Saksassa hidas rokotustahti nostattaa kritiikkiä Merkelin hallitusta kohtaan – lähestyvät vaalit lisäävät painetta
Koronahuippukokouksen anti jäi laihaksi. Rokotepula jatkuu huhtikuulle, vaikka lääketehtaat lupasivat lisätä toimituksia EU-maihin.
Koronarokotteita valmistavien lääketehtaiden tuotantovaikeudet kiristävät tunnelmaa Saksassa. Kansalaisten kärsivällisyys on koetuksella, ja liittokansleri Angela Merkelin hallituksen koronapolitiikka on joutunut ankaran kritiikin kohteeksi.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 70 prosenttia saksalaisista on tyytymättömiä hallituksen toimintaan. Tulilinjalla on ollut ennen kaikkea terveysministeri Jens Spahn, mutta myös Merkel ja EU-komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat saaneet osansa kritiikistä.
Arvostelijat ovat muistuttaneet, että Saksa valmisteli vielä kesällä yhteistä rokotehankintaa Hollannin, Italian ja Ranskan kanssa. Lopulta hankinta annettiin kuitenkin EU:n komission tehtäväksi, ja mukaan otettiin kaikki unionin jäsenmaat.
Monet pitävät tätä virheenä, sillä EU:n yhteishankinta ei ole toiminut odotusten mukaisesti. Rokotteita ei ole saatu tarpeeksi, ajanvarausjärjestelmä ei toimi kunnolla, ja kiireellä pystytetyt rokotuskeskukset seisovat tyhjillään. Näillä näkymin rokotteita saadaan riittävästi jakeluun vasta huhtikuussa.
Koronaviruksen jarrutustoimista päätetään Saksassa osavaltiotasolla. Eri alueilla on ollut voimassa erilaisia määräyksiä, ja Merkel on yrittänyt koordinoida yhteispeliä.
Rokotteiden tuotantoon ja jakeluun liittyviä ongelmia pohdittiin maanantaina 1. helmikuuta Merkelin johtamassa ”huippukokouksessa”, johon osallistuivat kaikkien osavaltioiden pääministerit sekä EU:n ja lääketeollisuuden edustajia.
Merkel vakuutti kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että terveysministeriö laatii nopeasti mahdollisimman tarkan rokotussuunnitelman, jossa ratkaistaan myös nyt ilmenneet pullonkaulat. Rokotusten nopeuttamiseksi ei kuitenkaan löydetty uusia lääkkeitä.
”Pystymme nyt ennustamaan toimitusten määrän tämän vuoden kullekin vuosineljännekselle”, Merkel sanoi.
Saksalainen lääketehdas Biontech ja ruotsalais-brittiläinen Astra Zeneca ovat luvanneet lisätä jonkin verran toimituksiaan EU-maihin, ja lääketehdas Bayer ryhtyy valmistamaan Curevac-yhtiön rokotetta, kun se saa aikanaan myyntiluvan. Mutta itse ongelmaan, lähiviikkojen rokotepulaan, sekään ei auta.
”On rehellisesti myönnettävä, että rokotepula jatkuu koko ensimmäisen vuosineljänneksen”, Berliinin pormestari Michael Müller sanoi tiedotustilaisuudessa. ”Mutta onneksi meillä on sentään rokotteita.”
EU:n komissio on tilannut rokotteita kaikkiaan kuudelta eri valmistajalta. Toistaiseksi myyntilupa on myönnetty Biontech-Pfizerille, Modernalle ja Astra Zenecalle.
Biontechin toimitusjohtaja Uğur Şahin on arvostellut EU:n hankintaprosessia hitaaksi. Hänen mukaansa unioni olisi voinut tilata yhtiöltä alun alkaen selvästi enemmän rokotteita.
Teoriassa rokotteita on luvassa enemmän kuin tarpeeksi sekä Saksalle että muille EU-maille. Pelkästään Saksan osuus tilauksista nousee 332 miljoonaa rokotteeseen, millä rokottaisi kaikki kansalaiset kahdesti.
Tähän mennessä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut vajaat kolme prosenttia saksalaisista – osuus on suurin piirtein yhtä suuri kuin Suomessa. Israelissa on rokotettu jo noin kolmannes väestöstä. Myös Yhdysvallat ja Britannia ovat rokottaneet selvästi suuremman osan väestöstään kuin EU.
Monet saksalaispoliitikot ovat kiirehtineet erilaisia hätäratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. Suurimman oppositiopuolueen vihreiden puheenjohtaja Robert Habeck vaatii lääketeollisuudelta vastuullisuutta, jotta rokotteita saataisiin tuotettua nykyistä nopeammin. Hänen mielestään kaikki lääkeyhtiöt pitäisi valjastaa mukaan tuotantoon, jotta kapasiteettia saataisiin lisättyä nopeasti.
Liberaalipuolue FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner torjuu valtion ja EU:n pakkokeinot. Hänen mukaansa tuotantoa pitäisi nopeuttaa maksamalla lääketehtaille palkkioita tuotannon laajentamisesta.
”Alalle on luotava kannustin kapasiteetin lisäämiseksi”, hän sanoo.
Lindner oli tyytymätön maanantain ”koronahuippukokouksen” antiin. Hänen mukaansa Saksaa ei voi pitää sulkutilassa kesään asti.
Lindner on syytellyt hallitusta jo pitkään koronastrategian puutteesta. Hallitus toimii hänen mielestään nopeasti, kun taloutta suljetaan, mutta innovatiiviset ratkaisut loistavat poissaolollaan.
Vasemmistopuolue Die Linken parlamenttiryhmän puheenjohtajan Dietmar Bartschin mielestä hallitus oli varautunut heikosti koronaepidemian toiseen aaltoon. Tarjolla ei ole riittävästi sairaalatason FFP2-kasvomaskeja, joiden käyttämistä vaaditaan nykyisin sekä kaupoissa että joukkoliikenteessä. Myös vanhusten palvelutaloissa ja koronatukien maksatuksessa on hänen mukaansa ollut pahoja ongelmia.
Opposition kritiikin taustalla on myös politiikkaa. Saksassa järjestetään tänä vuonna useita osavaltiovaaleja sekä liittopäivävaalit, joissa koronaepidemian hoito nousee keskeiseksi teemaksi. Myös koronakriisin aiheuttamat talousongelmat kiristävät ilmapiiriä.
Terveysministeri Spahn korosti sunnuntai-iltana televisioyhtiö ZDF:n haastattelussa, että hallitus on tehnyt parhaansa vaikeassa tilanteessa. Hän muistutti, että Saksa sijoitti viime vuonna rokotetuotantoon yli 700 miljoonaa euroa.
Spahn arveli, että kansalaisilla oli liian toiveikkaita odotuksia koronaepidemian päättymisestä sen jälkeen, kun ensimmäiset rokotteet tulivat maahan joulukuussa.
”Oli alun alkaenkin selvää, että rokotteista on aluksi pulaa”, hän sanoi,
Saksa pärjäsi pitkään melko hyvin koronan vastaisessa kamppailussa. Syksyllä tilanne karkasi kuitenkin hallinnasta, ja tartuntojen määrä alkoi kasvaa jyrkästi.
Nyt käyrät on saatu kovilla sulkutoimilla hienoiseen laskuun. Spahn varoittaa kuitenkin avaamasta yhteiskuntaa liian nopeasti, koska viruksen uudet mutaatiot tarttuvat entistä helpommin.
”Meidän on oltava kärsivällisiä. Vaarana on nopeasti lisääntyvä infektioiden määrä.”