Glyfosaatti-kiista: EU:n jäsenmaat eivät päässeet sopuun torjunta-aineen luvasta
Jäsenmaiden komitea ei antanut glyfosaatille edes viiden vuoden jatkoaikaa.
Maailman eniten käytetyn torjunta-aineen kohtalo on edelleen epäselvä. Äänestystä glyfosaatin jatkoluvasta siirrettiin jälleen keskiviikkona 25. lokakuuta, koska jäsenmaiden virkamiehistä koostuva komitea ei päässyt yhteisymmärrykseen.
Ellei lisenssiä uusita, kiistellyn torjunta-aineen lupa päättyy tänä vuonna.
Päätöksen jatkosta tekee EU:n komissio, mutta se haluaa saada taakseen jäsenmaiden enemmistön tuen. Käytännössä enemmistö tarkoittaa vähintään 55 prosentin tukea jäsenmailta. Se tarkoittaa 16 valtiota 28:sta. Lisäksi ehdotusta kannattavien jäsenvaltioiden väkiluvun on oltava vähintään 65 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä.
Riittävää enemmistöä ei syntynyt, kun komissio ehdotti glyfosaatille kymmenen, seitsemän ja lopulta viiden vuoden jatkolupaa.
Kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön (IARC) mukaan glyfosaatti aiheuttaa todennäköisesti syöpää. Järjestö kuuluu Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuuteen. Sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) että kemikaalivirasto (ECHA) ovat toista mieltä.
Suomi tuki kymmenen vuoden jatkolupaa.
Kymmenen vuoden jatkolupaa tuki keskiviikon äänestyksessä 16 valtiota, mukaan lukien Suomi. Se perustelee luvan puoltamista EFSA:n ja ECHA:n tutkimuksilla.
Suomen lisäksi lisenssin uusimisen puolella olivat Bulgaria, Tanska, Tšekki, Viro, Irlanti, Espanja, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola, Romania, Slovakia ja Iso-Britannia. Sen sijaan Saksa ja Portugali pidättäytyivät äänestämästä.
Belgia, Kreikka, Kroatia, Ranska, Italia, Luxemburg, Malta, Itävalta, Slovenia ja Ruotsi eivät halunneet myöntää torjunta-aineelle kymmenen vuoden jatkolupaa.
Ranskan katto myyntiluvalle on kolme vuotta. Tähän taas moni muu maa ei suostu, sillä ne näkevät niin lyhyestä ajasta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Myös Euroopan parlamentin enemmistö vastusti tiistaina 24. lokakuuta komission ehdotusta lisenssin uusimisesta kymmeneksi vuodeksi. Aineen kieltämisen puolesta äänesti 335, vastaan 204 ja tyhjää 111.
Meppien mukaan EU:n pitäisi lopettaa torjunta-aineen käyttö vaiheittaen. Kotipuutarhoissa glyfosaatin käyttö tulisi kieltää heti ja maanviljelyssä silloin, kun tilalle löydetään tehokas korvaaja. Kokonaan sen käyttö tulisi meppien mielestä kieltää 15. joulukuuta 2022 mennessä.
Mepit ilmaisivat huolensa myös EFSA:n tutkimuksista, joita ei ole julkaistu kokonaisuudessaan. EFSA:n epäillään käyttäneen glyfosaatin suurimman valmistajan, agrokemiajätti Monsanton teettämiä tutkimuksia omassa turvallisuusarviossaan.
Meppien mukaan EU:n lupakäsittelyn pitäisi perustua vain julkaistuihin, riippumattomiin sekä vertaisarvioituihin tutkimuksiin.
Asiasta vastaava komitea ilmoittaa seuraavan kokouksen päivämäärän myöhemmin. Päätöksenteossa tulee kiire, sillä glyfosaatin jatkolupa umpeutuu 15. joulukuuta.
Jos komitea ei pääse yhteisymmärrykseen, voi EU:n komissio viedä saman esityksen muutoksenhakukomiteaan. Vaikka määräenemmistöä puoleen tai toiseen ei tulisi silloinkaan, on komissiolla mahdollisuus laittaa jatkolupa käytäntöön itse.
Komissio on kuitenkin ilmaissut vahvasti, että haluaa saada jäsenmaat taakseen.
EU-kansalaisaloite glyfosaatin kieltämisen puolesta on kerännyt yli 1,3 miljoonaa nimeä. Allekirjoittaneista vajaat 3 800 oli suomalaisia, kun aloite toimitettiin komissiolle aiemmin lokakuussa 2017.
Alun perin komissio kaavaili glyfosaatille 15 vuoden jatkolupaa, mutta päätyi typistämään sen kymmeneen vuoteen jäsenmaiden ja valiokunnan erimielisyyden vuoksi vuonna 2016.