Saksan radikaalioikeiston AfD-puolue ajautui hajoamisen partaalle – ”Tilanne hyödyttää äärioikeistolaista siipeä”
Puolueen kannatus on romahtanut. Puheenjohtaja Jörg Meuthen hyökkäsi äärinationalisteja vastaan poikkeuksellisen riitaisessa puoluekokouksessa.
Saksan radikaalioikeistoa edustavan AfD:n oli tarkoitus keskustella eläkeuudistuksesta ja puoluehallituksen uusien jäsenten valinnasta Kalkarin pikkukaupungissa Hollannin vastaisella rajalla sunnuntaina 29. marraskuuta päättyneessä puoluekokouksessa.
Puheenjohtaja Jörg Meuthenin lauantainen avauspuheenvuoro kärjisti kuitenkin tunnelman avoimeksi riitelyksi. Kokous päättyi kaoottisissa tunnelmissa, ja tilanne saattaa johtaa ennen pitkää koko puolueen hajoamiseen.
AfD:n maltillisia konservatiiveja edustava Meuthen hyökkäsi puheessaan puolueen sisällä vaikuttavaa radikaalia äärioikeistosiipeä vastaan. Hän arvosteli poikkeuksellisen suoraan myös kunniapuheenjohtaja Alexander Gaulandia, joka on kritisoinut osavaltioiden koronarajoituksia ja syyttänyt liittokansleri Angela Merkelin hallitusta ”koronadiktatuurista”.
”En tiedä, onko todella viisasta puhua koronadiktatuurista”, Meuthen sanoi.
”Me emme elä diktatuurissa. Sellaisessa pystyisimme tuskin järjestämään tätä puoluekokousta”.
Meuthenin puhe nosti pöydälle AfD:tä pitkään vaivanneet sisäiset ristiriidat ja häntä arvosteltiin kiivaasti.
”Tohtori Meuthen, teidän aikanne AfD:ssa on ohi”, magdeburgilainen liittopäiväedustaja Jürgen Pohl sanoi.
Hän sai tukea muun muassa varapuheenjohtaja Stephan Brandnerilta, joka syytti Meuthenia puolueen vahingoittamisesta.
”Rakas Jörg, sinun valitsemasi tie on väärä tie!”
Meuthenilla oli kuitenkin salissa riittävästi tukijoita, ja hän säilytti enemmistönsä puoluehallituksessa. Kokuspuheenvuorojen perusteella radikaalien ja maltillisemman siiven puntit ovat lähestulkoon tasan, joten riitely todennäköisesti jatkuu.
Meuthen on yrittänyt muokata AfD:stä normaalin oikeistolaisen konservatiivipuolueen. Thüringeniläisen Björn Höcken johtama äärioikeisto halveksii kuitenkin parlamentaarista demokratiaa ja yrittää järkyttää sitä provokaatioilla ja mielenosoituksilla.
Höcken tukijat vastustavat kiivaasti Merkelin hallituksen ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä koronaepidemian taltuttamiseksi asetettuja rajoituksia.
Riitelystä huolimatta AfD pystyi hyväksymään uuden kansallismielisen sosiaalipoliittisen ohjelman, mutta sekin jättää varaa monenlaisille tulkinnoille.
Höcken mukaan ohjelma vahvistaa hänen ajamaansa ”sosiaalis-patrioottista linjaa”. Meuthen oli asiasta eri mieltä.
”AfD edustaa sosiaalista markkinataloutta ilman sosialistisia kokeiluja”, hän sanoi sunnuntaina tv-yhtiö ZDF:n haastattelussa.
Meuthen aikoo jatkaa AfD:n puheenjohtajana ainakin ensi syksyn vaaleihin asti, vaikka myös puolueen toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla, kunniapuheenjohtaja Alexander Gauland ja liittopäiväryhmän johtaja Alice Weidel ovat arvostelleet hänen toimintaansa.
Mutta jos vaaleissa ei tule menestystä, hänelle käy todennäköisesti samalla tavoin kuin AfD:n perustajalle Bernd Luckelle ja hänen seuraajalleen Frauke Petrylle, jotka yrittivät kääntää puoluetta maltillisempaan suuntaan. Molemmat ovat eronneet AfD:stä ja vetäytyneet politiikasta.
