Theresa Mayn irlantilainen pulma
Ison-Britannian pääministeri Theresa May etsii brexit-ratkaisua, joka kelpaisi sekä EU:lle että brittiparlamentille. Näyttää yhä todennäköisemmältä, ettei sellaista löydy.
’Hyvä Theresa, Yli kaksi vuotta sitten britit äänestivät lähtevänsä Euroopan unionista, kun heille oli luvattu selvästi ja yksiselitteisesti, että he saisivat takaisin oman demokratiansa.”
Boris Johnson julkaisi Britannian pääministeri Theresa Maylle osoitetun erokirjeen Twitterissä 9. heinäkuuta.
”Heille [briteille] kerrottiin, että he voisivat jatkossa päättää itse maahanmuuttopolitiikasta, palauttaa EU:lle maksettavat rahat Britanniaan ja – ennen kaikkea – säätää lakinsa itsenäisesti kotimaan etujen mukaisesti.”
Johnson olisi voinut passiivimuodon sijaan kirjoittaa, että ”minä kerroin briteille”. Hän oli brexit-kampanjan näkyvimpiä poliitikkoja.
Brexit-äänestyksen aikaan sisäministerinä työskennellyt Theresa May puolestaan vastusti eroa. Pääministerinä hänen tehtävänsä on nyt lunastaa EU-eron puolesta kampanjoineiden poliitikkojen lupaukset. Heinäkuun alussa May julkisti hallituksen yli 70-sivuisen suunnitelman siitä, millainen Britannian suhde Euroopan unioniin voisi jatkossa olla.
Suunnitelma ei kelpaa Johnsonille. ”Koska en voi hyvällä omatunnolla edistää tällaista ehdotusta, surukseni joudun lähtemään.”
Samaan johtopäätökseen tuli myös brexitistä vastaava ministeri David Davis. Mayn kannalta ministerieroja hankalampi asia on se, että suunnitelma tuskin kelpaa myöskään Euroopan unionille.
Erokirjeessä Johnson harmittelee, että May vie Britanniaa kohti ”semi-brexitiä”. Maa olisi yhä sidottu Euroopan unioniin.
Johnson on oikeassa. Mayn hallitus ehdottaa, että Britannia pysyttelisi osittain mukana Euroopan unionin sisämarkkina-alueessa, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääomat liikkuvat esteettä. Kyse on paljon vapaakauppaa syvällisemmästä yhteistyöstä.
Sisämarkkinat rakentuvat paljon parjattujen direktiivien varaan. EU säätelee esimerkiksi imureiden energiatehokkuusvaatimuksia – direktiivi 2009/125/EY – ja kuivaeristeisten muuntajien sallittuja hyötysuhdeindeksejä – komission asetus 548/2014.
Standardien ansioista EU-maiden firmat voivat myydä tuotteitaan missä EU-maassa tahansa ilman pitkiä lupa- ja hyväksymisprosesseja.
Mayn hallitus ehdottaa, että jatkossa britit olisivat mukana tavaroiden sisämarkkinoilla, mutta jäisivät pois palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta.
Brittiläisen Centre for European Reform -ajatushautomon vanhempi tutkija Sam Lowe kirjoittaa, että EU ei koskaan suostuisi tällaiseen: ”Kyse ei ole siitä, torjuuko EU Britannian ehdotuksen. Pikemminkin kyse on siitä, milloin EU tekee sen.”
EU-maiden eurooppaministerit kokoontuivat keskustelemaan Britannian ehdotuksesta heinäkuun 20. päivä. Kokouksessa ei ollut mitään merkkejä siitä, että sisämarkkinoiden jakamattomuudesta oltaisiin valmiita joustamaan, päinvastoin.
”Kukaan ei asettanut sitä [sisämarkkinoiden jakamattomuuden periaatetta] kyseenalaiseksi”, Suomea kokouksessa edustanut EU-suurlähettiläs Marja Rislakki sanoo. ”EU27-maiden yhtenäisyys sai vahvistuksen.”
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela uskoo, että kannasta pidetään kiinni. Briteille on tuskin luvassa erivapauksia.
”Poliittisesti sisämarkkinoiden vapauksien jakamattomuuden periaate on pikemmin vahvistunut kuin heikentynyt”, Jokela sanoo.
Sveitsin esimerkki on valaiseva. Sveitsi ei ole unionin jäsen, mutta on mukana EU-yhteistyössä ja sisämarkkinoilla lukuisten kahdenvälisten sopimusten kautta. Neljä vuotta sitten sveitsiläiset äänestivät sen puolesta, että EU-kansalaisten vapaalle liikkuvuudelle pantaisiin stoppi.
