VIHATTU JA RAKASTETTU MUTTI
Petturi. Varastaa ideoita vastustajiltaan. Merkelöi. Arvostelusta huolimatta Angela Merkelin vaalivoitto on lähes varma.
Vihellyskonsertti käynnistyy samalla hetkellä kun Angela Merkel aloittaa puheensa.
”Häivy! Häivy!”
”Valehtelija! Kansanpetturi!”
Merkel ei häkelly, hän on tottunut tähän. Maahanmuuttoa vastustavan AfD-puolueen kannattajat ovat häirinneet hänen vaalitilaisuuksiaan myös muualla. He vihaavat häntä, koska hän avasi kaksi vuotta sitten Saksan rajat sadoilletuhansille pakolaisille.
Merkelin kiertue on edennyt Heidelbergiin, vauraaseen Baden-Württembergin osavaltioon eteläisessä Saksassa. Maan vanhimman yliopiston edustalle on kokoontunut syyskuun alussa kolmisentuhatta kuulijaa. Paikalliset puolueaktiivit katselevat paheksuen muutaman kymmenen hengen ryhmää, joka yrittää keskeyttää liittokanslerin jatkuvilla vihellyksillä ja välihuudoilla.
Merkel puolustaa hallituksensa saavutuksia.
”Saksassa oli viisi miljoonaa työtöntä vuonna 2005, kun aloitin liittokanslerina. Nyt työttömiä on vain puolet siitä”, hän sanoo.
”Saksalla menee hyvin.”
Vihellyskonsertti yltyy, kun Merkel ryhtyy puhumaan maahanmuutosta.
Saksa toimi oikein ottaessaan vastaan lähes miljoona pakolaista vuonna 2015, Merkel sanoo. Virhe tehtiin jo aiemmin, kun pakolaisleireillä kärsineet ihmiset jätettiin kärsimään kiskureiden ja ihmissalakuljettajien käsiin.
Merkel vakuuttaa, että Saksa on nyt paremmin varautunut, joten kahden vuoden takainen sekasorto ei toistu, vaikka pakolaistulva taas kiihtyisi.
Se ei riitä mielenosoittajille.
”Merkelin on erottava!”
Mielenosoittajaringin keskellä seisova Michael Kruse tarjoaa luettavaksi AfD:n puolueohjelmaa.
”Merkel on petturi”, hän sanoo. ”Tänne virtaa jatkuvasti uusia pakolaisia, eikä rahaa riitä enää saksalaisperheiden tukemiseen.”
Michael Kruse on tullut yliopistonaukiolle ystävättärensä Ingrid Müller-Bardünin kanssa läheisestä Mosbachin pikkukaupungista. He kantavat omatekoista kylttiä, johon on kirjoitettu: ”Honeckerin kosto ! Rouva Merkel!” Teksti viittaa liittokanslerin itäsaksalaiseen taustaan.
”Merkel tuhoaa meidän maamme”, Müller-Bardün sanoo. ”Hän puhuu saavutuksista, mutta kyllä täällä on nähty parempiakin päiviä.”
Aukion reunalla syntyy pieni kahakka, kun yksi mielenosoittajista hyökkää Suomen Kuvalehden valokuvaajan kimppuun ja alkaa töniä häntä. Poliisit puuttuvat nopeasti tilanteeseen ja vievät rähinöitsijän mennessään.
Poliisit ovat valppaina, sillä vaalitilaisuuksissa on puhjennut väkivaltaisuuksia. Thüringenissä itäisessä Saksassa CDU:n 21-vuotias kampanjatyöntekijä hakattiin sairaalakuntoon pelkästään siitä syystä, että hänen yllään oli Merkelin fanipaita.
Merkel ei kiinnitä mielenosoittajiin mitään huomiota. Sen sijaan hän varoittaa sosiaalidemokraateista, jotka pyrkivät hänen mukaansa yhteistyöhön vasemmistopuolue Die Linken ja vihreiden kanssa.
”Meillä ei ole varaa uusiin kokeiluihin tässä tilanteessa.”