Jenalainen sosiologi Matthias Quent arvioi, että AfD muistuttaa yhä enemmän usinatsipuolue NPD:tä, jonka toiminta on yritetty toistuvasti kieltää.
”AfD:n sisällä on useita valtakeskuksia”, hän sanoo. ”Höcken ympärille kerääntynyt äärioikeisto odottaa rauhassa tilaisuuttaan. Nähdäkseni se hyötyy nykytilanteesta.”
AfD:n puoluekokous herätti jo ennakkoon kritiikkiä, sillä Kalkarin vapaa-ajankeskukseen oli kutsuttu lähes 600 puoluekokousedustajaa koronapandemiasta piittaamatta. Esimerkiksi vihreät järjestivät viikkoa aiemmin oman puoluekokouksensa etäyhteyksien varassa ja kristillisdemokraattinen CDU suunnittelee samanlaista tammikuuksi.
Viranomaiset kehottivat AfD:n puoluekokousedustajia pukeutumaan kasvomaskeihin ja huolehtimaan turvaväleistä. Ohjeistus herätti jonkin verran ärtymystä kokoussalissa, eivätkä kaikki noudattaneet sitä.
AfD on ajautunut koronapandemian aikana kannatuskriisiin samalla kun puolueen ykkösinhokin, liittokansleri Merkelin kannatus on noussut uudelleen huippulukemiin.
Mielipidemittausten perusteella AfD oli vielä alkuvuodesta kristillisdemokraattien ja vihreiden jälkeen Saksan kolmanneksi suosituin puolue noin 13 prosentin kannatuksella. Meuthen vakuutteli puolueen hallituskelpoisuutta ja haaveili hallitusyhteistyöstä kristillisdemokraattien kanssa ensi syksyn vaalien jälkeen.
Radikaalisiiven koronakannanotot ja osallistuminen koronarajoituksia vastustaviin mielenosoituksiin ovat kuitenkin syöneet AfD:n uskottavuutta, ja puolueen kannatus on romahtanut seitsemään prosenttiin. Meuthenin mielestä kannatuksen lasku johtuu nimenomaan radikaalisiiven toimista. He ovat arvostelleet voimakkaasti muun muassa tartuntatautilain muutosta, joka parantaa osavaltioiden hallitusten ja viranomaisten mahdollisuuksia antaa koronaepidemiaan liittyviä määräyksiä.
Hurmoshenkisimmät ovat verranneet lakia maaliskuussa 1933 tehtyyn perustuslain muutokseen, jolla lainsäädäntövalta luovutettiin Adolf Hitlerille.
Vaihtoehto Saksalle (AfD eli Alternative für Deutschland) oli alkuun oikeistolaisten professorien puolue. Se perustettiin vuonna 2013 vastustamaan Euroopan yhteisvaluuttaa euroa ja Kreikan lainoja.
Puolueessa on käyty alusta alkaen ankaraa valtataistelua. Talousliberaalit professorit on syrjäytetty, ja AfD on samalla radikalisoitunut maahanmuuttovastaiseksi nationalistipuolueeksi.
AfD nousi Saksan liittopäiville vuoden 2017 vaaleissa ensimmäisenä äärioikeistolaisena puolueena toisen maailmansodan jälkeen. Se on muuttanut samalla saksalaisen poliittisen kulttuurin. Sivistyneen keskustelun rinnalle on tullut vihaa ja raivoa, joka kohdistuu koko poliittiseen eliittiin ja perinteisiin tiedotusvälineisiin.
AfD on perussuomalaisten hengenheimolainen. Puolueen poliitikot ovat aiheuttaneet puheillaan samanlaisia skandaaleja kuin perussuomalaiset Suomessa. Koronakriisissä AfD on kuitenkin valinnut päinvastaisen linjan kuin perussuomalaiset, jotka ovat arvostelleet Sanna Marinin (sd.) hallitusta lähinnä haluttomuudesta kantaa vastuuta.
AfD:n radikaalisiipi on ollut maaiskuusta lähtien Saksan tiedustelupalvelun (BfV) tarkkailussa. BfV määrittelee sen äärioikeistolaiseksi ryhmäksi, joka vaarantaa yhteiskuntajärjestyksen.
Höcken johtamalla radikaalisiivellä on kannatusta erityisesti itäisessä Saksassa. Esimerkiksi Saksin osavaltiossa se on on CDU:n jälkeen toiseksi suurin 24,4 prosentin kannatuksella.