Tuhannet pakolaiset ovat jumissa Pireuksen satamassa Ateenassa – ”Vahingoksi turismille”

”Odotamme, että Euroopan maat muuttavat mielensä”, sanoo Afganistanista paennut Ellaz.

Ateena
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

ATEENA, KREIKKA – Pireuksen satamassa Ateenassa rahtilaivojen ja risteilyalusten varjossa puretaan värikkäitä telttoja.

Kuukausien ajan yli 4000 ihmistä, enimmäkseen naisia ja lapsia, on elänyt teltoissa ja hylätyissä varastorakennuksissa Kreikan suurimman sataman laiturialueella.

Kirjavan telttavyöhykkeen keskellä leikkii kymmenittäin pieniä lapsia muovipulloilla ja telttakeppien pätkillä.

Armeijan harmaita huopia kannetaan pinoissa teltasta toiseen.

Raskaana olevien naisten ryhmä kulkee laiturilla selkäänsä tukien.

Ruotsalaiset vapaaehtoiset jakavat Lipton-teetä virtsalle haisevien käymälöiden kupeessa.

Nyt Kreikan hallitus on päättänyt, että kovan arvostelun kohteeksi joutunut leiri on purettava. Turistikausi lähestyy, ja laivat saarille lähtevät leirin vierestä.

”Kyllä minä ymmärrän, että olemme turismille vahingoksi”, sanoo 30-vuotias afgaaniäiti Farahnaz. Hän istuu kolmen lapsensa kanssa mustien muovipussien päällä laiturilla odottamassa hallituksen busseja.

Sen jälkeen kun Makedonia sulki helmikuussa Kreikan vastaisen rajansa Eurooppaan virtaavilta pakolaisilta ja siirtolaisilta, Kreikkaan on jumiutunut 53 000 ihmistä.

Suuri osa tulijoista ei ole rekisteröitynyt, ja kolmannes asuu Pireuksen sataman kaltaisissa epävirallisissa leireissä.

Elinolot Kreikan armeijan kiireellä perustamissa vastaanottokeskuksissa ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ala-arvoiset.

Samanlaista pakolaisten telttaleiriä ammuttiin 11. huhtikuuta kyynelkaasuilla ja kumiluodeilla Makedonian puolelta Pohjois-Kreikassa. Joukko turhautuneita pakolaisia ja siirtolaisia yritti yhteisvoimin tunkeutua Makedonian rajan yli.

Useat leirin asukkaat saivat iskussa vammoja, joukossa ainakin kolme lasta.

 

Pireuksessa viranomaiset yrittivät 11. huhtikuuta kovaäänisin suostutella syyrialaisia, afgaaneja ja irakilaisia pakkaamaan vähäiset tavaransa mustiin muovisäkkeihin ja lähtemään.

Englanninopettaja Farahnaz ja hänen lapsensa eivät ole päässeet peseytymään yli puoleentoista kuukauteen. Lika ja väsymys näkyvät.

”Mutta jos olot ovat vastaanottokeskuksessa niin kamalat kuin sanotaan, tulemme takaisin.”

Toinen Afganistanista paennut nuori nainen, Ellaz, 20, ei suostu lähtemään teltastaan mihinkään. Hän on matkannut 16-vuotiaan veljensä kanssa kahden halki Iranin ja Turkin Eurooppaan asti.

”Me odotamme niin kauan kunnes Eurooppa avaa rajat uudelleen. Haluan Sveitsiin. En halua jäädä Kreikkaan.”

Yksikään Suomen Kuvalehden haastattelemista useista perheistä Pireuksen satamassa ei ollut hakenut turvapaikkaa Kreikassa, vaikka se on nyt virallisesti ainoa keino jäädä Eurooppaan. Todellista tietoa on vähän, huhuja sitäkin enemmän.

”Täällä leirissä me olemme ainakin vapaita liikkumaan ja odottamaan, että Euroopan maat muuttavat mielensä”, Ellaz sanoo.

 

Leirin asukkaat Pireuksessa pelkäävät, että jos he nyt suostuvat lähtemään vastaanottokeskuksiin, hallitus sulkee myös heidät piikkilanka-aitojen taakse ja lopulta palauttaa takaisin lähtömaihin.

Uutiset uusimpien kumiveneillä tulleiden palautuksista Kreikan saarilta Turkkiin tunnetaan leirillä hyvin.

”En voi mitenkään palata”, sanoo Ellaz. ”Taleban tappoi mieheni, ja nyt mieheni 45-vuotias isoveli ilmoitti ottavansa minut toiseksi vaimokseen. En ikinä suostu siihen.”

Ellaz kuuluu Afganistanissa syrjittyyn šiia-vähemmistöön, jota Taleban vainoaa.

Pireuksen sataman asukkaiden huoli palautuksista on perusteltu. EU:n jäsenmaat sopivat viime vuonna purkavansa Kreikan siirtolaispainetta siirtämällä 66 400 tulijaa muihin EU-maihin kahden vuoden sisällä. Tähän mennessä siirtoja on tehty 581. Yhä useampi EU-maa on kieltäytynyt.

Palautusohjelmaan ei edes oteta mukaan muita kuin syyrialaisia ja eritrealaisia pakolaisia. Afgaani- ja irakilaisperheille se ei tiedä hyvää.

 

Kreikkaan on vuoden 2016 aikana tullut 153 000 pakolaista ja siirtolaista Turkista. Yli puolet tulijoista on syyrialaisia, afgaaneja on neljännes. Tulijoista 60 prosenttia on naisia ja lapsia.

Huhtikuussa uusien tulijoiden määrä on vähentynyt tuntuvasti. Viikon sisällä maahan tuli 656 ihmistä.