Aplodit peittävät alleen vihellykset. Yksi mielenosoittajista heittää Merkeliä kohti vielä kaksi tomaattia. Liittokansleri hymyilee ja pyyhkii pärskeitä kirkkaanpunaiselta jakultaan.
Euroopan hullu vaalivuosi huipentuu ensi sunnuntaina 24. syyskuuta Saksan liittopäivävaaleihin. Populistien pelättyä voittokulkua ei syntynyt Ranskassa eikä Hollannissa, eikä sitä odoteta nyt Saksassakaan radikaalioikeiston mielenosoituksista huolimatta.
Vaalikampanjaa on arvosteltu pitkäveteiseksi. Merkel on liian ylivoimainen. Kunnon kamppailua ei ole syntynyt, sillä hänen johtamansa CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU keräävät kyselyissä 36–38 prosentin kannatuslukuja.
Pahin haastaja, sosiaalidemokraatit, jää 20–24 prosentillaan kauas taakse. Oikeistopopulistien AfD:lle (Alternative für Deutschland, Vaihtoehto Saksalle) on luvassa noin kymmenen prosenttia äänistä.
63-vuotias Angela Merkel on hallinnut Saksaa 12 vuotta. Hän on edelleen suosittu, vaikka liberaalia pakolaispolitiikkaa arvostellaan myös kristillisdemokraattien omissa riveissä, varsinkin Baijerissa.
Merkelistä on tullut vuosien mittaan kansakunnan äiti, ”Mutti”, melkein kuin perheenjäsen. Hän on saanut sanastoon jopa oman verbin, merkeln, eli merkelöidä. Se tarkoittaa rauhallista pohtimista ja hätiköityjen päätösten välttelyä.
Merkelöimällä ongelmat ratkeavat parhaassa tapauksessa itsestään.
Tiukan paikan tullen liittokansleri on kuitenkin reagoinut nopeasti. Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden jälkeen hän päätti sulkea Saksan ydinvoimalat, mikä johti täydelliseen mullistukseen energiapolitiikassa. Myös päätös rajojen avaamisesta Unkariin juuttuneille pakolaisille syntyi pikavauhtia syyskuussa 2015.
On vaikea sanoa, mihin Merkelin suosio lopulta perustuu. Hän ei ole suuri ideologi tai visionääri. Hän ei ole karismaattinen puhuja, vaikka onkin parantanut esiintymistään vuosi vuodelta.
”Merkel on yksinkertaisesti hyvä liittokansleri”, opiskelija Valentin Zehnder sanoo Heidelbergin yliopistonaukiolla.
”Työttömyys laskee ja pakolaiskriisistäkin on selvitty. Tietysti Merkel on tehnyt virheitä, mutta se on inhimillistä.”
Merkel on laajentanut CDU:n kannatuspohjaa siirtämällä sen oikealta poliittiseen keskustaan. Tutkijat selittävät hänen menestystään myös ”epäsymmetrisellä demobilisaatiolla”. Selkokielellä se tarkoittaa, että hän välttelee kiistelyä vaikeista aiheista ja ottaa aloitteen varastamalla vastustajien ideat.
Merkel katkaisi vihreiden nousun luopumalla ydinvoimasta. Tällä vaalikaudella toteutettu minimipalkka oli alun perin sosiaalidemokraattien vaatimus. Kesällä hän kaappasi vihreiltä ja SPD:ltä tärkeän vaaliteeman hyväksyttämällä liittopäivillä homoliitot, joita hän itse vastusti.
AfD noussee liittopäiville ensimmäisenä äärioikeistopuolueena sitten natsi-Saksan.
Probsteihausin sali on viimeistä paikkaa myöten täynnä. Fuldan kaupungin kulttuuritalolle Hessenissä on kokoontunut pääasiassa eläkeläisiä ja keski-ikäisiä miehiä mutta myös nuoria tatuoituja siilitukia.
Aseistetut poliisit partioivat rakennuksen ympärillä, ja laukut tutkitaan tarkasti ulko-ovella. Poliisi pelkää, että oikeistoradikaalin AfD:n kannattajien ja ulkopuolelle kerääntyneiden vasemmistoanarkistien välille puhkeaa yhteenottoja.
