Uutisvuosi 2019
Pääministerin kyyneleet, musta aukko, onnellinen norppa ja muut vuoden 2019 uutiskuvat.
Vuoden 2019 kestouutinen oli brexit, eli Britannian yritys pyristellä irti Euroopan unionista. Brexit nielaisi jo toisen brittipääministerin, kun Theresa May ilmoitti toukokuussa eroavansa konservatiivien puheenjohtajan tehtävästä ja jättävänsä pääministerin paikan.
May ei lopultakaan saanut Britannian parlamenttia taivuteltua EU-erosopimuksen taakse. Asiasta äänestettiin kolmesti.
”En jätä tehtävääni kaunaisena, vaan tuntien valtavaa kiitollisuutta siitä, että olen saanut palvella maata, jota rakastan.”
Amazonin sademetsäalueella palaa joka vuosi, mutta tänä vuonna siellä paloi poikkeuksellisen paljon. Yksin Brasiliassa syttyi yli 87 000 tulipaloa tammikuun alusta elokuun loppuun. Vastaava luku viime vuonna: 49 000 paloa. Ja edellisenä: 65 000 paloa.
Metsää poltetaan tahallaan, sillä muuten siitä ei olisi pelloksi ja laitumeksi. Amazoniassa viljellään soijaa, sokeriruokoa ja öljypalmuja, laidunnetaan lihakarjaa.
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on tehnyt selväksi, että metsää riittää hakattavaksi. Hänelle Amazonia on käyttämätön resurssi.
Bolsonaro, ”tropiikin Trump”, nousi presidentiksi tammikuussa.
Monia muita alueen tilanne huolestuttaa. Amazoniasta on hakattu jo lähes 15 prosenttia, yli 800 000 neliökilometriä. Se on Turkin kokoinen alue.
Elokuussa ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkusti Britannian Plymouthista New Yorkiin, ja matkaa seurasi puoli maailmaa. Lukuisat tiedotusvälineet ja Twitter, Thunbergin reilut kolme miljoonaa seuraajaa. Atlantin yli Thunberg purjehti.
Syyskuussa hän piti puheen YK:n ilmastokokouksessa.
”Te olette varastaneet minun unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoillanne”, hän sanoi.
”Massasukupuutot ovat edessämme, ja te puhutte vain rahasta ja ikuisesta talouskasvusta. Kuinka kehtaatte!”
Vielä vuotta aiemmin Thunberg oli ollut 15-vuotias Tukholmassa asuva peruskoululainen, joka oli osallistunut sanomalehden kirjoituskilpailuun ja päättänyt sitten ryhtyä ilmastolakkoon. Hän istui valtiopäivätalon edessä pahvikyltin kanssa eikä mennyt kouluun. ”Koululakko ilmaston puolesta.”
Hänestä tuli esimerkki miljoonille koululaisille ympäri maailmaa.
Terroristijärjestö Isis menetti viimeiset alueensa Syyriassa maaliskuussa, mutta jätti maan koillisosaan tikittävän aikapommin. Al-Holin pakolaisleirille on vangittu noin 70 000 kalifaatista evakuoitua naista ja lasta. Joukossa on Euroopan maiden ja Yhdysvaltain kansalaisia: Syyriaan lähteneiden Isis-vierastaistelijoiden perheenjäseniä. Leirin elinolot ovat surkeat, mutta monet maat ovat kieltäytyneet hakemasta kansalaisiaan pois.
Al-Holin leirillä on myös suomalaisia, yhteensä noin 40 naista ja lasta. Heidän palauttamistaan Suomeen on sekä vaadittu että vastustettu kiivaasti. Lokakuussa ulkoministeriö nimitti diplomaatin selvittämään, miten suomalaislapsia voitaisiin auttaa.
Venezuelassa nähtiin eräänlainen paikalleen juuttunut vallankaappaus. Parlamentin puhemies Juan Guaidó (kuvassa) julistautui tammikuussa maan virkaatekeväksi presidentiksi ja sai välittömästi tukea suurelta joukolta ulkovaltoja. Esimerkiksi Suomi tunnusti yhdeksän muun EU-maan kanssa Guaidón Venezuelan presidentiksi.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro kuitenkin julisti, ettei hänellä ollut aikomustakaan luopua vallasta. Esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Iran ilmoittivat tukevansa Maduron hallintoa. Juan Guaidó ei saanut Venezuelan asevoimia taakseen, mutta toisaalta presidentti Maduro ei uskaltanut murskata vallankaappausyritystä.
