Glyfosaatin myyntiluvan uusimisesta ei vieläkään päätöstä – Näin torjunta-aineesta on kiistelty keväästä 2015
Seuraavaksi torjunta-aineen lisenssi etenee muutoksenhakukomiteaan. Aikajana tiivistää kiistan käänteet.
EU:n jäsenmaat eivät päässeet vieläkään yhteisymmärrykseen maailman eniten käytetyn torjunta-aineen glyfosaatin jatkoluvasta torstaina 9. marraskuuta.
Komissio tarjoili jäsenmaiden virkamiehistä koostuvalle komitealle viiden vuoden jatkolupaa.
Ei onnistunut.
Neljätoista maata äänesti puolesta, yhdeksän vastaan ja viisi pidättäytyi äänestämästä.
Komitea ei saanut kasaan vaadittua määräenemmistöä, joka tarkoittaa vähintään 55 prosentin tukea. Käytännössä luku on 16 jäsenvaltiota 28:sta. Lisäksi ehdotusta kannattavien valtioiden väkiluvun on oltava vähintään 65 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä.
Aika alkaa olla kortilla, sillä glyfosaatin myyntilupa umpeutuu 15. joulukuuta 2017.
Suomi olisi valmis myöntämään glyfosaatille jopa kymmenen vuoden jatkoluvan.
Glyfosaatin myyntiluvan kanssa on viime vuosina soudettu ja huovattu. Alunperin komissio ehdotti jäsenvaltioille viidentoista vuoden jatkolupaa. Myötämielisyyttä niin pitkälle ajalle ei löytynyt. Sen jälkeen lisenssin uusimisehdotus on supistunut supistumistaan.
Uusimisintoa laskevat epäselvät tulokset glyfosaatin turvallisuudesta. Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuuteen kuuluvan Kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön (IARC) mukaan torjunta-aine aiheuttaa todennäköisesti syöpää.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja kemikaalivirasto (ECHA) ovat eri mieltä. Suomi pohjaa oman kantansa näihin tuloksiin ja olisi valmis myöntämään glyfosaatille jopa kymmenen vuoden jatkoluvan.
Lisäksi jäsenvaltioiden aprikoinnin taustalla kytee kansalaisvastustus. Glyfosaatin kieltämistä puoltava kansalaisaloite on kerännyt yli 1,3 miljoonaa nimeä. Suurin osa allekirjoittaneista on saksalaisia.
Päätösvastuu on lopulta EU:n komissiolta, jos määräenemmistöä jatkon puolesta tai sitä vastaan ei komiteassa tai edes muutoksenhakukomiteassa synny.
Komissio on kuitenkin viestinyt, että se haluaa päättää mahdollisesta jatkoluvasta jäsenmaiden enemmistön tuella.
Se jättää ehdotuksen muutoksenhakukomiteaan marraskuun 2017 lopussa.
Glyfosaatti-kiistan käänteet
2015
20.3.
Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö (IARC) luokittelee glyfosaatin ”todennäisesti syöpää aiheuttavaksi”.
12.–19.11.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) julkaiseman tutkimuksen mukaan glyfosaatti ei ole karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava aine.
2016
19.5.
Komissio epäonnistuu yrityksessään saada uusi yhdeksän vuoden lisenssi glyfosaatille. Jäsenvaltioiden määräenemmistöä ei löytynyt myöskään aiemmin vuonna 2016, kun komissio ehdotti 15-vuotisen lisenssin myöntämistä. Komissio peruuttaa jälleen suunnitellun äänestyksen.
6.–29.6.
Komissio pyytää glyfosaatille jatkolupaa 18 kuukaudeksi, kunnes kemikaalivirasto ECHA antaa lausuntonsa. Se ei saa määräenemmistöä jäsenmaiden hallituksien edustajilta. Samasta ehdotuksesta äänestetään muutoksenhakukomiteassa. Komissio ei saa vieläkään riittävää tukea. EU:n sääntöjen mukaisesti komissio laajentaa yksipuolisesti glyfosaatin jatkoa vuoden 2017 loppuun.
11.7.
Jäsenmaat tukevat komission erillistä ehdotusta kieltää kaikki glyfosaattituotteet, jotka sisältävät POEA-apuainetta. Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) peruuttaa 13 glyfosaattivalmisteen luvat.
2017
15.3.
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ilmoittaa, että glyfosaattia ei pitäisi luokitella syöpää aiheuttavaksi aineeksi.
16.5.
Komissio ehdottaa kymmenen vuoden lisenssiä glyfosaatille.
1.6.
Neljä Euroopan parlamentin vihreää jäsentä pyytää EU:n tuomioistuimelta ratkaisua siihen, pitääkö turvallisuusviranomaisen julkistaa tutkimukset glyfosaatin turvallisuudesta kokonaan. Yksi mepeistä on Heidi Hautala.
15.6.
EU-kansalaisaloite glyfosaatin kieltämisen puolesta ylittää miljoonan allekirjoituksen rajan. Tällä hetkellä aloitteen on allekirjoittanut yli 1,3 miljoonaa henkilöä.
15.9.
EFSA:n riskiarviointiraporttia syytetään siitä, että suurin osa raportin sisällöstä on kopioitu Monsanton omista tutkimuksista.
11.10.
Euroopan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnat järjestävät kuulemisen Monsanton asiakirjoista. Monsanton edustajilta evättiin aiemmin pääsy Euroopan parlamenttiin ja heitä kiellettiin tapaamasta meppejä, koska yritys kieltäytyi osallistumasta glyfosaattia koskevaan kuulemiseen, jossa käsiteltiin sen osallisuutta aineen turvallisuustutkimuksiin.
23.10.
Komissio kutsuu kuultavaksi kansalaisaloitteen tekijöitä, jotka vaativat glyfosaatin kieltämistä.
24.10.
Euroopan parlamentti vaatii glyfosaatin käytön lopettamista vuoden 2022 loppuun mennessä. Ehdotusta kannattaa 355 meppiä ja vastustaa 204. Tyhjää äänestää 111.
27.10.
Komissio ei saa jäsenvaltioiden määräenemmistöä ehdottaessaan jatkolupaa kymmeneksi tai 5–7 vuodeksi. Komissio ehdottaa jäsenvaltioille viiden vuoden jatkolupaa, josta on määrä äänestää marraskuussa. Terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis sanoi kesällä, että komissio aikoo tehdä päätöksen jatkosta jäsenmaiden tuella.
9.11.
Määräenemmistöä viiden vuoden jatkoluvan puolesta ei synny.
Suomen lisäksi jatkolupaa tukevat Tšekki, Tanska, Viro, Irlanti, Espanja, Iso-Britannia, Ruotsi, Slovenia, Slovakia, Alankomaat, Unkari, Latvia ja Liettua.
Sen sijaan Belgia, Ranska, Kreikka, Kroatia, Italia, Kypros, Luxemburg, Malta ja Itävalta äänestävät vastaan.
Bulgaria, Saksa, Puola, Portugali ja Romania pidättäytyvät äänestämästä.
Jatkolupa etenee komission päätöksellä muutoksenhakukomiteaan, jossa uusimisesta on määrä äänestää marraskuun lopussa.
15.12.
Glyfosaatin jatkolupa päättyy, ellei lisenssiä uusita.