Michael Bloombergin suosio mitataan supertiistaina 3. maaliskuuta. Donald Trump on jo hänen kimpussaan.

Taistelevat miljardöörit

Valkoinen talo rikkoi vanhojen ystävysten välit. Nyt Michael Bloomberg käyttää valtavaa omaisuuttaan voittaakseen Donald Trumpin.

Michael Bloombergin suosio mitataan supertiistaina 3. maaliskuuta. Donald Trump on jo hänen kimpussaan. © Drew Angerer/getty Images, Jamie Squire/getty images
Amerikka 28.02.2020 06:00
Teksti Milka Valtanen

Sunnuntaina 2. helmikuuta Yhdysvalloissa käytiin kahta kamppailua.

Amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan kausi päättyi Super Bowl -loppuotteluun.

Ja kaksi miljardööriä aloitti taistelun amerikkalaisten äänistä.

Donald Trump, 73, avasi pelin kotikentällään, Twitterissä.

”Mini-Mike Bloomberg tuhlaa vain rahojaan”, Trump hyökkäsi demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivää Michael Bloombergia, 78, vastaan.

Trump pilkkasi 173-senttisen Bloombergin pituutta ja väitti tämän vaatineen itselleen erikoisjärjestelyä demokraattien vaaliväittelyyn:

”Mini-Mike neuvottelee päästäkseen demokraattien vaaliväittelyyn ja saadakseen seistä lavalla laatikoiden tai korokkeen päällä. Se ei ole reilua!”

Bloombergin puolustus iski takaisin heti.

”Hän valehtelee kaikesta: Feikkitukastaan, ylipainostaan, suihkurusketuksestaan”, Bloombergin edustaja Julie Wood sanoi CNN-kanavalle.

Bloomberbin avustaja Tim O’Brien sivalsi MSNBC-kanavalla:

”Kun joudut Donald Trumpin pään sisään, löydät ainoastaan golfmailan, juustohampurilaisen, pornovideon ja jonkun toisen ihmisen luottokortin.”

”Luulen Donald Trumpin tietävän, että voin voittaa hänet. Siksi hän laukoo tuollaisia kommentteja”, Bloomberg sanoi tiedotustilaisuudessaan.

”Näin käy, kun jonkun kannatus gallupeissa nousee.”

Silti, kuten aina Super Bowl -sunnuntaina, tärkein puheenaihe oli mainoskatko.

Ensimmäistä kertaa väliajalla näytettiin koko liittovaltioon kohdennettuja vaalimainoksia. Bloomberg oli ostanut minuutin mainosaikaa. Trump oli ostanut kaksi puoliminuuttista mainosta.

Ottelulla oli noin 100 miljoonaa katsojaa. 60 sekuntia lähetyksessä maksoi kummallekin 11 miljoonaa dollaria.

Bloomberg on käyttänyt pelkästään vaalikampanjansa mainoksiin eri puolilla Yhdysvaltoja yli 300 miljoonaa dollaria ja luvannut kaksinkertaistaa budjetin.

Hän haluaa törsätä entisen ystävänsä ulos Valkoisesta talosta.

 

Muut demokraattiehdokkaat ovat kampanjoineet koko alkuvuoden Iowassa, New Hampshiressa ja Nevadassa. Bloomberg on kiertänyt keskilännen ja etelän osavaltioita. Hän on luvannut korjata sairausvakuutusjärjestelmän, vahvistaa keskiluokkaa, kiristää aselakeja ja palauttaa arvokkuuden presidentti-instituutioon.

Hän edustaa demokraattien maltillista siipeä, luonnehtii itseään talouskonservatiiviksi ja sosiaaliliberaaliksi. Hän kannattaa aborttia, saman sukupuolen avioliitto-oikeutta ja vahvaa sosiaaliturvaa.

Bloomberg tahtoo voittaa esivaalit supertiistaina.

Maaliskuun ensimmäinen esivaalipäivä on saanut nimensä siitä, että silloin äänestävät 14 osavaltiota, Amerikan Samoa ja ulkomailla asuvat demokraatit. Mukana on suuria osavaltioita, kuten Texas, Kalifornia ja Pohjois-Carolina, joista valitaan 1 357 edustajaa heinäkuun puoluekokoukseen. Se on yli kolmannes edustajista, jotka valitsevat puoluekokouksessa demokraattien presidenttiehdokkaan.

