohtaja uskoo, että puolueen menestys johtuu suurelta osin maahanmuuttovastaisen AfD:n noususta.
VIHREÄT elävät Saksassa vahvaa nousukautta. Puolue sai 28. lokakuuta Hessenin maapäivävaaleissa kaikkien aikojen parhaan tuloksensa lähes 20 prosentin kannatuksella.
Vihreät kaappasivat ääniä molemmilta perinteisiltä kansanpuolueilta kristillisdemokraateilta ja sosiaalidemokraateilta, jotka kärsivät murskatappion. Liittokansleri Angela Merkelin johtaman CDU:n kannatus romahti yli 11 ja SPD:n kannatus lähes 11 prosenttiyksiköä edellisistä vaaleista.
Vaalien toinen voittaja oli maahanmuuttoa vastustava oikeistoradikaali AfD eli Vaihtoehto Saksalle. Puolue nousi ensimmäistä kertaa Hessenin maapäiville ja on nyt edustettuna Saksan kaikkien osavaltioiden parlamenteissa sekä Berliinissä liittopäivillä.
Vihreiden tulos oli vielä parempi kuin kaksi viikkoa sitten Baijerissa, jossa puolue kohosi maapäivävaalien suurimmaksi voittajasi 17,5 prosentin ääniosuudella.
”Hessen ei ole ollut koskaan näin vihreä”, puolueen pääehdokas Tarek Al-Wazir riemuitsi vaali-iltana.
Al-Wazir on sekä Saksan että Jemenin kansalainen. Hän on toiminut viime vuodet Hessenin talousministerinä. Mielipidemittausten perusteella hän on osavaltion suosituin poliitikko.
Viime vuonna vihreiden suosio romahti mielipidekyselyissä alimmillaan alle kahdeksaan prosenttiin.
Kristillisdemokraatit aikoo jatkaa Hessenin hallituksen johdossa, sillä se säilytti tappiosta huolimatta suurimman puolueen asemansa.
Vihreät ovat kuitenkin vahvoilla hallitusneuvotteluissa, sillä puolue voi halutessaan liittoutua myös vasemmiston kanssa.
Al-Wazir sanoo olevansa valmis keskustelemaan hallitusyhteistyöstä kaikkien ”demokraattisten” puolueiden eli kaikkien muiden kuin oikeistoradikaalin AfD:n kanssa.
Hessenin ja Baijerin vaalitulokset osoittavat, että viime tammikuussa valittu vihreiden uusi puheenjohtajakaksikko Annalena Baerbock, 37 ja Robert Habeck, 49, on onnistunut tehtävässään hyvin.
Puolueen valtakunnallinen kannatus on kaksinkertaistunut vuoden takaisten liittopäivävaalien 8,9 prosentista yli 19:aan, millä se on nyt Saksan toiseksi suurin puolue kristillisdemokraattien jälkeen.
Habeckin mukaan vihreät pyrkii 38 vuotta perustamisensa jälkeen muuttumaan lopullisesti yhden asian protestipuolueesta ”johtavaksi vasemmistoliberaaliksi” voimaksi.
Vihreiden suosio on kuitenkin heilahdellut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2011 kannatuspiikki kohosi korkeimmillaan reilusti yli 20 prosenttiin. Kannatus haihtui nopeasti sen jälkeen, kun Merkelin hallitus oli päättänyt luopua ydinvoimasta Japanin Fukushimassa sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.
Liittopäivävaaleissa vihreät on saanut yli kymmenen prosenttia äänistä vain kerran, vuonna 2009. Viime vuonna puolueen suosio romahti mielipidekyselyissä alimmillaan alle kahdeksaan prosenttiin, mutta sen jälkeen käyrä on ollut vahvasti ylöspäin.
Eteläisessä Baden-Württembergin osavaltiossa vihreät on ollut jo pitkään pääministeripuolue. Hessenissä vihreät ovat olleet mukana CDU:n johtamassa hallituksessa.
Valtakunnan tasolla vihreät ja kristillisdemokraatit eivät ole olleet kertaakaan samassa hallituksessa.
Tilanne saattaa muuttua lähivuosina, sillä tuoreen kyselyn mukaan 47 prosenttia saksalaisista pitää periaatteessa mahdollisena vihreiden äänestämistä. Lisäksi 22 prosenttia hyväksyy ajatuksen vihreästä liittokanslerista seuraavien vaalien jälkeen.
Hessenin vihreiden entinen puheenjohtaja, professori Hubert Kleinert uskoo, että puolueen menestys johtuu suurelta osin maahanmuuttovastaisen AfD:n noususta. Vihreät näyttäytyvät julkisuudessa AfD:n voimakkaimpana vastustajana.
”Itse asiassa AfD syntyi protestina vihreiden edustamaa kosmopoliittista ja monikulttuurista ajattelua vastaan”, Kleinert väittää Der Spiegel -lehden haastattelussa.