Pankaa vaan, on EU:sta viestitetty. Siitä seuraa potkut sisämarkkinoilta. Sveitsin hallitus ei ole vieläkään tarttunut toimeen.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo, että tiukka linja on ymmärrettävä.
”Jos jokainen maa ottaisi ne vapaudet, jotka ovat heille tärkeitä, sisämarkkina rapautuisi. Ei olisi enää todellisia yhteismarkkinoita.”
Mayn mukaan yksikään brittipääministeri ei voisi suostua rajaan Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä.
Semi-brexit ei kelpaa kovan linjan brexit-väelle eikä Euroopan unionille, mutta jotain Mayn hallituksen oli pakko ehdottaa.
Center for European Reform -ajatushautomon apulaisjohtaja John Springford sanoo, että tuhoon tuomitulta vaikuttavalle ehdotukselle on selitys: ”Paperin ideana on yrittää ratkaista Irlannin rajaongelma.”
Tällä hetkellä kolmasosa pohjoisirlantilaisista tavaroista myydään Irlantiin. Valtion rajan ylittää joka kuukausi noin 170 000 rekkaa. Lapset kulkevat päiväkotiin toisen valtion puolelle. Sikoja ja lampaita kuljetetaan teurastettavaksi Pohjois-Irlannista Irlantiin ja toisin päin. Irlannin saarella valtion vaihtumista hädin tuskin huomaa.
Saumaton raja oli yksi keskeinen saavutus, kun Pohjois-Irlannin rauhansopimus saatiin solmittua 20 vuotta sitten. Sopimuksella lopetettiin 30 vuotta kestänyt väkivaltainen kiista siitä, onko Pohjois-Irlannin paikka osana Irlantia vai Britanniaa.
Jos Britannia lähtisi kokonaan sisämarkkinoilta, rajalla pitäisi ottaa käyttöön tarkastukset. Pohjoisirlantilainen farmari possuineen ei voisi noin vain ylittää rajaa.
”Sinne tulisi tarkastuspisteet, jotka miehitettäisiin rajaeläinlääkäreillä”, sanoo Eviran jaostopäällikkö Kitty Schulman.
Farmarin pitäisi etukäteen ilmoittaa, milloin ja missä aikoo ylittää rajan. Eläinlääkäreiden pitäisi tutkia karja ja kirjoittaa hyväksyntäpaperit.
Rajan yli kulkevaa tavaraa alettaisiin syynätä. EU:lla on määräyksiä esimerkiksi siitä, minkä verran torjunta-ainejäämiä vihanneksissa saa olla. Ulkopuolisista maista sisämarkkinoille tulevia tuotteita pysäytetään rajalla muun muassa laboratoriotestejä varten.
Tällaista Theresa May ei missään nimessä halua. Siksi hän ehdottaa pysymistä tavaroiden sisämarkkinoilla.
Pääministeri vieraili Pohjois-Irlannissa heinäkuussa. Siellä hän vakuutteli jälleen, että rajahässäkkää ei tule.
”Tunnustan täysin, että heidän [pohjoisirlantilaisten] elinkeinonsa, perhe- ja ystävyyssuhteensa ovat riippuvaisia mahdollisuudesta kulkea vapaasti rajan yli päivittäin tekemään kauppaa ja työskentelemään”, May sanoi.
Sinn Féin -puolue on varoittanut ”kansalaistottelemattomuudesta”, jos Mayn lupaus ei toteudu.
Mahdollisuudet välttää raja ovat kuitenkin vähissä.
Yksi ratkaisu olisi pysyä kokonaan sisämarkkinoilla, Sveitsin tai Norjan tyyliin.
Euroopan talousalue Etaan kuuluva Norja noudattaa sisämarkkinoihin liittyvää sääntelyä, alistuu EU-tuomioistuimen päätöksiin, hyväksyy vapaan liikkuvuuden ja maksaa unionille jäsenmaksua. Norjalla ei ole sanavaltaa EU:n lainsäädännön laatimisessa, mutta se joutuu noudattamaan sitä.
Vastaava malli olisi valtava lässähdys verrattuna brexit-kampanjan lupauksiin.
Toinen vaihtoehto olisi neuvotella Pohjois-Irlannille erillisratkaisu. Pohjois-Irlanti jatkaisi osana sisämarkkinoita, muu Britannia menisi menojaan.
Euroopan unioni on vaatinut Britanniaa sitoutumaan tällaiseen erillisratkaisuun, jos muuta vaihtoehtoa rajan välttämiseksi ei löydy.
Pohjois-Irlannissa noudatettaisiin EU-lainsäädäntöä, muussa maassa ei.