Bloomberg oli helmikuun alussa käyttänyt supertiistain 14 osavaltion kampanjaansa 147 miljoonaa dollaria – muut demokraattiehdokkaat yhteensä olivat käyttäneet 46 miljoonaa.

Supertiistain osavaltioissa tehdyissä mielipidemittauksissa Bloomberg on suosituimpien joukossa. Valtakunnallisissa kyselyissä hänen kannatuksensa oli jo suurempi kuin Joe Bidenin, Barack Obaman entisen varapresidentin.

”On paljon tehokkaampaa mennä suuriin osavaltioihin, vaa’ankieliosavaltioihin”, Bloomberg selitti The New York Timesille helmikuun alussa.

”Muut päättivät kilpailla ensimmäisessä neljässä osavaltiossa. Kukaan ei pakottanut heitä siihen, he halusivat tehdä niin. Uskomus on, ettei vaaleja voi voittaa muuten.”

Esivaalien ensimmäisiä osavaltioita pidetään ehdokkaille erityisen tärkeinä: niiden tuloksista tukijat ja lahjoittavat päättelevät, kuka pärjää kisassa. Mutta Bloomberg ei tarvitse lahjoittajia tai heidän rahojaan.

”Ne ovat vanhat säännöt.”

Bloomberg on maailman kahdeksanneksi rikkain ihminen. Trump on samalla listalla 275:nneksi rikkain.

Bloombergilla on Yhdysvaltain vaalihistorian suurin kampanjabudjetti: kaksi miljardia dollaria.

Bloomberg ei kerää kampanjalleen vaalirahoitusta. Hän sanoo keräävänsä ihmisiä, vaikutusvaltaisia tukijoita ja äänestäjiä. Heiltä toivotaan lahjoituksia demokraattipuolueelle, mutta Bloombergia ei voi rahoittaa, vaikka haluaisi. Fanipaidat, -lippikset ja muut kampanjatuotteetkin myydään ilman voittoa.

Bloomberg maksaa kampanjan omasta taskustaan. Hänen omaisuutensa on Forbes-lehden mukaan noin 60 miljardia dollaria. Hän on maailman kahdeksanneksi rikkain ihminen. Trump on vain 275:nneksi rikkain.

Vuosien varrella Bloomberg on lahjoittanut omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen vähintään 10 miljardia dollaria: 1,4 miljardia terveyden edistämiseen, 280 miljoonaa kulttuuriin ja taiteeseen, lähes saman verran ympäristönsuojeluun, 240 miljoonaa koulutukseen, esimerkiksi.

Bloomberg tienasi ensimmäiset miljoonansa 39-vuotiaana Salomon Brothers -investointipankissa. Hän eteni yhtiön osakkaaksi. Kun vielä suurempi investointipankki osti Salomon Brothersin vuonna 1981, Bloomberg myi osuutensa kymmenellä miljoonalla ja perusti rahoilla oman yrityksen.

Bloomberg L. P. myi ohjelmistoja, jotka välittivät reaaliaikaista tietoa markkinoista Wall Streetin yrityksille. Yritys menestyi, Bloomberg rikastui. Hän laajensi liiketoimintaa media-alalle ja perusti talousuutisiin keskittyvän Bloomberg Newsin ja Bloomberg Radion.

 

Bloomberg on näkyvä hahmo toimituksissa, joissa työskentelee 2 700 journalistia. Uudet työntekijät saavat hänen omaelämäkertansa Bloomberg by Bloomberg.

Yhtiö kieltää uutisoinnin omistajan ”omaisuudesta ja henkilökohtaisista asioista”.

”En halua, että toimittajat, joille maksan, kirjoittavat minusta negatiivisia juttuja”, Bloomberg sanoi haastattelussa vuonna 2018.

Yksi Bloomberg Newsin toimittajista seuraa silti täyspäiväisesti omistajan ehdokkuutta. Hän on kirjoittanut myös kriittisesti Bloombergin naisiin kohdistuneista kommenteista ja hankalasta suhteesta etnisten vähemmistöjen kanssa.

On kuitenkin epäselvää, miten Bloomberg News käsittelisi Washingtonia ja Valkoista taloa, jos Bloomberg voittaisi presidentinvaalit. Yhtiö on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa. Bloomberg itse sanoi CBS News -kanavan haastattelussa, että joidenkin asioiden kanssa ”on vain opittava elämään”.

”He saavat palkkansa. Mutta palkkakuitin mukana tulee joitakin rajoituksia ja vastuita.”

