Riskiretkeilyä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koronatartunnat ovat lisääntyneet viime viikkoina Kreikassa hälyttävästi, jopa 3 500 tartunnan päivävauhdilla. Viruksen kiihtyvä leviäminen on matkailusta riippuvaiselle maalle kova isku, sillä lomasesongin huippu on vasta elokuussa.

Ennen pandemiaa turismi tuotti yli viidenneksen Kreikan bruttokansantuotteesta. Ennätysvuonna 2019 yli 34 miljoonaa matkailijaa toi maahan 19 miljardin euron tulot. Samana vuonna Kreikka myös syrjäytti Espanjan suomalaisten matkailijoiden ykkössuosikkina.

Viime vuosi oli Kreikalle katastrofaalinen, sillä matkailutulot romahtivat 76,5 prosenttia edellisvuodesta. Kreikan hallituksen tavoite tälle vuodelle on puolet huippuvuoden tasosta, mutta se ei ehkä toteudu. Synkimpien ennusteiden mukaan matkailu jäisi jopa viime vuoden tasosta.

Matkailuyrittäjille tilanne on huolestuttava. Pandemian iskiessä Kreikka oli vasta juuri pääsemässä jaloilleen yli kymmenen vuotta kestäneestä velkakriisistä ja sitä seuranneesta rajusta säästökuurista.

Tartuntojen lisääntyessä ja epävarmuuden kasvaessa matkailijat ovat alkaneet empiä.

Matkanjärjestäjät ovat raportoineet peruutuksista varsinkin sen jälkeen, kun uutiset yöksi taivasalle jääneistä nuorista Mýkonosin ja Parosin matkailusaarilla levisivät mediassa. Koronatartunnan saaneita matkailijoita ei päästetty omiin hotelleihinsa, eivätkä he mahtuneet myöskään täpötäysiin karanteenihotelleihin.

Myös laivayhtiöt ovat jättäneet rannalle tuhansia saarille aikoneita matkailijoita, koska heillä ei ole ollut rokotetodistusta eikä tuoretta negatiivista testitulosta.

Pahenevasta koronatilanteesta huolimatta Kreikan hallitus ei aio sulkea yhteiskuntaa kolmatta kertaa pandemian aikana. Palvelut pysyvät auki, mutta niiden käyttöä rajataan yhä enenevässä määrin vain rokotetuille.

Heinäkuun puolivälistä lähtien ravintoloiden sisätilat ovat olleet auki vain täysin rokotetuille. Syksyllä jopa vähittäiskauppoihin tai muihin julkisiin sisätiloihin pääsy saattaa edellyttää rokotustodistusta.

Rokottamattomiin kohdistuvia rajoituksia on kiristetty jo aiemmin kesällä. Esimerkiksi ravintoloissa työskentelevien rokottamattomien on tehtävä koronatesti kaksi kertaa viikossa.

Pääministeri Kyriákos Mitsotákis on uhannut jopa koko väestöä koskevilla pakollisilla rokotuksilla, ellei koronapandemiaa muuten saada kuriin. Toistaiseksi vain itsevaltainen Turkmenistan on ottanut käyttöön näin järeän aseen.

”En usko, että koko väestöä koskevat pakkorokotukset olisivat Kreikassa perustuslainkaan mukaan edes mahdollisia. Mutta joidenkin ammattialojen työntekijät velvoitetaan ottamaan rokotukset”, sanoo Etelä-Ateenassa Voulassa yli 10 vuotta työskennellyt yrityskonsultti Teemu Lehtinen.

Lehtinen istuu nykyisen kotikaupunginosansa valtuustossa ja edustaa siellä Mitsotákisin johtamaa keskusta-oikeistolaista Uusi demokratia -puoluetta.

Pakolliselle koronapiikille joutuvat esimerkiksi ravintoloiden ja baarien työntekijät, terveys- ja pelastusalalla sekä julkisessa liikenteessä työskentelevät. Myös opettajien, varusmiesten ja puolustusvoimien henkilökunnan pakkorokotuksista keskustellaan. Rokotuksista kieltäytyviä uhkaa pakkoloma.

 

Rokotettujen ja rokottamattomien jakaminen kahteen eri kastiin on herättänyt kiivasta keskustelua Kreikassa.

Kreikassa on äänekäs rokotevastainen liike, joka on järjestänyt Ateenassa ja Thessalonikissa mielenosoituksia hallituksen toimia vastaan. Kreikan poliisi on hajottanut mielenosoituksia kyynelkaasun ja vesitykkien avulla.

Mielipidekyselyjen mukaan enemmistö kreikkalaisista aikoo kuitenkin ottaa koronarokotteen ja kannattaa hallituksen aietta velvoittaa tietyt ammattiryhmät rokotettaviksi.

Heinäkuun viimeisen viikon alkaessa 4,9 miljoonaa Kreikan vajaasta 11 miljoonasta asukkaasta on saanut koronarokotteen molemmat annokset. Uusista korona­tartunnoista noin 80 prosenttia on viruksen deltamuunnosta, joka tarttuu aiempia variantteja helpommin myös nuoriin.

Nuoria eli 18–25-vuotiaita hallitus patistelee piikille rahan voimalla. Jokainen edes ensimmäisen rokotteen ottava saa 150 euron kortin, jolla voi ostaa esimerkiksi matkailupalveluja tai puheaikaa kännykkään.

Keino on ollut tehokas, sillä yli 120 000 nuorta on joko ottanut rokotteen tai varannut sitä varten ajan.

Hallitus maksaa myös apteekeille kymmenen euroa jokaisesta uudesta rokotusajan varauksesta. Niin ikään lääkärit saavat bonusta kotona tehtävistä koronarokotuksista.