Ukrainan hallitusneuvottelut: Riitelyä, suhmurointia – ja salaisia kabinettisopimuksia

Uudesta hallituksesta on tulossa heikko. Samaan aikaan sota kiihtyy Donetskissa.

hallitus
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ukraina on saamassa lopultakin uuden hallituksen viikkoja kestäneen poliittisen väännön jälkeen.

Uudeksi pääministeriksi on ehdolla parlamentin puhemies Volodymyr Groysman, 38. Asiasta päästiin sopuun tiistaina 12. huhtikuuta aamuyöllä.

Ulkoministerinä jatkaa todennäköisesti Pavlo Klimkin. Valtiovarainministeriksi nousee suurelle yleisölle tuntematon Oleksandr Danylyuk, joka on työskennellyt aikaisemmin presidentti Petro Porošenkon neuvonantajana sekä kaksi vuotta sitten syrjäytetyn Viktor Janukovytšin hallinnossa.

Porošenko hyväksyi hallituksen kokoonpanon tiistaina. Parlamentin on määrä äänestää siitä vielä illalla. Ehdotuksen läpimeno ei ole kuitenkaan varmaa.

Groysman saattaa tarvita tukijoita myös oppositiosta, sillä hallituksella on takanaan niukka ja eripurainen enemmistö. Hallituksessa on vain kaksi puoluetta, presidentti Porošenkon nimeä kantava ryhmittymä sekä eronneen pääministerin Arseni Jatsenjukin Kansanrintama.

Jos tukea ei löydy riittävästi, Ukraina ajautuu uusiin vaaleihin. Monet nykyisistä kansanedustajista menettäisivät silloin paikkansa, joten halukkaita tukijoita saattaa löytyä myös oppositiosta.

Maidanin vallankumouksen perintöä vaalivat kansanedustajat ovat kieltäytyneet tukemasta Groysmania. Tunnettu Ukrainan politiikan tuntija, Nomura Internationalin analyytikko Timothy Ash arvioi, että tässä tilanteessa tukea saattaa löytyä Ukrainan vanhaa valtaa edustavasta oppositioblokista.

Tuen hintana olisi kuitenkin hämäriä kabinettisopimuksia vaikutusvaltaisten oligarkkien kanssa.

 

Jos hallitus saa taakseen enemmistön, valta keskittyy entistä selkeämmin presidentille.

Groysman on Porošenko suojatti ja läheisin liittolainen. Miehet tutustuivat jo vuosia sitten presidentin kotikaupungissa Vinnytsjassa, jossa Groysman toimi kaupunginjohtajana ennen siirtymistään valtakunnanpolitiikkaan.

Groysman on taustaltaan juutalainen. Häntä pidetään taitavana ja yhteistyökykyisenä poliitikkona.

Maidanin perintöä vaalivat arvostelijat eivät kuitenkaan usko, että Groysmanista olisi Ukrainan korruptoituneen poliittisen järjestelmän uudistajaksi. Monet heistä tukivat pääministeriksi edellisen hallituksen valtiovarainministeriä Natalia Jareskoa, joka jättäytyi nyt kokonaan hallituksesta.

Myös Julija Tymošenkon Isänmaa-puolue sekä aikaisemmin hallituksessa olleet populistinen radikaalipuolue ja länsiukrainalainen liberaalipuolue Samopomitš ovat oppositiossa.

Kiovassa toimivan riippumattoman strategisen tutkimuslaitoksen (UIGDSA) johtaja Vadim Karasjov arvioi Christian Science Monitor -lehdessä, että Porošenko ja Jatsenjuk yhdistivät voimansa vain välttääkseen uudet vaalit, joissa molemmille olisi luvassa tappio. Hallituspuolueet ovat hyvin erilaisia ja jakautuneita.

“Kumpikaan ei ajattele uudistuksia vaan eloonjäämistä”, Karasjov totesi.

Myös riippumaton kansanedustaja Serhiy Lešenko arvelee, että politiikka jatkuu hallituksen vaihdoksen jälkeen entisellään. Hän on kuulunut parlamentissa muodollisesti Porošenkon ryhmittymään, mutta hänestä on tullut viime kuukausina yksi hallituksen kovimmista arvostelijoista.

Odessan suorapuheinen kuvernööri Mikheil Saakašvili varoitti 11. huhtikuuta tiedotustilaisuudessaan Porošenkoa salaisista kabinettisopimuksista. Hänen mukaansa se johtaisi huonosti toimivaan ja korruptoituneeseen hallitukseen, joka ajaisi vain oligarkkien etuja.

“Maidanin vallankumouksen lupauksista ei ole täytetty yhtäkään”, Saakašvili sanoi. “Ongelmana ovat poliittisen eliitin ja presidentin käsitykset siitä, kuinka maata tulisi kehittää ja uudistaa.”

Saakašvili toimi Georgian presidenttinä vuosina 2004–2013. Porošenko nimitti hänet viime vuonna kuvernööriksi uudistamaan Odessan alueen politiikkaa ja kitkemään korruptiota.

