Paavi myönsi vihdoin: Vatikaania riivaa talousrikollisuus
Rahanpesua ja väärinkäytöksiä on katsottu Vatikaanissa läpi sormien vuosikymmeniä.
Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus myönsi 26. marraskuuta ensimmäisen kerran julkisesti, että Vatikaania vaivaa talousrikollisuus.
Paavi kertoi käynnissä olevista rikostutkimuksista toimittajille lentokoneessa palatessaan viralliselta vierailultaan Japanista.
Lausunnollaan paavi yrittää paitsi katkaista pitkää peittelyn kulttuuria myös vahvistaa Vatikaanin heikkoa asemaa. Kirkkovaltio on vaarassa päätyä yhä useamman kansainvälisen pankkivalvontaviranomaisen mustalle listalle.
Mutta vahinkoja on jo tullut.
Vatikaanin rahoitusvalvontaviranomaiselta AIF:lta evättiin pääsy 160 kansallisen pankkivalvontaviranomaisen yhteiseen tietopankkiin 13. marraskuuta. AIF:aa pidettiin liian suurena turvallisuusriskinä.
AIF:n johto on paniikissa. Euroopan neuvoston rahanpesua ja terrorismin rahoittamista torjuva Moneyval-komitea on vaatinut sitä kuultavaksi kaupunkivaltion pankkien tilanteesta vuoden 2020 alussa.
AIF:n pääjohtaja René Brülhart jätti paikkansa 19. marraskuuta. Sen jälkeen jo puolet koko valvontaviraston johtokunnasta on eronnut.
Epäilysten mukaan rahanpesu ja väärinkäytökset Vatikaanissa ovat jatkuneet vuosikymmeniä. Rikoksia on ilmeisesti katsottu läpi sormien tai niihin on puututtu vasta vuosien jälkeen.
Esimerkiksi vasta vuonna 2018 aloitettiin tutkimus siitä, kuinka vuosina 2001–2008 Vatikaanin pankin johtajana toiminut Angelo Caloia oli hankkinut paavin hyväntekeväisyysrahastojen varoilla miljoonien eurojen asuntoja Lontoon keskustasta.
Caloiaa epäillään noin 50 miljoonan euron junailuista omiin taskuihinsa. Hänen sanotaan toimineen yhdessä lakimiehensä Gabriele Liuzzon kanssa. Caloia on nyt 78-vuotias, Liuzzo 94.
Vatikaanin korkea virkamies, uskonnollisen työn instituutin IOR:n aikaisempi pääjohtaja Lelio Scaletti ehti kuolla ennen rikostutkinnan aloittamista.
IOR:n nykyisen johdon mukaan kolmikko pesi Vatikaanin pankin rahaa itselleen kymmenien erilaisten kiinteistökauppojen avulla.
Caloiaan liittyvät tutkimukset koskevat tapahtumia yli vuosikymmen sitten. Vastaavien käytäntöjen epäillään jatkuneen tähän päivään saakka.
Vatikaanin vetoomustuomioistuin teki syyskuussa 2019 ratsian kaupunkivaltion käytännön hallinnosta huolehtivan valtiosihteeristön tiloihin. Kaupunkivaltion poliisit, gendarmerie-santarmit, takavarikoivat valtiosihteeristön työntekijöiden tietokoneita ja arkistoja.
Julkisuuteen vuotaneiden raporttien mukaan Vatikaanin korkeiden virkamiesten epäillään syyllistyneen satojen miljoonien eurojen kavalluksiin ja rahanpesuun. Heidän uskotaan vetäneen välistä erityisesti hyväntekeväisyyteen tarkoitettujen sijoitusten tuottoja.
Kaksi viikkoa ratsian jälkeen, 2. lokakuuta, Vatikaanin poliisin päällikkö Domenico Giani pyysi eroa virastaan asiakirjavuodon takia.
Eron hyväksyneen paavin mukaan Giania ei epäillä rikoksista eikä hänellä ollut asiakirjojen julkisuuteen vuotamisen kanssa mitään tekemistä.
Paavin mukaan vuoto kuitenkin heikensi epäiltyjen oikeusturvaa ja vallitsevien oikeusperiaatteiden mukaista syyttömyysolettamaa.
Argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio valittiin paaviksi maaliskuussa 2013. Franciscus vakuutti tuolloin siivoavansa Vatikaanista taloudelliset väärinkäytökset. Reformit ovat käytännössä antaneet odottaa.
Nyt paavi on kuitenkin vakuuttanut, että kirkkovaltio tunnistaa muutostarpeet ja on tosissaan.
Hyväntekeväisyysvarojen väärinkäytösten lisäksi katolista kirkkoa on ravistellut pappien harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö. Vatikaani yritti peitellä niitäkin tapahtumia vuosia.
Skandaalit ovat vähentäneet noin 1,2 miljardin katolilaisen intoa lahjoittaa rahaa kirkolleen. Vatikaania uhkaa rahoituskriisi vuoteen 2023 mennessä.
Italialaisen tutkivan journalistin Gianluigi Nuzzin mukaan lahjoitukset putosivat noin 30 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2016. Enää vain noin viidennes kirkolle lahjoitetuista varoista päätyy alkuperäiseen tarkoitukseensa, hyväntekeväisyyteen.