Mitä Turkki haluaa EU:lta? – ”Käyttää härkisti hyväkseen neuvotteluasetelmaa”
Presidentti Erdoğan ei missään tapauksessa luovuta valtaansa Brysseliin, sanoo tutkija.
Turkin presidentillä Recep Tayyip Erdoğanilla on pelipaikka, ja sitä hän nyt käyttää.
Tämä nähtiin alkuviikolla Brysselissä, Turkin ja EU-maiden kriisikokouksessa. EU on hädässä pakolaisvirran vuoksi, ja virta tulee Turkin kautta. Turkki voisi pysäyttää virran.
EU lupasi Turkille rahaa, jotta se pitäisi pakolaiset maassaan ja ottaisi takaisin Kreikkaan edenneitä pakolaisia. Turkki esitteli niin sanotun ”yksi yhdestä” -mallin, joka tarkoittaisi sitä, että kun Turkki ottaa vastaan yhden Kreikasta palanneen pakolaisen, vastaavasti yksi pakolainen pääsee Turkin pakolaisleiriltä Eurooppaan.
Tähänkin alustavasti suostuttiin, vaikka toteutuksesta tuskin tietää kukaan.
”Turkilla on hyvä neuvotteluasetelma, ja Erdoğanin tyyppinen johtaja käyttää sitä härkisti hyväkseen”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Hän on perehtynyt Turkin sisä- ja ulkopolitiikkaan.
Erdoğanin tavoite ei ole lähentää Turkkia ja Euroopan unionia, ainakaan Turkin kustannuksella. Turkin jäsenyyshanke on kesken, mutta Erdoğan ei tee elettäkään, jotta maa täyttäisi hakukriteerit. Päinvastoin.
”Turkkia viedään vahvasti presidenttivaltaiseen järjestelmään. Parlamentaarista demokratiaa häivytetään”, Alaranta sanoo.
”Erdoğan ei olisi missään tapauksessa valmis luovuttamaan valtaansa Brysseliin, mitä jäsenyys tarkoittaisi.”
Erdoğanin tavoitteet ovat nyt aivan toiset, Alaranta sanoo.
Ensinnäkin hänellä on tilaisuus osoittaa, että länsi tarvitsee Turkkia. Turkilla on kansainvälistä vaikutusvaltaa. Maailman johtajat lentävät Ankaraan, Erdoğan otetaan Brysselissä vastaan ”kuin prinssi”, kuten Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker taannoin lausahti.
Tämä asema sopii Erdoğanille ja hänen puolueelleen AKP:lle. Se vaalii ajatusta, että Turkki on paitsi alueellinen myös globaali suurvalta.
Toiseksi Erdoğan olettaa, ettei EU nyt puutu sen sisäisiin asioihin. Demokratian murskaamiseen, kurdikysymykseen.
”Turkilla on tällä hetkellä erittäin kovat otteet kurdisodassa. Ja se perustuu pitkälti siihen, että Erdoğan itse vihelsi rauhanprosessin poikki.”
Kolmas tavoite liittyy presidentti Bašar al-Assadin asemaan Syyriassa.
”Turkin johtohan ilmoitti jo vuonna 2011, että Assad syrjäytetään kuudessa kuukaudessa ja AKP:n porukka juo aamuteetä Damaskoksessa. Näin ei käynyt, mutta Turkki on pitänyt ajatuksesta härkäpäisesti kiinni.”
Nyt Turkki odottaa EU:lta tukea tässä pyrkimyksessä.
”Turkki pystyy hyödyntämään tilannetta monella tavalla.”
EU:n ja Turkin sopimus on alustava, lopullisesti siitä päätetään huippukokouksessa ensi viikon lopulla.
”EU-maat yrittävät nyt keskenään takoa tätä sopimusluonnosta sellaiseen muottiin, että siitä tulisi jotain”, Alaranta sanoo.
Hän ei kuitenkaan ole kovin optimistinen.
”Miten tämä ihmisten palauttaminen käytännössä tapahtuisi? Mitä heille Turkissa tapahtuisi?”
”Hyväksyvätkö kaikki EU-maat sopimuksen vai käykö niin, että jotkin uhrautuvat ja toimeenpanevat sen, ottavat pakolaisia vastaan, kun toiset kieltäytyvät. Unkari kieltäytyy ainakin, presidentti Orbán sanoi sen jo.”
”Kokonaistilanne ei näytä kovin herkulliselta.”
Euroopassa maiden rajat sulkeutuvat. Keskiviikkona 9. maaliskuuta Slovenia ja Kroatia panivat rajansa kiinni turvapaikanhakijoilta, jotka aikovat jatkaa muihin EU-maihin. Serbian ja Makedonian uskottiin tekevän samoin.
Unkari sulki rajojaan piikkilanka-aidoilla jo viime syksynä.