Anarkistit ja myös monet perinteisten puolueiden poliitikot pitävät AfD:tä rasistisena natsipuolueena. Probsteihausin salissa tällaiset väitteet kiistetään jyrkästi.
”Meistä levitetään lehdistössä vääriä tietoja”, viisikymppinen lukkoseppä Roland sanoo. ”Me emme ole mitään natseja, vaikka me vastustamme Saksan islamisoitumista.”
Vastapäätä istuva Mario on tullut kuulemaan, mitä AfD:n paikallisella kärkiehdokkaalla, 68-vuotiaalla Martin Hohmannilla on sanottavaa.
Hohmann on Fuldan entinen äänikuningas. Hän edusti pitkään kristillisdemokraatteja, mutta hänet erotettiin puolueesta juutalaisvastaisten puheidensa takia ja hän pyrkii nyt parlamenttiin AfD:n listoilta.
”Hohmann vaihtoi puoluetta koska hän ei voinut enää toimia rehellisesti CDU:ssa”, Mario arvelee.
”Hän on rehellinen poliitikko. Hän puhuu tärkeistä asioista kuten kunniasta ja isänmaallisuudesta.”
AfD nousee todennäköisesti liittopäiville ensimmäisenä äärioikeistolaisena puolueena natsi-Saksan romahduksen jälkeen. Mielipidemittausten perusteella puolue saa vaaleissa neljä miljoonaa ääntä. Se kertoo laajasta tyytymättömyydestä nykymenoon.
AfD:lle ennustetaan jopa 70 parlamenttipaikkaa, millä se nousisi liittopäivien kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien jälkeen. Puolue on kuitenkin tuomittu oppositioon, sillä muut kieltäytyvät yhteistyöstä sen kanssa.
Martin Hohmann vakuuttaa Suomen Kuvalehdelle, että AfD pystyy kääntämään politiikan suuntaa siitä huolimatta.
”Liittopäiville tulee meidän ansiostamme pitkästä aikaa todellinen oppositio”, hän sanoo.
”Kaikki muut puolueet ovat antaneet Merkelin harjoittaa skandaalimaista pakolaispolitiikkaansa. Kukaan ei ole nostanut liittopäivillä esiin kriittisiä kysymyksiä.”
Hohmannin mielestä Merkel syyllistyi rikokseen päästäessään pakolaiset maahan.
”Merkel pitää haastaa oikeuteen, hän on rikkonut lakia.”
AfD perustettiin 2013 vastustamaan euroa ja Kreikan lainoja. Puolueessa on käyty alusta alkaen ankaraa valtataistelua. Talousliberaalit professorit on syrjäytetty, ja puolue keskittyy nykyisin maahanmuuton vastustamiseen.
AfD on muuttanut koko saksalaisen poliittisen kulttuurin. Sivistyneen keskustelun rinnalle on tullut vihaa ja raivoa, joka kohdistuu koko poliittiseen eliittiin ja myös perinteisiin tiedotusvälineisiin.
Hohmann on kutsunut Fuldaan pääpuhujaksi puolueen varapuheenjohtajan, 45-vuotiaan europarlamentaarikon Beatrix von Storchin, jonka näkemykset tuovat mieleen perussuomalaisten Laura Huhtasaaren. Hänen silmissään turvapaikanhakijat eivät ole hädänalaisia pakolaisia vaan halveksittavia onnenonkijoita.
Viime vuonna von Storch vaati Saksan poliisille oikeutta ampua rajoilla tungeksivia pakolaisia, myös naisia ja lapsia. Nyt hän tyytyisi sulkemaan turvapaikanhakijat Pohjois-Afrikkaan perustettaville leireille.
Von Storch vastustaa abortteja, kondomeja sekä homoliittoja. Merkelin lisäksi myös vihreät ja kirkko pitäisi haastaa oikeuteen pakolaisten hyysäämisestä.
”Kirkon ei pitäisi ylipäätään puuttua politiikkaan”, hän sanoo.
Von Storch toivoo, että AfD voisi muodostaa tulevaisuudessa hallituksen kristillisdemokraattien kanssa. Sitä ennen CDU:n pitäisi kuitenkin kääntää kurssia ja palata juurilleen. Hän arvelee, että se on mahdollista Merkelin puheenjohtajakauden jälkeen.
