Saksa kääntyi jyrkästi oikealle – ”Suuri koalitio on lopussa”
Hallituspuolueet kärsivät murskatappion. Pakolaispolitiikka kiristyy, vaikka äärioikeiston AfD jää oppositioon.
BERLIINI, SAKSA – Hallituspuolueet, kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit, kärsivät murskatappion liittopäivävaaleissa sunnuntaina 24. syyskuuta.
Äänestäjät rankaisivat liittokansleri Angela Merkeliä liberaalista pakolaispolitiikasta, joka toi Saksaan lähes 900 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015.
Merkelin johtaman CDU:n ja sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n yhteinen kannatus putosi yli kahdeksalla prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin.
Sosiaalidemokraattien tulos oli historian heikoin. Puolue sai 20,5 prosenttia äänistä, kun kannatus edellisissä vaaleissa nousi vielä lähes 26 prosenttiin.
Sosiaalidemokraattien Martin Schulz osoittautui vaalituloksen selvittyä huonoksi häviäjäksi. Hän hyökkäsi televisiokeskustelussa erittäin ärtyneesti Merkeliä vastaan ja syytti tätä myös oman puolueensa vaalitappiosta.
Merkel otti syytökset vastaan rauhallisesti hymyillen.
Vaalitulos oli silti katkera pettymys myös Merkelille.
CDU ja CSU muodostavat kuitenkin selkeästi suurimman parlamenttiryhmän, joten Merkel ryhtyy itseoikeutetusti kokoamaan uutta hallitusta, tosin selvästi heikentyneenä.
”Olisimme toivoneet parempaa tulosta, se on päivänselvää”, Merkel sanoi sunnuntai-iltana kristillisdemokraattien päämajassa Berliinissä. ”Me olemme suurin puolue, joten meidän tehtävämme on muodostaa uusi hallitus.”
”Me jatkamme Merkelin jahtaamista.”
Saksa kääntyi vaaleissa poliittisesti oikealle, sillä oikeistopopulistinen Vaihtoehto saksalle eli AfD nousee ensimmäisenä äärioikeistolaisena puolueena liittopäiville natsi-Saksan romahduksen jälkeen.
AfD sai 12,6 prosenttia äänistä ja 94 paikkaa noin 700 kansanedustajan liittopäiville. AfD vei ääniä molemmilta suurilta puolueilta ja ”nukkuvien” puolueesta.
Entisen Itä-Saksan alueella AfD nousi toiseksi suurimaksi puolueeksi runsaan parinkymmenen prosentin kannatuksella. Ydinalueellaan itäisessä Saksin osavaltiossa se oli ykkönen lähes 30 prosentilla.
”Me jatkamme Merkelin jahtaamista”, puolueen kärkiehdokas Alexander Gauland sanoi sunnuntai-iltana Berliinissä. ”Me aiomme muuttaa tämän maan.”
AfD nousee tuloksellaan liittopäivien kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien jälkeen.
Hyvä tulos selittyy ainakin osittain vahvalla näkyvyydellä sosiaalisessa mediassa. Oxfordin yliopiston selvityksen mukaan puolueen iskulauseet ja ehdokkaat olivat ylivoimaisesti parhaiten esillä esimerkiksi Twitterissä.
AfD:n vaalimenestys nostatti sunnuntaina väkivaltaisia protesteja ja yhteenottoja Berliinin Aleksanderplatzilla, kun sadat mielenosoittajat yrittivät sulkea AfD:n vaalijuhlaan johtavan tien ja haukkuivat sinne meneviä ihmisiä ”natsisioiksi”.
Muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä AfD:n kanssa, mutta puolue on vaikuttanut jo nyt myös niiden linjauksiin. FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner on vaatinut nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Samanlaisia vaatimuksia esitettiin myös kristillisdemokraattien baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n vaalikampanjassa.
Angela Merkel on hallinnut Saksaa vuodesta 2005, ja vaalitulos oli hänen uransa heikoin.
Merkel muodosti ensimmäisen hallituksensa yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa. Kahdessa seuraavassa yhteistyökumppanina oli liberaalipuolue FDP. Vuonna 2013 oli taas sosiaalidemokraattien vuoro, kun FDP putosi liittopäiviltä.
Neljä viime vuotta vallassa ollutta Merkelin kolmatta hallitusta voisi luonnehtia keskusta-vasemmistolaiseksi. Hallituksella oli tukenaan poikkeuksellisen vahva enemmistö parlamentissa.
Merkel on tehnyt selväksi, että hän ei halua uuteen hallitukseensa ääripuolueita, AfD:ta eikä Itä-Saksan kommunistien perillistä Die Linkeä. Merkel olisi ollut valmis jatkamaan hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa, mutta SPD päätti jättäytyä oppositioon surkean vaalituloksen vuoksi.
”Suuri koalitio on lopussa”, puolueen SPD:n varapuheenjohtaja Manuela Schwesig sanoi heti vaalituloksen selvittyä.
Puoluejohtaja Martin Schulz vahvisti päätöksen myöhemmin illalla. Hän jatkaa tappiosta huolimatta SPD:n puheenjohtajana.
