Venäjä: Mielenosoitukset jäivät pieniksi, mutta jako syvenee – ”Valtaapitävät eivät tarjoa kuin pelkoa”

Aleksei Navalnyi käy nyt taistelua vallasta ja siitä, päästääkö Kreml hänet ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleihin.

Aleksei Navalnyi
Teksti
Anne Kuorsalo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maanantain mielenosoitukset eivät keränneet Venäjällä riittävän suuria väkimääriä, arvioitiin maan riippumattomissa nettijulkaisuissa.

”Jos Moskovan kaduille olisi tullut 25 000–50 000 ihmistä, se olisi ollut signaali valtaapitäville, että heidän aikansa on ohi.  Pitäisi aloittaa uudistukset tai yhteistyö opposition kanssa”, analysoi entinen kansanedustaja Dmitri Gudkov radioasema Eho Moskvyn haastattelussa.

Gudkov katsoo, ettei tilanne maassa ole vielä kypsynyt muutoksien vaatimiselle. Hän kuitenkin uskoo näin käyvän, sillä myös eliitin riveissä on niitä, jotka kannattavat Venäjän eurooppalaistumista.

Gudkov nousi Venäjän duumaan 2011 nykyisin valtapuolueeksi laskettavan Oikeudenmukainen Venäjä -nimisen ryhmittymän riveistä. Hän menetti paikkansa jo ennen viime syksyn vaaleja, koska vastusti muun muassa Krimin liittämistä Venäjään.

Venäjä on Gudkovin mukaan menossa kohti uuden vastakkainasettelun aikaa. Hän perustelee näkemystään juuri sillä, että osa valtakoneistoa vastustaa arkaaisuutta, vanhakantaisuutta, jolla presidentti Vladimir Putin operoi ja jonka keinoja ovat pelko ja kielteisyys.

”Valta ei kykene tarjoamaan yhteiskunnalle myönteistä kehitystä vaan pelottelee [ulkomaisilla] agenteilla, vallankumouksella ja kansalaissodalla.”

Gudkovista korruptio ei ole syy vaan seuraus.

”Eletään institutionaalisessa tyhjiössä. Meillä on autoritaarinen hallinto. Riippumaton oikeuslaitos, parlamentti ja vallanjako puuttuvat.”

Aleksei Navalnyilla on kiire, ja siksi hän kiihdyttää vauhtia.

Maanantain mielenosoitukset koolle kutsunut Aleksei Navalnyi houkuttelee kannattajia juuri korruption vastaisella taistelulla.

Hänet pidätettiin juuri ennen Moskovan mielenosoituksen alkua.

Moskovassa mielenilmaus oli luvaton, koska Navalnyi siirsi sen kaupungin pääkadulle Tverskajalle, koska viranomaisten kanssa sovitulle paikalle ei saatu äänentoistoa.

Osa protestihenkisistä jättää tulematta mielenosoituksiin juuri niiden laittomuuden takia, arvioi tutkija Andrei Kolesnikov talouslehti Vedomostissa

Samassa jutussa kokenut politiikan sisäpiiriläinen Gleb Pavlovski muistuttaa, että Navalnyilla on kiire ja siksi hän kiihdyttää vauhtia.

Pavlovskin mielestä tavoitteena on luoda tilanne, jossa Kremlille olisi pienempi paha päästää Navalnyi osallistumaan ensi vuoden maaliskuun presidentinvaaleihin kuin estää se.

 

Pavlovski on samoilla linjoilla kuin Gudkov korostaessaan muutospaineiden suuruutta. Hän luonnehtii vallitsevaa välitilaa vaaralliseksi.

”Kaikki ovat sitä mieltä, ettei voida jatkaa entiseen malliin, mutta ei ole ketään, joka muuttaisi kertyneen jännityksen poliittiseksi toiminnaksi.”

Mielenosoittajien pidätykset Pavlovski tulkitsee valtaapitävien hermojen pettämiseksi.

”Ei ymmärretä tilannetta ja yritetään pelotella protestoijia.”

Myös Pavlovski katsoo, ettei kaduille tullut vielä tarpeeksi väkeä.  Hän luonnehtii edellistä maaliskuun lopun mielenilmausta Navalnyin voitoksi, mutta maanantainen ei ollut sen paremmin tappio kuin voittokaan.

Nyt on alkanut ensimmäinen television jälkeisen ajan vaalikampanja.

Kolmas Vedomostissa haastateltu, Kremliä lähellä olevaa ajatuspajaa johtava Andrei Koljadin arvelee, että valtaapitävät yrittävät hajottaa mielenosoittajat erillisiin ryhmiin, joilla jokaisella olisi oma johtajansa.

Hänen mukaansa vastaavaa taktiikkaa on sovellettu niiden kohdalla, jotka ovat vastustaneet Moskovassa käynnistyvää tuhansien vanhojen kerrostalojen purkuprojektia.

Koljadin ei usko Navalnyin pääsevän ehdolle vaaleissa.

Toimittaja Oleg Kashinin mielestä Navalnyi on kuitenkin jo pystynyt määrittelemään vaalitaistelun raamit, vaikka näin kävisikin.

Nettilehti republic.russa, entisessä slon.russakirjoittava Kashin kuvaa, miten nyt on alkanut ensimmäinen television jälkeisen ajan vaalikampanja. Hän vinoilee, etteivät vaalit näytä kiinnostavan ketään muita kuin Navalnyitä. Erityisen vähän niistä on Kashinin mielestä kiinnostunut Putin.

Kuitenkin myös Putin joutuu Kashinin tulkinnassa toimimaan Navalnyin esiin nostamien linjausten mukaan. Vaihtoehtona on joko kieltää Navalnyin saavutukset panemalla häntä tukevia aktivisteja vankilaan tai sitten on annettava potkut pääministeri Dmitri Medvedeville.

Navalnyin kampanjointi pääsi vauhtiin, kun hän paljasti maaliskuussa Medvedevin miljardiomaisuuden. Sen olemassaolo on toki virallisesti kielletty.

 

Junailuissa mukana ollut oligarkki  Alisher Usmanov nosti oikeusjutun Navalnyita vastaan. Oikeus velvoitti Navalnyin poistamaan netistä Medvedevin omistuksista kertovan aineiston.

Ennen oikeusjuttua Usmanov kävi Navalnyin kimppuun kahdella videolla vaatien todisteita.

Usmanov on Forbesin mukaan Venäjän viidenneksi vaurain 15,2 miljardin dollarin omaisuudella. Usmanovin toimet herättivät netissä keskustelua toimiko hän Kremlin käskystä, mutta monet arvelivat hänen olleen liikkeellä omasta aloitteestaan.

Nuoriso lähti juuri Medvedeviin liittyneiden paljastusten innoittamana mielenosoituksiin ensimmäisen kerran maaliskuun lopulla.

Maanantain jälkeisen asetelman tiivistää keskeisen oppositiolehden, Novaja gazetan poliittisen osaston päällikkö Kirill Martynov toteamalla, että protestit ovat ohi ja on alkanut taistelu vallasta – ja sitä käy Navalnyi.