Viime kuukausina Saakašvili on kuitenkin keskittynyt arvostelemaan presidenttiä ja hallitusta. Hänen mukaansa veroviraston ja turvallisuuspalvelun korruptoituneet virkamiehet olisi erotettava heti tehtävistään.

 

Ukrainan hallituksen muodostaminen sai vauhtia 10. huhtikuuta, kun pääministeri Jatsenjuk ilmoitti eroavansa tehtävästään.

Jatsenjuk on joutunut viime kuukausina kovan arvostelun kohteeksi hitaan uudistustahdin ja hallinnon korruption vuoksi. Hänen puolueensa kannatus on romahtanut noin kahteen prosenttiin.

Eroilmoituksensa jälkeen Jatsenjuk syytti Porošenkon puolueryhmittymää puukottamisesta selkään. Hänen mukaansa se on luonut maahan keinotekoisen kriisin vaatimalla hänen eroaan.

Porošenko vaati Jatsenjukin eroa jo helmikuussa, mutta tämä selviytyi tuolloin luottamuslauseäänestyksestä lähinnä oligarkkien tuella.

Tyytymättömyys kohdistuu myös Porošenkoon, joka valittiin Maidanin vallankumouksen jälkeen Ukrainan johtoon suurin odotuksin. Hän ei ole kuitenkaan saanut uudistuksia vauhtiin, sillä hänen aikansa on mennyt Ukrainan sotaan ja ulkomaanmatkoihin.

Myös Porošenkon rehellisyys on kyseenalaistettu. Valtaan noustuaan hän lupasi panna veronkierron kuriin, mutta se ei ole onnistunut.

Presidentin uskottavuus joutui koetukselle jälleen huhtikuun alussa, kun niin sanottuja Panaman papereita penkonut toimittajaryhmä paljasti, että hän oli perustanut vuonna 2014 Brittiläisille Neitsytsaarille veroparatiisiyhtiön huolehtimaan suklaatehdas Roshenista ja hänen muusta omaisuudestaan.

Isänmaapuolueen kansanedustaja Igor Lutsenko väittää, että järjestely rikkoo vuonna 2014 säädettyä korruptiolakia.

Ukrainassa on muistutettu viime päivinä toistuvasti, että Porošenko lupasi vaalikampanjassaan myydä yrityksensä ja keskittyä yksinomaan kansakunnan asioiden hoitamiseen

Sitä paitsi Roshen myy tuotteitaan Ukrainan lisäksi myös Venäjällä sekä Venäjä-mielisten kapinallisten hallitsemassa Itä-Ukrainassa.

 

Ukrainan hallituksen tärkein tehtävä on palauttaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:ään sekä Yhdysvaltojen ja EU:n luottamus maan johtoon. IMF on lykännyt Ukrainalle neljäksi vuodeksi myönnetyn 17,5 miljardin dollarin tukipaketin maksatusta maan poliittisen kriisin vuoksi.

Ukrainan talous on pahoissa vaikeuksissa Itä-Ukrainan sodan, hitaasti etenevän uudistusohjelman ja korruption vuoksi. Maan valuutta hryvnia on heikentynyt tänä vuonna jo yli kymmenen prosenttia.

Ukraina pyrkii yhä lähentämään suhteita EU:hun. Yhteistyö muuttui kuitenkin hankalammaksi sen jälkeen, kun hollantilaiset äänestivät 6. huhtikuuta EU:n ja Ukrainan yhdentymissopimusta vastaan. EU:n komissio aikoo silti ehdottaa ukrainalaisille viisumivapautta aikaisempien suunnitelmien mukaisesti.

Uusi hallitus aloittaa työnsä muutenkin erittäin hankalassa tilanteessa. Taistelut Itä-Ukrainassa ovat jälleen kiihtyneet kapinallisten yrittäessä vyöryttää rintamalinjaa länteen. Kiivaita taisteluja on käyty päivittäin varsinkin Avdijivkan kaupungin ympäristössä.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mukaan ihmiset ovat alkaneet jälleen paeta tulitaistelujen alta.

Siviilejä on kuollut kuitenkin vähemmän kuin sodan kuumimmassa vaiheessa 2014. Minskin sopimus kieltää raskaiden aseiden käytön, ja sotaa käydään nyt pääasiassa konekivääreillä ja kranaatinheittimillä.

Lähes kaksi vuotta kestäneessä sodassa on kuollut yli 9 000 ihmistä, eikä taisteluille näy loppua. Suuri osa runsas vuosi sitten solmitun Minskin toisen aseleposopimuksen ehdoista on edelleen täyttämättä, sillä Ukraina ja Venäjä eivät ole pystyneet sopimaan, missä järjestyksessä niitä pitäisi panna toimeen.

Venäjä kiistää edelleen olevansa sodan osapuoli. Venäjän duuman puhemies Sergey Naryškin sanoi viime viikolla Moskovassa järjestetyssä seminaarissa, että sota kestäisi korkeintaan neljä päivää, jos Venäjä päättäisi todella hyökätä Ukrainaan.