Venezuela on öljyrikas maa, jonka talouden vuosikymmeniä jatkunut poliitikkojen töppäily on ajanut syvään kriisiin.
Lähes 400 Boeing-matkustajakonetta määrättiin maailmanlaajuiseen lentokieltoon maaliskuussa. Lentokonevalmistajan 737-MAX- mallin koneille oli sattunut puolen vuoden aikana kaksi tuhoisaa onnettomuutta. Indonesialaisen ja etiopialaisen lentoyhtiön turmissa kuoli yhteensä 346 ihmistä.
Indonesian-onnettomuuden tutkintaraportti osoitti, että Boeingin päähuomio 737-MAX-mallin kehitystyössä oli ollut rahan ja ajan säästämisessä, ei turvallisuudessa. MAX-koneiden valmistaminen jatkui lentokiellosta huolimatta. Niitä ei kuitenkaan voitu toimittaa lentoyhtiöille, joten Boeing perusti valtavia parkkipaikkoja toimittamatta jääneille koneille.
Yhdysvallat ei ole ilmoittanut, milloin se aikoo purkaa lentokieltonsa, mutta Euroopan kamaralta 737-MAX-koneet eivät nouse ennen vuoden 2020 alkua.
Yhdysvaltain presidentin vuosi päättyi virkarikossyytteisiin. Kongressin alahuone epäilee, että Donald Trump painosti vieraan valtion johtajaa saadakseen apua omaan vaalikampanjaansa.
Trump soitti heinäkuussa Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille ja pyysi tältä palvelusta. Hän halusi, että Ukraina selvittäisi demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin väitettyä korruptiota Ukrainassa. Vastineeksi hän lupasi maalle sotilaallista tukea. Trumpin mielestä puhelu oli ”täydellinen”, mutta joulukuun alussa edustajainhuone alkoi laatia virkarikossyytteitä presidenttiä vastaan.
Virkarikostutkinnan lisäksi Trumpin vuoteen on mahtunut kongressin edustajainhuoneen siirtyminen demokraattien hallintaan, Yhdysvaltain historian pisin hallintosulku, erikoistutkija Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan valmistuminen, tapaaminen Pohjois-Korean diktaattorin kanssa, 12 hallinnon jäsenen ero, 12 ulkomaanmatkaa ja 73 reissua golf-kentälle.
Levottomuudet alkoivat kesäkuussa ja kärjistyivät kuukausia kestäneiksi väkivaltaisiksi yhteenotoiksi Hongkongin kansanvallan tulevaisuudesta. Hongkongin itsehallintoalueen hallitus valmisteli lakia, jonka nojalla rikollisia olisi voitu luovuttaa manner-Kiinaan. Lain vastustajien mukaan laki olisi altistanut niemimaan asukkaat epäreiluille oikeudenkäynneille ja väkivallalle sekä laajentanut manner-Kiinan valtaa alueella.
Sadattuhannet ihmiset osoittivat mieltään kaduilla. Protestien järjestäjän mukaan mielenosoittajia oli jopa yli miljoona. Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam pysäytti luovutuslain valmistelun kesäkuun puolivälissä, mutta se oli liian myöhäistä. Mielenosoitukset yltyivät kansannousuksi.
Protesteissa on toistaiseksi kuollut kaksi ihmistä. Kiinan pelätään taltuttavan itsehallintoalueen levottomuudet tarvittaessa asevoimien käytöllä.
Rauha , sota, ei kun sittenkin rauha. Presidentti Donald Trump ensin katkaisi neuvottelut Afganistanin Taliban-järjestön kanssa ja ilmoitti myöhemmin, että keskusteluja sittenkin jatketaan.
Yhdysvallat on neuvotellut Talibanin kanssa lokakuusta 2018. Jo 18 vuotta kestänyt Afganistanin sota on pisin, jota Yhdysvallat on koskaan käynyt. Se on maksanut liittovaltiolle noin 900 miljardia euroa, yli 2 400 amerikkalaissotilasta on kuollut. Taliban pitää hallussaan laajoja alueita Afganistanissa. Marraskuun lopulla Trump vakuutti, että Taliban on valmis sopimaan rauhan.