Järjestely tarkoittaisi, että rajamuodollisuudet pitäisi ottaa käyttöön Britannian ja Pohjois-Irlannin välillä. Niin varmistettaisiin, ettei säädösten vastaisia tuotteita pääsisi sisämarkkinoille takaoven kautta.
Theresa May on sanonut, että ”yksikään brittipääministeri ei voisi koskaan suostua tällaiseen”.
Center for European Researchin varajohtaja John Springford on kuvannut Mayn tilannetta ”irlantilaiseksi trilemmaksi”.
Pääministeri voi valita seuraavista kolmesta vaihtoehdosta kaksi:
1. Britannia lähtee sisämarkkinoilta.
2. Irlannin saarelle ei tule rajamuodollisuuksia.
3. Koko Britannia lähtee Euroopan unionista yhtenäisenä, eikä Pohjois-Irlannille tehdä erillisratkaisuja.
Kaikki kolme eivät onnistu samaan aikaan.
Valinnan tekemistä vaikeuttaa se, että Mayn puolue on hajallaan.
Jos Britannian hallitus pääsisi Euroopan unionin kanssa yksimielisyyteen eron ehdoista, erosopimus tulisi Britannian parlamenttiin hyväksyttäväksi. May ei voi luottaa siihen, että oma puolue tukee häntä äänestyksessä.
Konservatiivien sisällä vaikuttaa kovaa brexitiä kannattava ryhmittymä, European Research Group (ERG). Siihen arvellaan kuuluvan noin 60 kansanedustajaa. Puolueella on yhteensä 316 kansanedustajaa.
ERG näytti voimansa heinäkuussa, viimeisellä viikolla ennen parlamentin kesätaukoa. Ryhmän johtohahmo Jacob Rees-Mogg oli esittänyt muutosehdotuksia hallituksen tulleja koskevaan lakiesitykseen. Kirjausten tavoitteena oli sitoa pääministerin kädet estämällä Britanniaa jatkamasta yhteisessä arvonlisäveroalueessa muiden EU-maiden kanssa.
Rees-Moggin ehdotuksista ei edes äänestetty parlamentissa, kuten muutosesityksistä yleensä. May alistui ottamaan ne osaksi hallituksen esitystä sellaisinaan ja suututti samalla puolueensa EU-myönteiset kansanedustajat. Kansanedustaja Anna Soubry sanoi, että Rees-Mogg käytännössä hallitsee Britanniaa.
Maylla ei ole oman puolueen tukea, mutta varteenotettavaa haastajaakaan ei ole ilmaantunut.
On epäselvää, miten esimerkiksi Boris Johnson ratkaisisi ”Irlannin trilemman”. Hän on puhunut ”automatisoidusta” rajavalvonnasta, jolla estettäisiin jähmeät rajamuodollisuudet. Tällaisia automaattisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole vielä olemassa.
Johnson on todennut, että ei Lontoon eri kaupunginosien välilläkään ole fyysistä rajavalvontaa, mutta silti on mahdollista veloittaa autoilijoilta ruuhkamaksuja.
Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela sanoo, että konservatiivipuolueen sisäinen oppositio ajaa kaksilla rattailla.
”Pääministeri tekee konkreettisia ehdotuksia. Kovan brexitin kannattajien linja perustuu kritisoitiin, mutta toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ei ole esitetty.”
Ratkaisua, joka kelpaisi sekä brittiparlamentin enemmistölle että Euroopan unionille, ei ehkä ole olemassa.
Aika sellaisen etsimiseen käy vähiin. Britannian parlamentin pitäisi äänestää sopimuksesta viimeistään marraskuussa.
Euroopan unioni ja Britannia ovat sopineet, että jos erosta saadaan päätettyä sovussa, maaliskuun lopussa alkaa vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäaika. Siirtymäkauden aikana EU:n ja Britannian suhteet jatkuisivat lähes nykyisenkaltaisina. Britanniaan pätisivät EU-säännöt, mutta maa ei olisi enää mukana unionin päätöksenteossa.
Jos sopua ei synny, ei tule myöskään siirtymäaikaa. Britannian ja Euroopan unionin suhteet alkaisivat maaliskuun lopussa toimia kertarysäyksellä samalta pohjalta kuin esimerkiksi EU:n ja Burkina Fason.
Suomen EU-lähettiläs Marja Rislakki sanoo, että ”no deal” -tilanteen todennäköisyys on kasvanut.
Tähän valmistaudutaan jo molemmin puolin Englannin kanaalia.
Britannian hallituksen varautumissuunnitelmaan kuuluu asevoimien sähkögeneraattoreiden siirtäminen Afganistanista Britanniaan sekä polttoaineiden, säilykkeiden ja lääkkeiden varastointi kuukausiksi.