Arctic Sea edelleen kadoksissa - tässä keskeiset käänteet

Arctic Sea
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mystisesti kadonnut rahtialus on yhä teillä tietymättömillä. Lue Arctic Sean saaga.

Arctic Sea
Syyt Arctic Sea -aluksen oletetulle kaappaukselle ovat yhä pimennossa. Kuva Pekka Laakso / Lehtikuva


Arctic Sea- rahtilaivan matkan käänteet ovat kuin elokuvasta.

Rahtialus lähtee 23. heinäkuuta Pietarsaaresta, ja seuraavana päivänä Öölannin ja Gotlannin välillä se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Yhteys miehistöön ja tieto hyökkäyksestä saadaan vasta, kun laiva jatkaa matkaansa. Aluksi uskotaan, että kaapparit poistuivat samalla, mutta sekään ei ole varmaa.

Sitten laiva katoaa.

Tässä Arctic Sean tarinan keskeiset osat:

  • Noin 1,3 miljoonan arvoista puulastia kuljettavassa aluksessa on venäläinen, 15-henkinen miehistö. Alus oli matkalla Suomesta Algeriaan.
  • Useita kaappauksia? Viime perjantaina EU:n komissio kertoi, että alukseen hyökättiin mahdollisesti toistamiseen, Ruotsin aluevesillä tehdyn kaappauksen jälkeen. Toinen hyökkäys olisi tapahtunut Portugalin rannikon edustalla heinäkuun lopussa. Portugalin mukaan laiva ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut sen alueella, kertoo BBC.
  • Viimeiset näköhavainnot laivasta tehtiin Biskajanlahdella, Ranskan länsipuolella 30. heinäkuuta. Laivan olinpaikkaa alettiin jälleen ihmetellä, kun se ei saapunut päätesatamaansa aikataulun mukaisesti 4. elokuuta.
  • Lunnaat. Lauantaina keskusrikospoliisi julkisti tiedotteen, jossa kerrottiin Arctic Sean joutuneen kaapatuksi ja varustamon saaneen lunnasvaatimuksen. Financial Times Deutschland -lehti oli jo perjantaina uutisoinut lunnassumman olleen 1,5 miljoonaa dollaria. Krp puhui suuresta summasta, muttei vahvistanut saksalaislehden tietoja.
  • Miehistön kohtelu. Suomen keskusrikospoliisi vahvisti maanantaina Ylelle, että Ruotsin poliisin hallussa on valokuvia laivan pahoinpidellyistä työntekijöistä.
  • Omistus. Aluksi laivan omistuksesta liikkui vaihtelevaa tietoa: joidenkin lähteiden mukaan alus oli latvialaisomisteinen, joidenkin mukaan suomalaisten hallussa. Myöhemmin MTV3 kertoi, että omistajat ovat venäläistaustaisia, mutta he asuvat vakinaisesti Suomessa eli laiva on suomalainen. Alus liikkuu Maltan lipun alla.
  • Vaihtelevat sijainnit. Ranskan laivasto, EU ja eri sotilaslähteet kertoivat perjantaina, että Arctic Sea olisi löytynyt Kap Verden lähistöltä. Tietoa ei ole voitu varmistaa. Lauantaiaamuna Arctic Sean tunnuksilla tuli kaksi signaalia laivojen AIS-paikannusjärjestelmään. Signaalit tulivat Biskajanlahdelta. Viranomaiset eivät kuitenkaan uskoneet niiden todenperäisyyteen.
  • Yhteydet. Laivaan on viimeksi saatu yhteys 28. päivä heinäkuuta. Silloin Arctic Sea oli yhteydessä brittiläisiin merenkulkuviranomaisiin, kun se kulki Iso-Britannian aluevesillä.
  • Kansainvälinen operaatio. Arctic Sean mysteerin selvittämiseen Aluksen etsintään ovat osallistuneet yhteensä 20 maan viranomaiset, joukossa Venäjän tiedustelupalvelu sekä kansainväliset poliisijärjestöt Interpol ja Europol. Erityisen aktiivinen on ollut Venäjä, joka on yrittänyt paikantaa alusta laivoilla, sukellusveneillä ja satelliiteilla. 
  • Syyt. Tapaus ei ole vaikuttanut perinteiseltä merirosvoukselta. Maanantaina uutisoitiin, että krp pitää edelleen mahdollisena myös vakuutuspetosta.

Miten laiva löydetään?

Ihmetystä on herättänyt, miten laiva voi kadota tuosta vain vilkkaan meriliikenteen keskeltä. BBC:n mukaan viranomaiset ovat yksimielisiä siitä, ettei laiva ole voinut upotakaan, koska silloin kelluvat puuosat tai öljy olisi jo nähty.

Omat ongelmansa on myös satelliiteilla. Ylen haastattelema suomalainen sotilasasiantuntija sanoo, että esimerkiksi koko Atlanttia ei voitaisi mitenkään haravoida, sillä sellaista laitetta ei ole minkään vallan käytössä. Satelliittikuvan keilan leveys ei yksinkertaisesti riitä.

Aamulehden mukaan ainakin teoriassa Arctic Sean liikkeistä voisi saada tietoa kuuntelemalla vettä. Suomenkin merivartiostolla on erityinen mikrofonijärjestelmä, jonka avulla kuunnellaan kaikkia alueelle kantautuvia vedenalaisia ääniä. Tämä ei kuitenkaan hyödyttäisi maailmalla, sillä potkurin ääni olisi erilainen toisessa paikassa, kertoo Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ari Laaksonen Aamulehdelle.

Lähteet: STT, Aamulehti, Helsingin Sanomat, BBC, Yle

Julkaistu 17.8.2009 13:58, päivitetty 17.8.2009 15:14

Katso myös

Arctic Sea:n AIS lähettimen sijainti 24.7.2009

Arctic Sea:n AIS lähettimen sijainti 15.8.2009