Russofobia-sanan käyttö nelinkertaistui Venäjällä – monikäyttöiseen sanaan turvautuu nyt myös Putin

Ennen Ukrainan sotaa russofobiasta puhuivat lähinnä kansallismieliset ryhmät. Nyt sillä selitetään maailman tapahtumia kansalle.
Eurooppa 1.1.2019 09:20

Karuselli Punaisella torilla Moskovassa 21. joulukuuta 2018. © ALEXANDER ZEMLIANICHENKO / AP / Lehtikuva

Venäläistoimittajat ja -poliitikot käyttävät russofobia-termiä neljä kertaa useammin kuin ennen Krimin valtausta ja Ukrainan sodan alkamista vuonna 2014. Russofobia tarkoittaa venäläisvastaisuutta. Russofobia-kortista on tullut viime vuosina tärkeä osa etenkin Venäjän ulkopoliittisia pelejä.

Venäläinen tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median analysointiin keskittynyt Medialogia-yritys on vastikään tutkinut russofobia-termin esiintymistä. Muun muassa tunnettu venäläinen Vedomosti-lehti on raportoinut tuloksista.

Tärkein havainto on, että russofobia-termin hyödyntäminen on kokenut selvän muutoksen vajaassa viidessä vuodessa.

Ennen Krimin valtausta russofobiasta puhuivat Venäjällä lähinnä kansallismieliset ryhmät. Siihen asti marginaalissa ollut käsite alkoi arkipäiväistyä kun Venäjällä uutisoitiin Kiovan Euromaidan-vallankumouksesta. Termille löytyi yhä enemmän käyttöä venäläisessä propagandassa, kun Krimin valtausta ja Itä-Ukrainan sodan alkamista selitettiin kansalle.

 

Aluksi termi oli etenkin Kremliä näkyvimmin tukevan venäläismedian suosiossa. Myös Venäjän ulkoministeriö – ja viime aikoina jopa presidentti Vladimir Putin – on alkanut hyödyntää moniselitteistä termiä.

Venäjän ulkoministeriön edustajat selittivät maailman tapahtumia russofobialla neljän viime vuoden aikana yhteensä 54 kertaa. Suurin osa kerroista osui vuodelle 2018.

Russofobia-sanan esiintymistä selvittäneen Medialogian mukaan termin käyttö kasvaa Venäjällä ulkopoliittisten tilanteiden kuumetessa. Asioiden selittäminen russofobialla linkittyy Venäjällä siis vahvasti ulkopolitiikkaan.

Mielenkiintoista on, että presidentti Putin ei juuri käyttänyt ilmaisua ainakaan julkisesti ennen vuotta 2018. Kuluneena vuonna hän kuitenkin vetosi russofobiaan peräti viidessä eri esiintymisessä, joulukuisessa toimittajatapaamisessa ennätykselliset neljä kertaa vajaan neljän tunnin aikana.

Putin mainitsi toimittajien kysymyksiin vastatessaan russofobian kaksi kertaa arvostellessaan Ukrainan johtoa. Russofobia liittyi Putinin mielestä myös Skripalien myrkyttämisestä seuranneisiin lännen pakotteisiin ja Itä-Euroopan harjoittamaan politiikkaan.

Lavrov viljeli puheessaan russofobia-sanaa viimeksi jouluaattona.

Myös Venäjän pitkäaikainen ulkoministeri Sergei Lavrov ehti syyttää kuluneen vuoden aikana russofobiasta eli venäläisvastaisuudesta sekä länsimaita että Ukrainaa.

Lavrov viljeli puheessaan russofobia-sanaa viimeksi jouluaattona. Hän kertoi tuolloin uutistoimisto Ria Novostille Moskovan olevan huolissaan tilanteesta, jossa Ukraina valmistautuu kevään presidentinvaaleihin. Ylhäältä päin johdetun russofobian määrä Ukrainassa on Lavrovin mukaan jotain käsittämätöntä. Venäjän ulkoministerin mielestä russofobiasta on tullut osa Ukrainan politiikkaa.

Russofobia-termi on kuultu huomattavan usein ulkoministeri Sergei Lavrovin lisäksi myös Venäjän YK:n turvallisuusneuvostossa istuvien edustajien suusta. Venäjä on yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenestä.

Myös mediahuomiota ja suoranaisia kohuja esiintymisillään tavoitteleva Venäjän ulkoministeriön viestintäpäällikkö Maria Zaharova on heiluttanut russofobia-korttia ulkovaltoja arvostellessaan.

Zaharova tuli Suomessa tunnetuksi tylytettyään kesällä 2017 Yleisradion silloista Moskovan-avustajaa Erkka Mikkosta tämän kysyttyä tiedotustilaisuudessa Tšetšeniassa tapahtuvista seksuaalivähemmistöihin kohdistuvista vainoista.

 

Venäjä aloittaa vuoden 2019 sekä kansainvälisen että kotimaan politiikan osalta haastavissa tunnelmissa. Tätä taustaa vasten on todennäköistä, että russofobiaa käytetään venäläisessä ulko- ja myös sisäpoliittisessa retoriikassa vuonna 2019 tiuhemmin kuin koskaan aiemmin.

Venäjän johto ja valtiollinen media selittävät russofobialla jatkossakin ulkoisten voimien, kuten länsimaiden ja Ukrainan, toimia.

Kreml yrittää ikään kuin siirtää tai jakaa vastuuta harjoittamastaan ulkopolitiikasta tavallisen kansan kanssa. Venäjän ulkopolitiikkaa johtavien viesti on, että kulloinkin valitut ulkopoliittiset toimenpiteet suojelevat Venäjän kansaa ”russofobista” ulkomaailmaa vastaan.