Kuluvana vuonna kadut ovat täyttyneet mielenosoittajista eri puolilla maailmaa. Chilessä on nähty maan demokratian ajan laajimmat mielenosoitukset. Laaja protestiaalto alkoi metrolipun hinnan pienestä korotuksesta.
Mielenosoitusten taustalla on chileläisten tyytymättömyys korkeisiin elinkustannuksiin, taloudelliseen epätasa-arvoon ja poliittisiin johtajiinsa. Chile on Latinalaisen Amerikan vauraimpia maita, jossa tuloerot rikkaiden ja köyhien välillä ovat maailman syvimpiä.
Protestien aikana poliisi ja kansa ovat ottaneet rajusti yhteen. Kuolleita on 26. Keskustaoikeistolainen presidentti Sebastián Piñera julisti aluksi sodan alkaneeksi mutta perui lopulta metrolipun korotuksen ja lupasi nostaa eläkkeitä ja minimipalkkoja.
Kansa pääsee ensi huhtikuussa myös äänestämään Augusto Pinochetin aikaisen perustuslain uudistamisesta.
Pariisin tunnetuin maamerkki Notre Damen katedraali syttyi tuleen huhtikuussa ja kärsi suuria vahinkoja. Katedraalin 93-metrinen keskitorni ja puurakenteinen katto romahtivat. Päärakenteet ja ikoniset kellotornit pystyttiin pelastamaan.
Tulipaloa oli sammuttamassa neljäsataa palomiestä, jotka saivat pelastettua palavan katedraalin sisältä myös arvokkaita taide-esineitä.
Syyttäjien mukaan tulipalo saattoi saada alkunsa sähköviasta. Palon syttymishetkellä katedraalissa tehtiin restaurointitöitä.
Varhaisgoottilaista Notre Damea alettiin rakentaa 1100-luvulla. Rakennustyöt kestivät kaksisataa vuotta. Presidentti Emmanuel Macron on luvannut, että katedraali kunnostetaan viidessä vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan kunnostus saattaa viedä vuosikymmeniä ja maksaa miljardi euroa.
Etsintä kesti lähes vuosikymmenen ja se päättyi, kun irakilainen Isis-johtaja Abu Bakr al-Baghdadi sai surmansa amerikkalaisjoukkojen iskussa lokakuun lopussa.
Yhdysvaltain erikoisjoukot hyökkäsivät hänen piilopaikkaansa Idlibin alueella Syyriassa. Jouduttuaan saarretuksi al-Baghdadi räjäytti itsensä itsemurhavyöllä tunnelissa. Johtajan henkilöllisyys varmistettiin dna-testillä. Yhdysvallat pommitti hänen piilopaikkansa maan tasalle, jotta siitä ei tulisi pyhiinvaelluspaikkaa. Isisin kalifaattia johtaneen al-Baghdadin jäänteet haudattiin mereen.
Hyökkäyksen jälkeen presidentti Donald Trump palkitsi hyökkäykseen osallistuneen sotakoiran mitalilla.
Kuvaa odoteltiin kaksi vuotta, sen ottamiseen tarvittiin kahdeksan radioteleskooppia eri puolilla maapalloa – ja lopputulos muistuttaa hehkuvaa donitsia.
Huhtikuussa tähtitieteilijät paljastivat maailman ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. Tai jos nyt ollaan aivan tarkkoja, potretti ei ole valokuva vaan tietokoneiden hitaasti koostama kuvannos. Kuva rakennettiin M87-galaksissa 55 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevasta supermassiivisesta mustasta aukosta.
Supermassiivinen ei tässä tapauksessa ole liioittelevaa myyntipuhetta, kuvatun mustan aukon massa vastaa yli kuuden miljardin Aurinkomme massaa.
Suomen historian 38. eduskuntavaalit pidettiin 14. huhtikuuta. Vaalien suurimmaksi puolueeksi nousi Antti Rinteen (oik.) johtama sosiaalidemokraattinen puolue Sdp. Se sai äänistä 17,7 prosenttia ja kasvatti paikkamääräänsä edellisiin vaaleihin verrattuna kuudella 40:een.
Vaali oli kolmen suuren tasainen kamppailu. Sdp:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannatuserot olivat prosenttiyksikön kymmenesosia. Perussuomalaiset sai 39 edustajapaikkaa, kokoomus 38. Eduskuntavaalien suurin häviäjä oli keskusta, jonka kannatus romahti 7,3 prosenttiyksikköä 13,8 prosenttiin.
