Terroristit iskivät verisesti EU:n sydämessä, vaikka hälytystila oli päällä – ”Belgia on heikko”
Europolin johtaja varoitti jo tammikuussa uusista iskuista Euroopassa.
Aseistetut sotilaat ovat partioineet Brysselin kaduilla ja sotilasajoneuvot kiertäneet keskustakortteleita aina Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskusta lähtien. Hälytysvalmius on pidetty korkealla.
Perjantaina 18. maaliskuuta Belgia huokasi helpotuksesta: poliisi pidätti Pariisin iskujen etsityimmän miehen Salah Abdeslamin Molenbeekin lähiössä Brysselissä yhdessä neljän muun henkilön kanssa. Nyt hän oli poliisin hallussa ja kuulusteltavana.
Belgialaisten helpotus oli ennenaikainen. Tiistain 22. maaliskuuta terrori-iskut aivan EU:n ytimessä olivat verisimmät koskaan Belgiassa tehdyistä.
Olivatko iskut kosto Abdeslamin pidätyksestä tai jotain, jota Abdeslam itse oli valmistelemassa? Vielä kysymyksiin ei ole vastauksia.
Terroristit iskivät kolmesti. Yksi lentokentällä tehdyistä iskuista oli itsemurha-isku, toinen etäältä laukaistu isku. Kolmas isku tehtiin Maelbeekin metroasemalla, joka on lähellä EU:n rakennuksia. Kuolonuhreja on ainakin 34.
Kuukausia jatkunut tehostettu valmiustila Brysselissä ei riittänyt estämään terrori-iskujen sarjaa. Tapahtunut kertoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan siitä, että jotain on Belgiassa vakavasti hukassa.
”Terroristien etsiminen on aina toki neulan etsimistä heinäsuovasta, mutta se että Pariisin iskun tekijä kykeni oleskelemaan kuukausia Brysselissä jäämättä kiinni, kertoo, että terrorismin vastainen työ Brysselissä on huonoa eikä edes valmiuden nostaminen onnistunut.”
Se että Bryssel on eurooppalaisen poliittisten instituutioiden keskuspaikka, tekee siitä erityisen arvokkaan – ja haavoittuvan.
”Tähän yhdistyy Belgian heikko ja monimutkainen valtiorakenne, jossa turvallisuusviranomaisten vastuusuhteet eivät ole erityisen hyvät.”
Myös radikalisoituminen on voinut tapahtua helpommin yhteiskunnassa, jossa valtio ei kykene estämään gettoitumista eikä myöskään valvomaan asuinalueiden turvallisuutta. Molenbeekin asuinalueelta esimerkiksi puuttuvat lähes kokonaan valvontakamerat.
Ainakin viisi Pariisin terrori-iskuun osallistunutta oli kasvanut Belgiassa.
”Belgian turvallisuusviranomaiset eivät ole joko halunneet tarttua tai kyenneet tarttumaan lähiöiden radikalisoitumiseen. Yhteisöt ovat edelleen saaneet elää varsin erillään ja rauhassa muusta yhteisöstä.”
EU-elimien ja sen jäsenmaiden hitaus ja jäykkyys reagoida nopeasti muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen nousee Aaltolan mielestä nyt terävän kritiikin kohteeksi. Asioita ei saada aikaan, kun rakenteet ovat niin jäykkiä.
Amsterdamiin perustettiin vuoden alussa Euroopan uusi terrorismin vastainen yksikkö, jonka tehtävä oli juuri tehokkaasti välittää tietoa jäsenvaltiolta toiselle.
”Asioita ei ratkaista tuottamalla uusia organisaatioita vaan tehostamalla koordinaatiota ja antamalla toimijoille uusia valtuuksia”, Aaltola sanoo.
”Erityisesti valtioiden rajojen yli tapahtuva koordinaatio on edelleen äärimmäisen ongelmallista Euroopassa.”
Ranskan kansalainen Abdeslam pidätettiin Brysselissä Molenbeekin asuinalueella piirityksen jälkeen vain muutaman sadan metrin päästä hänen perheensä asunnosta.
Molenbeekissä Abdeslamilla oli laaja verkosto ystäviä ja sukulaisia, joiden apuun ja suojaan hän nojautui Pariisin iskujen jälkeen.
Pidätetty on kuulusteluissa kertonut koonneensa Pariisin iskujen jälkeen ympärilleen uutta ryhmää ja suunnitelleensa uutta iskua juuri Brysselissä.
Pidätyksen yhteydessä löytyi runsaasti muun muassa raskaita aseita.
Kuulusteluissa on käynyt myös ilmi, että Pariisin iskujen ympärillä toiminut terroristiverkosto on ollut selvästi laajempi kuin viranomaiset ovat aiemmin olettaneet.
Euroopan poliisiviraston Europolin johtaja Rob Wainwright varoitti jo tammikuussa, että uhka uusista iskuista Euroopassa on erittäin korkea.
”Isisillä on uusi globaali strategia, johon kuuluvat uudet iskut erityisesti Euroopassa”, Wainwright totesi toimittajille järjestetyssä seminaarissa Brysselissä.
Siitä kertoi myös Pariisissa – ja nyt Brysselissä – tehtyjen iskujen toteutustapa. Molemmissa toteutettiin itsemurhaiskuja, jotain mitä Euroopassa ei aiemmin ole tehty.
Erityisen suurena riskinä Europol on pitänyt niitä noin 5000 eurooppalaista, jotka on koulutettu taistelemaan Syyriassa ja jotka on mahdollisesti lähetetty takaisin Eurooppaan.
”Näiden ihmisten tunnistaminen ja heidän liikkeiden seuraamiseen tarvitaan hyvin tiivistä poliisiyhteistyöä yli rajojen”, Wainwright sanoi.
Juuri Belgiasta on lähtenyt enemmän taistelijoita Syyriaan ja Irakiin kuin mistään muusta Euroopan maasta. Asiantuntijoiden mukaan heitä on lähtenyt lähes 500.
Arviolta 100 Isisin riveissä taistellutta on myös palannut Belgiaan – monet heistä on pidätetty välittömästi maahantulon yhteydessä.
Vaikka viranomaiset ovat yrittäneet kitkeä Isisin rekrytointia Euroopassa, järjestön länsäolo on edelleen vahva.
Wainwright myös sanoi, että Euroopassa on edelleen ”mustia kohtia”, joissa viranomaiset eivät edelleen kykene valvomaan mahdollista rekrytointia.
Vaikka Wainwright ei asiaa sanonut ääneen, kaikki Brysselissä tietävät, että yksi sellainen on juuri Molenbeek.
Molenbeek aivan Brysselin keskustan kupeessa on tiiviisti asutettu asuinalue.
Sen noin 100 000 asukasta merkittävä osa on toisen tai kolmannen sukupolven siirtolaisia Pohjois-Afrikan maista erityisesti Marokkosta. Myös turkkilaisia ja muita maahanmuuttajia asuu alueella runsaasti.
Entisen teollisuusalueen asukkaista arviolta kolmannes on työttömänä, nuorista lähes puolet. Rikollisuus ja syrjäytyminen ovat yleistä.
Viranomaisten mukaan suuri osa Syyriaan ja Irakiin lähteneistä belgialaisista tulee juuri Molenbeekistä ja mahdollisesti myös palaa sinne.
Juttu julkaistu 22.3. klo 15.42, juttua muokattu klo 16.43: Euroopan terrorisminvastainen yksikkö perustettiin Amsterdamiin, ei Brysseliin.