”Rajat on suljettava, Kreikan tuki on lopetettava ja Saksa on irrotettava eurosta”, von Storch linjaa.
”Afrikassa 6,6 miljoonaa ihmistä odottaa pääsyä tänne. Meidän on estettävä se.”
Von Storchin arvomaailmaa on selitetty sukutaustalla. Hän on syntyjään Oldenburgin aatelissuvun herttuatar Beatrix Amelie Ehrengard Eilika. Hänellä on sukulaisia Englannin, Norjan ja Tanskan kuningashuoneissa. Hänen isoisänsä, kreivi Luz Graf Schwerin von Krosigk, toimi Saksan valtiovarainministerinä koko natsien valtakauden ajan.
Von Stroch ja monet muut AfD:n poliitikot ovat aiheuttaneet puheillaan samanlaisia skandaaleja kuin perussuomalaiset Suomessa. Puolueen johtohahmoihin Thüringenissä kuuluva Björn Höcke herätti alkuvuodesta pahennusta luonnehtimalla Berliinin keskustan suurta juutalaisten kansanmurhan monumenttia ”häpeän muistomerkiksi”. Hänen mielestään Adolf Hitleriä ei pitäisi tuomita ”absoluuttisen pahaksi”, koska historia ei ole mustavalkoista.
AfD:n pääehdokas Alexander Gauland ehdotti elokuussa, että Saksan maahanmuuttovaltuutettu Aydan Özog˘uz passitettaisiin Turkin Anatoliaan. Özoguz on SPD:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja. Hän on turkkilaisten maahanmuuttajien Saksassa syntynyt tytär.
Liittokansleri Merkel ja liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ovat tuominneet Gaulandin puheet. Hänet on haastettu oikeuteen rasistisen vihan lietsomisesta.
Viime vuonna Gauland aiheutti samantapaisen skandaalin rasistisella kommentillaan jalkamaajoukkueen arvostetusta puolustajasta Jérôme Boatengista. Boateng on syntynyt Berliinissä. Hänen isänsä on ghanalainen ja hänen äitinsä saksalainen.
Sosiaalidemokraattien Martin Schulz arvostelee Merkeliä köyhien unohtamisesta.
Eläkkeelle päässyt musiikkiterapeutti Iris Valentin taputtaa käsiään. Sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Martin Schulz astelee turvamiesten saattamana Wuppertalin Laurentius-aukiolla Nordrhein-Westfalenissa. Paikalla on runsaat tuhat ihmistä, valtaosa eläkeläisiä.
Valentin liittyi Saksan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen viime maaliskuussa, pian sen jälkeen kun Schulz oli haettu Brysselistä puheenjohtajaksi ja kansleriehdokkaaksi. Valentin toivoi, että Euroopan parlamentin pitkäaikainen puhemies toisi uutta virtaa ja kansainvälisyyttä nuupahtaneeseen SPD:hen.
”Schulz ajaa tasa-arvoisempaa verotusta. Hän haluaa parantaa eläkeläisten toimeentuloa. Ne ovat tärkeitä asioita”, Valentin sanoo.
61-vuotiasta Schulzia ei voi syyttää ainakaan yrityksen puutteesta. Hän on kiertänyt Saksaa kuukausikaupalla hengästyttävää tahtia, kun Merkel on tyytynyt selvästi lyhempään, vain muutaman viikon vaalikampanjaan.
Aamupäivällä Schulz vieraili lastenjuhlassa Dortmundissa, iltapäivällä oli vuorossa keskustelutilaisuus Velbertissä. Ja Wuppertalista pitäisi ehtiä illaksi vielä toiseen puhetilaisuuteen Münsteriin.
Schulz esiintyy vapautuneesti ja itsevarmasti. Hän on kotikentällään, lähes 18 miljoonan asukkaan Nordrhein-Westfalen on sosiaalidemokraattien perinteistä tukialuetta. Wuppertalin laakson tekstiilitehtaat sekä hiili- ja metalliteollisuus loivat 1800-luvulla pohjan Ruhrin teollisuusalueen syntymälle. Sitä paitsi Schulz on syntynyt Nordrhein-Westfalenissa ja toiminut läheisen Würselenin pikkukaupungin pormestarina.
