Ruotsidemokraatit tekivät ruotsalaisen jytkyn
Muukalaiskammoinen Ruotsidemokraatit sekoitti totutut hallituskuviot.
Ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkesson, 35, riemuitsi sunnuntai-iltana Tukholmassa puolueensa vaalivoitosta. ”Muut eivät voi enää sivuuttaa meitä”, hän sanoi kannattajilleen.
Maahanmuuttokammoisten Ruotsidemokraattien menestys oli ruotsalaisille järkytys. Sitä voi verrata perussuomalaisten ”jytkyyn” vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, joissa puolue kaappasi 19 prosentin kannatuksella Suomen historian suurimman vaalivoiton.
Ruotsidemokraattien kannatus kaksinkertaistui nyt lähes 13 prosenttiin. Se nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja sai valtiopäiville 49 paikkaa eli 29 paikkaa enemmän kuin aikaisemmin.
Ruotsidemokraatit kaappasivat ääniä ennen kaikkea päähallituspuolueelta maltilliselta kokoomukselta. Puolue menestyi hyvin kaikissa ikäryhmissä ja erityisen hyvin tukialueillaan Etelä-Ruotsissa. Muut puolueet eivät halua kuitenkaan olla missään tekemisissä sen kanssa.
Ruotsidemokraattien juuret ovat rasistisessa Bevara Sverige svenskt -liikkeessä, ja Åkesson itse kuului 1990-luvulla uusnatsien skinhead-jengiin. Puolue vastustaa monikulttuurisuutta, etenkin islamilaisuutta.
Åkesson on yrittänyt siivota puolueen rivejä pahimmista rasisteista, mutta se ei ole onnistunut, ja hän on joutunut toistuvasti selittelemään edustajiensa hölmöilyjä.
Expressen-lehti paljasti vaalien alla, että puolueen Tukholman osaston puheenjohtaja Christoffer Dulny on kirjoittanut vuosikausia nettifoorumeille rasistisia kommentteja, joissa haukutaan erityisesti arabeja.
Växjön kunnanvaltuutetun Thomas Bengtssonin kerrottiin julkaisseen nimimerkillä jopa 2 500 rasistista kirjoitusta, ja puolueen halmstadilaisesta ehdokkaasta Catharina Strandqvistista julkaistiin kuvia, joissa hän piti käsivarressaan hakaristinauhaa.
Åkessonin kerrottiin puolestaan tuhlanneen nettirahapeleihin yli 500 000 kruunua tämän vuoden aikana.
Paljastukset eivät kuitenkaan purreet. Ruotsidemokraatit nousee valtiopäivillä vaa’ankieliasemaan, mikä tekee enemmistöhallituksen muodostamisen erittäin vaikeaksi.
Tuleva pääministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven joutuu todennäköisesti tyytymään vähemmistöhallitukseen, jossa ovat mukana myös vihreät.
Vasemmistopuolue jää ulos liian suurten näkemyserojen vuoksi, sen kanssa pyritään kuitenkin yhteistyöhön budjettikysymyksissä. Löfven olisi valmis myös perinteiset blokkirajat ylittävään yhteistyöhön pienten porvaripuolueiden kanssa.
Hallituksen vaihdos kääntää Ruotsin politiikkaa jonkin verran vasemmalle. Sosiaalidemokraatit haluaisivat perua osan porvarihallituksen toteuttamista veronkevennyksistä ja rajoittaa yksityistämistä. Lisää rahaa tarvitaan koululaitoksen kehittämiseen ja terveydenhuoltoon.
Talouspolitiikan kurssiin ei odoteta kovin radikaaleja muutoksia, sillä Ruotsi on pärjännyt viime vuosina selvästi muuta EU:ta paremmin. Silti vaalitulos aiheutti markkinoilla epävarmuutta ja kruunun kurssi kääntyi laskuun.
Löfven, 57, on siviiliammatiltaan hitsari ja poliitikkona varsin kokematon. Hänet nostettiin puheenjohtajaksi tammikuussa 2012 metalliliiton puheenjohtajan paikalta Håkan Juholtin lyhyen ja skandaalinkäryisen kauden jälkeen.
Kahdeksan vuotta pääministerinä toiminut Fredrik Reinfeldt jätti hallituksensa eronpyynnön maanantaina. Hän aikoo luopua keväällä myös kokoomuksen puheenjohtajan tehtävistä.