Valtaosa saksalaisista sijoittaa vihreät nykyisin poliittiseen keskustaan. Vain runsas kolmannes pitää sitä vasemmistopuolueena. Silti vihreät on onnistunut syömään kannatusta ennen kaikkea sosiaalidemokraateilta, jotka kärsivät Hessenissä ties monennenko perättäisen tappion.
Vihreät on korvaamassa SPD:n keskustavasemmistolaisena kansanpuolueena useissa läntisissä osavaltioissa. Itäisessä Saksassa puolueella ei ole samanlaista kannatuspohjaa – esimerkiksi Thüringenin osavaltiossa vihreiden suosio jää alle viiteen prosenttiin.
Sosiaalidemokraatit houkuttelivat 1970-luvulla Willy Brandtin kaudella ja vielä pitkään sen jälkeen riveihinsä paljon tutkijoita, taiteilijoita ja muuta älymystöä. Nyt vihreät ja itäisessä Saksassa vasemmistopuolue Die Linke ovat vieneet SPD:ltä tämän roolin.
Hessenin vaalitulos heijastuu vimakkaasti myös valtakunnanpolitiikkaan. Se oli selkeä epäluottamuslause sekä liittokansleri Merkelille että kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suurelle koalitiolle.
Saksaa on totuttu pitämään eurooppalaisen vakauden takaajana. AfD:n nousu muutti kuitenkin tilanteen.
Poliittinen kenttä on pirstaloitunut, puolueiden keskinäinen luottamus on kadonnut, ja hallitusten muodostaminen on erittäin vaikeaa. Vastaava kehitys on meneillään monessa muussakin Euroopan maassa.
Merkelin nykyinen hallitus saatiin kasaan pihtisynnytyksellä viime maaliskuussa lähes puoli vuotta sen jälkeen, kun hallitusvastuussa olleet CDU, sen baijerilainen sisarpuolue CSU ja sosiaalidemokraatit olivat kärsineet murskatappion liittopäivävaaleissa.
Hallitusyhteistyö on takkuillut pahasti alusta alkaen. Hessenin ja Baijerin vaalitappioiden jälkeen Merkel, CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer ja SPD:n Andrea Nahles joutuvat tosissaan pohtimaan, onko heillä edellytyksiä jatkaa puolueidensa johdossa.
Nahles myönsi sunnuntai-iltana Berliinissä, että hallituksen tilanne on kestämätön. Hänen mukaansa CDU:n ja CSU:n on ratkaistava sisäiset riitansa. Samaan aikaan SPD:n on selvitettävä, mihin se ylipäätään pyrkii hallituksessa.
Hessenissä SPD:n kärkiehdokkaana ollut Thorsten Schäfer-Gümbel varoitti jo Baijerin vaalitappion jälkeen Merkeliä hallituksen hajoamisesta. SPD:n vasemmisto on vaatinut puoluejohtoa järjestämään jäsenäänestyksen hallitusyhteistyön jatkamisesta.
Myös kristillisdemokraattisen puolueen sisällä käydään kiivasta keskustelua hallitusyhteistyön tulevaisuudesta ja puolueen suunnasta.
Merkel on asemoinut CDU:n pitkän puheenjohtajakautensa aikana poliittiseen keskustaan osittain sosiaalidemokraattien tontille. Osa puolueväestä haluaisi kääntää kurssia oikealle, mutta se ei onnistu niin kauan kuin Merkel on puolueen johdossa.
CDU:n oikeaa laitaa ärsyttää liittokanslerin toiminta vuonna 2015 alkaneen maahanmuuttokriisin aikana. Myös ydinvoimasta ja yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen aiheuttavat kritiikkiä.
Maanantaina 29. lokakuuta saksalaismediat uutisoivat jo huhuista, joiden mukaan Merkel ei olisi asettumassa ehdolle tulevassa puoluekokouksessa.
Se alkaa joulukuun 7. päivänä Hampurissa. Aiemmin Merkel on sanonut haluavansa jatkaa. Merkelin aseman heikentymisestä puhutaan suhteellisen avoimesti myös CDU:n sisällä.
”Merkelin asema ei ole niin kiistaton kuin se on ollut kolmen edellisen hallituskauden aikana”, liittopäivien puhemies ja Merkelin pitkäaikainen luottomies Wolfgang Schäuble sanoi hiljattain televisiohaastattelussa.
CDU:n puoluesihteeri Annegret Kramp-Karrenbauer on väläytellyt puolestaan ennenaikaisien vaalien mahdollisuutta. Hänen mukaansa hallituspuolueiden välit ovat niin jännittyneet, että yhteistyö saattaa käydä mahdottomaksi.
Merkel itse on kuitenkin varoittanut tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. CDU:lla ei ole hänelle selvää seuraajaehdokasta, ja ennenaikaiset vaalit johtaisivat todennäköisesti jälleen uuteen vaalitappioon.
Hessenin alustava vaalitulos:
2018 2013
CDU 27 38,3
SPD 19,8 30,7
vihreät 19,8 11,1
AfD 13,1 4,1
Die Linke 6,3 5,2
FDP 7,5 5,0
Lähde: Der Spiegel