Schulz vaatii naisille ja miehille samaa palkkaa samasta työstä ja kaikille ilmaista koulutusta. Hän arvostelee Merkeliä köyhien unohtamisesta ja lupaa, ettei eläkkeitä leikata eikä eläkeikää koroteta, jos hänet valitaan liittokansleriksi.
Schulz on kärkevä ja sanavalmis. Asetelma on kuitenkin hankala. Hänen on vaikea kritisoida Merkeliä uskottavasti, sillä SPD on ollut kahdeksan vuotta Merkelin hallituksessa muotoilemassa nimenomaan talous- ja sosiaalipolitikkaa.
Suurin ero Merkelin ja Schulzin välillä löytyy puolustuspolitiikasta. Saksan puolustusmenot muodostavat 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta eli selvästi alle Natossa kolme vuotta sitten sovitun kahden prosentin tason. Merkel olisi valmis kuromaan eroa kiinni, mutta Schulz vastustaa sitä ehdottomasti.
”Merkel haluaa kasvattaa puolustusbudjettia 25–30 miljardilla eurolla. Minä sijoittaisin ne rahat mieluummin päiväkoteihin, kouluihin ja yliopistoihin.”
Vielä talvella tilanne näytti sosiaalidemokraattien kannalta lupaavalta. Puolueen kannatus ponnahti Schulzin valinnan jälkeen kymmenellä prosenttiyksiköllä yli 30 prosenttiin. Mutta nyt kannatuspiikki on sulanut, ja kaula kristillisdemokraatteihin on kasvanut noin 15 prosenttiin.
Schulz saattoi tehdä virheen, kun hän jättäytyi kansleriehdokkaana Merkelin hallituksen ulkopuolelle. Halutessaan hän olisi voinut ottaa esimerkiksi ulkoministerin salkun, mikä olisi tuonut julkisuutta ja valtiomiesmäistä uskottavuutta.
Mutta Iris Valentin luottaa edelleen Schulzin mahdollisuuksiin. Hän muistuttaa, että mielipidemittaukset olivat väärässä myös viime vuonna Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.
”Schulz on erittäin vakuuttava. Hän on vielä parempi kuin odotin”, Valentin sanoo.
Eläkkeellä oleva insinööri Dieter Bünz nojaa polkupyöräänsä Laurentius-aukion laidalla. Hän ei usko sosiaalidemokraattien mahdollisuuksiin.
”Schulz ei hyökkää tarpeeksi kärkkäästi. Hän ei pärjää Merkelille”, Bünz sanoo.
”Merkel on vienyt CDU:n vasemmalle ja Schulz edustaa demareiden oikeistoa. He ovat liian samanlaisia.”
Jatkaako suuri koalitio?
Vuonna 2005 Angela Merkel muodosti ensimmäisen hallituksensa sosiaalidemokraattien kanssa. Vuosina 2009–2013 hallituskumppanina oli yrittäjäpuolue FDP ja sen jälkeen taas SPD.
Merkel on tehnyt selväksi, ettei hän suostu yhteistyöhön muukalaisvastaisen AfD:n eikä Itä-Saksan kommunistien perillisen Die Linken kanssa. FDP olisi hänelle mieluisin vaihtoehto, vaikka puolueen johtaja Christian Lindner ajaa lähes yhtä tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin AfD. Yhteistyöpohdintoja on myös vihreiden suuntaan.
Sosiaalidemokraatit haluaisivat muodostaa hallituksen ensisijaisesti vihreiden kanssa, mutta näillä näkymin puolueiden yhteenlaskettu kannatus ei riitä enemmistöön liittopäivillä.
Kulissien takana käydään jo alustavia keskusteluja kristillisdemokraattien ja SPD:n nykyisen ”suuren koalition” mahdollisesta jatkosta. Se sopisi Merkelille, mutta sosiaalidemokraateille ratkaisu olisi vaikea. SPD:n kannatus on alamaissa, koska se on joutunut toimimaan Merkelin varjossa ja myötäilemään kristillisdemokraattien politiikkaa.
