Jo lähes 300 000 brittiä on hakenut kaksoiskansalaisuutta EU-maista – Ruotsi toiseksi suosituin uusi kotimaa
Kaksoiskansalaisuutta hakevat etenkin ne, jotka työskentelevät muualla kuin Britanniassa tai haluavat muuten säilyttää vapautensa liikkua EU:n alueella.
Brexit-kansanäänestyksen jälkeen jo 284 000 brittiä on hakenut itselleen jonkin jäljelle jäävän EU-maan kansalaisuutta. Suurin osa heistä, noin 261 000, on hakenut sitä Irlannin tasavallasta, josta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten on kaiken helpointa saada maan passi. Sen keskeisenä edellytyksenä on, että ainakin yksi hakijan isovanhemmista on irlantilaista syntyperää.
Lisäksi Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin asukkaat voivat vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen mukaisesti automaattisesti hakea ja saada myös Irlannin tasavallan kansalaisuuden.
Irlannin jälkeen britit ovat jättäneet seuraavaksi eniten kansalaisuushakemuksia Ruotsiin, josta yhteensä 7 400 brittiä on The Sunday Times -lehden mukaan hakenut kaksoiskansalaisuutta. Ruotsissa asuu pysyvästi noin 20 000 Britannian kansalaista, joita Ruotsin hallitus on aktiivisesti ohjeistanut hoitamaan paperinsa kuntoon ennen brexitin toteutumista.
Ranskasta on hakenut kansalaisuutta 5 200 ja Saksasta 5 500 brittiä. Saksan osuutta selittää vuonna 1949 säädetyn perustuslain 116 pykälä, joka takaa automaattisesti Saksan kansalaisuuden palauttamisen kaikille maasta vuosien 1933 ja 1945 välillä Hitlerin rotulakeja ja muuta syrjintää paenneille ihmisille ja heidän jälkeläisilleen, vaikka he eivät muuttaisikaan Saksaan. Kolmannesta valtakunnasta pakeni ennen toisen maailmansodan alkua vuonna 1939 Britanniaan noin 70 000 juutalaista ja sodan aikana vielä noin 10 000 ihmistä lisää.
Itävallassa on voimassa samantapainen laki kuin Saksassa, mutta se koskee toistaiseksi vain miespuolisia pakenijoita ja heidän jälkeläisiään. Laki on tarkoitus muuttaa kattamaan myös naiset vuoden 2020 aikana.
Osa Itävallasta kakkoskansalaisuuden tähän mennessä saaneista briteistä on yllätyksekseen saanut maan sotilasviranomaisilta kutsuntakirjeen. Itävallan hallituksen mukaan se lähtee automaattisesti kaikille 17–35-vuotiaille kansalaisille, joskin Itävallan Britannian-suurlähetystön mukaan kutsuntoihin on otettava osaa vain, jos oikeasti asuu Itävallassa.
Brittien muihin EU-maihin jättämien kansalaisuushakemusten määrä oli yksin vuoden 2019 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana yli viisinkertainen verrattuna ennen brexit-kansanäänestystä koko vuonna 2015 jätettyihin hakemuksiin.
Keskeisiä syitä kaksoiskansalaisuuden hakemiseen ovat muualla Euroopassa työskentelevien brittien halu pitää työpaikkansa ja vapaan liikkuvuusoikeuden jatkuminen muissa EU-maissa myös brexitin siirtymäkauden jälkeen. EU-maissa asui YK:n tilastojen mukaan vuonna 2015 noin 1,2 miljoonaa Britannian kansalaista ja vastaavasti Britanniassa asui 3,3 miljoonaa muiden EU-maiden kansalaista.
Kansalaisuuden hakeminen toisesta EU-maasta edellyttää yleensä riittävän pitkää maassa asumista ja edes jonkinlaisen paikallisen kielitaidon omaksumista. Koska englanti on brexitin jälkeen virallinen kieli EU-maista Irlannin lisäksi vain Maltalla, kielitaitovaatimus kansalaisuuden ehtona tarkoittaa usein ylimääräisiä ponnisteluja briteiltä, jotka ovat lähes kaikkialla tottuneet tulemaan toimeen vain omalla kielellään.