Eniten ääniä sai perussuomalaisten Helsingin vaalipiirin Jussi Halla-aho (vas.), jota äänesti 30 596 äänioikeutettua. Toiseksi eniten kannatusta sai Varsinais-Suomen vaalipiiristä vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi 24 542 ääntä.
Työmarkkinatilanne ajautui solmuun 11. marraskuuta, kun Posti- ja logistiikka-alan unionin Paun jäsenet aloittivat lakon. Valtion omistama Posti halusi siirtää 700 pakettilajittelijaa halvemman työehtosopimuksen piiriin.
Ay-liike tuki postilaisia, ja muun muassa auto- ja kuljetusalan liitto AKT, Suomen Merimies-Unioni ja Palvelualojen ammattiliitto Pam menivät tukilakkoon. Valtio-omistajaa ja Postin hallitusta syytettiin työehtoshoppailusta. Postilaiset vaativat omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolta (sd) tiukkaa omistajaohjausta, jotta pakettilajittelijoiden työehtoja ei heikennettäisi.
Tilanne ajautui poliittisesti niin vaikeaksi, että Paatero erosi, ja keskusta menetti luottamuksensa pääministeri Antti Rinteeseen (sd). Ennen sitä kaksi viikkoa kestänyt lakko oli jo ehtinyt päättyä. Pakettilajittelijoiden työehtoja ei heikennetty.
Suomalaisessa jalkapallossa koettiin historiaa 16. marraskuuta, kun miesten A-maajoukkue varmisti ensimmäistä kertaa kisapaikkansa jalkapallon EM-lopputurnaukseen. Tim Sparvin (kuvassa) kipparoima Suomi voitti kymmenestä karsintapelistä kuusi.
Suomen kuudestatoista tehdystä maalista kärkihyökkääjä Teemu Pukki teki peräti kymmenen. Pukki oli EM-karsintapelien viidenneksi tehokkain pelaaja, tehokkain oli Englannin maajoukkuehyökkääjä Harry Kane 12 maalillaan.
Huuhkajien eteneminen EM-kisoihin vaurastutti myös Palloliiton taloutta. Euroopan jalkapalloliitto Uefa maksoi EM-maille 9,25 miljoonan euron bonuksen. Suomi arvottiin EM-kisojen alkulohkoon B, joka pelataan Kööpenhaminassa ja Pietarissa. Lohkossa pelaavat Suomen lisäksi Belgia, Tanska ja Venäjä. Kisat alkavat 12. kesäkuuta ja kestävät kuukauden.
Metsähakkuut olivat kiivas poliittinen puheenaihe ennen eduskuntavaaleja ja vaalien jälkeen. Suomen metsistä hakattiin ennätysmäärä puuta vuonna 2018, kaikkiaan 78 miljoonaa kuutiometriä. Suomi on esittänyt EU-komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Metsäteollisuus tarvitsee puuta koko ajan enemmän, ja Suomessa on vireillä useita sellutehdashankkeita. Hakkuukeskustelu tiivistyikin siihen, paljonko metsiä voidaan Suomessa hakata kestävästi.
Taustalla on maankäyttösektoria koskeva EU-asetus, joka määrittelee laskentasäännöt sille, miten nielut ja päästöt pitää ottaa huomioon EU:n ilmastotavoitteissa 2021–2030. Suomi on sitoutunut tiukkoihin ilmastotavoitteisiin.
Norpan ystävät saivat hyviä luontouutisia, kun maa- ja metsätalousministeriö julkisti arvion, jonka mukaan Suomessa on jo 380–400 saimaannorppaa. Erittäin uhanalaisen lajin suojelutyössä tavoitteeksi oli otettu 400 norpan kanta vuoteen 2025 mennessä.
Saimaannorppa on kannustava esimerkki luonnonsuojelutyön voimasta. Vielä 1980-luvun alussa saimaannorppia oli jäljellä enää 120–150 yksilöä, ja pidettiin lähes varmana, että laji katoaa lopullisesti maailmasta. Kalastusrajoitukset ovat vähentäneet kalanpyydyksiin hukkuvien kuuttien määrää, vapaaehtoisten jäälle kolaamat talvipesät taas helpottavat norpan lisääntymistä.
Keväällä eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämiseksi kokonaan norpan pesimisalueilla.