Sosiaalidemokraatit pelkäsivät, että puolue menettää yhä enemmän kannatustaan, jos se jatkaa pienempänä hallituspuolueena Merkelin hallituksessa. Suuren koalition jatkon pelättiin myös kasvattavan vihaa poliittista eliittiä kohtaan ja lisäävän AfD:n kannatusta.
Merkel on hankalassa tilanteessa, sillä vaalitulos jättää hänelle vain yhden mahdollisuuden: seuraava hallitus on muodostettava yrittäjäpuolue FDP:n ja vihreiden kanssa, jotta se saisi enemmistön liittopäivillä.
Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, sillä FDP:n ja vihreiden tavoitteet ovat monissa kysymyksissä varsin kaukana toisistaan.
FDP suhtautuu kielteisesti Kreikan pelastustalkoisiin ja ajaa lähes yhtä tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin AfD. Sitä paitsi puoluejohtaja Lindner haluaisi valtiovarainministerin salkun Merkelin luottoministeriltä Wolfgang Schaüblelta.
Myös Merkelin CDU:n kanssa vaaliliitossa olevaa Baijerin CSU:ta on vaikea sovittaa samaan hallitukseen vihreiden kanssa. CSU on korostetun konservatiivinen, ja pakolaispolitiikka nousee vääjäämättä keskeisesen rooliin hallitusneuvotteluissa.
CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer on vaatinut vuotuista 200 000 pakolaisen ylärajaa, jota Merkel on vastustanut.
CSU:n kannatus putosi Baijerissa yli kymmenen prosenttiyksikköä. Puolue hävisi ääniä erityisesti AfD:lle, joten puolueessa on paineita linjan tiukentamiseen.
Sekä FDP että vihreät ilmoittivat sunnuntaina olevansa valmiit hallitusneuvotteluihin.
”Otamme luonnollisesti kutsun vastaan, jos meitä pyydetään hallitusneuvotteluihin. Kysymys on siitä, että meidän on otettava vastuu maastamme”, vihreiden puheenjohtaja Cem Özdemir sanoi.
Merkel vakuutti, että neuvottelut käynnistetään pragmaattiselta pohjalta. Ne kestävät todennäköisesti kuukausia. Vuoden 2013 hallitusneuvottelut saatiin päätökseen viidessä viikossa, mutta uuden hallituksen nimitys venyi SPD:n jäsenäänestyksen vuoksi joulukuun puolivälin yli.
Jos hallitusneuvotteluissa ei edistytä, Merkel saattaa tunnustella vielä uudelleen SPD:n hallitushaluja. Mielipidemittausten perusteella äänestäjät kaipaavat keskustalaista hallitusta, jolla olisi liittopäivillä selkeä enemmistö.
Saksa on EU:n suurin jäsenvaltio.
Myös Brysselissä seurataan tarkasti, minkälainen hallitus Saksaan muodostetaan vaalien jälkeen.
EU:n tulevaisuuden kannalta on merkittävää, mitä suurin jäsenvaltio ajattelee unionin kehittämisestä, puolustusyhteistyöstä ja pakolaiskriisistä.
EU:ssa uskotaan, että Britannian ero antaa uusia mahdollisuuksia Euroopan integraation syventämiseen turvallisuuskysymyksissä, maahanmuutossa ja rajojen valvonnassa. Myös Euroopan talous- ja rahaliitto EMU kaipaa uudistamista.
Britannia toivoo, että vaalitulos lisäisi Saksan kompromissihalua ja toisi vauhtia brexit-neuvotteluihin. Toive saattaa toteutua, jos FDP saa näkemyksiään läpi hallitusneuvotteluissa.
EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on paaluttanut kunnianhimoisia tavoitteita integraation syventämiseksi. Uusia konkreettisia ehdotuksia odotetaan lähiviikkoina myös Berliinistä ja Pariisista.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt euroalueelle yhteistä valtiovarainministeriötä ja mittavaa budjettia, jota käytettäisiin jäsenmaiden yli- ja alijäämien sekä suhdannevaihteluiden tasoittamiseen.
Myös Merkel haluaa uudistaa euroaluetta nykyistä dynaamisemmaksi.
Merkel hyväksyy Ranskan ehdotukset valtiovarainministeristä ja sen, että EU:n kriisirahaston valtuuksia lisätään uusien pankkikriisien ehkäisemiseksi. Hän suhtautuu kuitenkin erittäin varauksellisesti euromaiden taloudelliseen yhteisvastuuseen.
Merkel ajaa euroalueelle kokonaan uutta instituutiota, Euroopan valuuttarahastoa EMF:ää, jolla olisi valta valvoa euromaiden finanssipolitiikkaa ja tukea uudistuksia.
Ehdotus perustuu valtiovarainministeri Schaüblen aloitteeseen. Myös Suomen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on suhtautunut siihen periaatteessa myönteisesti.
Saksan ja Ranskan on määrä neuvotella rahaliiton tulevaisuudesta jo lokakuussa kahdenkeskisessä huippukokouksessa. Suunnitelmien mukaan muut euromaat käsittelevät asiaa ensi vuoden alkupuolella.
Vaalitulos
Puolue/prosenttia
CDU/CSU 33
SPD 20,5
AfD 12,6
FDP 10,7
Die Linke 9,2
Vihreät 8,9
Liittopäivävaalien äänestyspr0sentti oli 76,2 eli selvästi korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Lähde: ARD.