 

Miljardöörit tutustuivat 2000-luvun alussa. Jo silloin he olivat eri puolilla.

Bloomberg oli ehdolla New Yorkin pormestariksi republikaanina. Trump tuki demokraattien liberaalia kandidaattia.

Mutta kun Bloomberg voitti vaalit, miljardöörit ystävystyivät. Trump, newyorkilainen rakennuttaja, halusi olla hyvissä väleissä kaupungin pormestarin kanssa.

Miehet liikkuivat samoissa piireissä ja pelasivat joskus golfia yhdessä.

Lokakuussa 2004 Trump kutsui Bloombergin vieraaksi Diili-ohjelmaansa, ja myöhemmin, vuonna 2008, pormestari esiintyi myös ohjelman julkkisversiossa.

Samana vuonna iski finanssikriisi. Bloomberg ja Wall Streetin yritysjohtajat ajoivat nurin osavaltion lain, joka rajoitti New Yorkin pormestarikaudet kahteen. Liike-elämän vaikuttajat uskoivat, että vain Bloomberg saisi pörssiromahduksen jäljet siivottua.

Kun Bloomberg kampanjoi sitoutumattomana ehdokkaana kolmannen kautensa puolesta, Trump tuki häntä.

Vuonna 2013 Bronxin vanhan kaatopaikan päälle valmistui golfkenttä, yksi Bloombergin vaalilupauksista. Trump rakennutti kentälle golfklubin.

”Jos joku on muuttanut tätä kaupunkia, se on Donald Trump”, Mike Bloomberg kehui.

Trump loisti tyytyväisenä Bloombergin vierellä.

”Olet ollut loistava pormestari. Todella olet. Tarkoitan, tämä mies on fantastinen.”

Suhde hyödytti kumpaakin. Bloomberg sai näyttää lähes inhimilliseltä ja Trump lähes uskottavalta liikemieheltä.

Sitten Valkoinen talo rikkoi ystävysten välit.

”Tunsin Michaelin erittäin hyvin. Hän oli ystäväni. Ei ole enää, jos se on minusta kiinni.”

Trump oli republikaanien presidenttiehdokas. Bloomberg oli itsekin alkanut harkita ehdokkuutta, niin vakavasti, että kertoi siitä helmikuussa 2016 Financial Times -lehdelle.

”Keskustelun taso on niin banaali ja järkyttävä, loukkaus äänestäjiä kohtaan”, hän perusteli.

Se oli Trumpin mielestä loukkaus häntä kohtaan.

”Otaksun, että se oli suunnattu minulle”, hän sanoi Fox-kanavalla. ”Kun ystäväni sanovat tuollaisia asioita – jos se nyt oli tarkoitettu minulle – en pidä heitä enää ystävinäni. Tunsin Michaelin erittäin hyvin. Hän oli ystäväni. Ei ole enää, jos se on minusta kiinni.”

Kaksi kuukautta myöhemmin Bloomberg perui aikeensa mutta haukkui demokraattien puoluekokouksessa Trumpia uhkarohkeaksi ja radikaaliksi vaihtoehdoksi.

Trump vastasi Twitterissä: ”Pieni Michael Bloomberg, joka ei uskaltanut ryhtyä presidenttiehdokkaaksi, ei tiedä minusta mitään.”

Tällä kertaa Bloomberg on ehdolla. Hän yrittää voittaa Donald Trumpin olemalla kuin Donald Trump.

 

Muut demokraattiehdokkaat kampanjoivat suurilla uudistuksilla: terveydenhuolto, opintolainajärjestelmä, minimipalkat, korkein oikeus.

Mike Bloomberg kampanjoi presidentin haukkumisella.

Mainosten ja sosiaalisen median julkaisujen sävy vaihtelee vakavasta – ”Onko Donald Trump esimerkki, jonka haluamme näyttää lapsillemme?” – kummalliseen.

Bloombergin kampanjan Twitter-tili julkaisi 7. helmikuuta videon, jossa savuavat piparkakku-ukot tanssivat puhetta pitävän Trumpin ympärillä. Videon ääniraita oli vaihdettu hissimusiikkiin, jonka päälle presidentti sanoo yli 100 kertaa ”lie”, vale.

Viimeksi, kun joku uskalsi mennä henkilökohtaisuuksiin Trumpin kanssa, hänelle kävi huonosti. Republikaanien ehdokas Marco Rubio vitsaili vuoden 2016 vaalikampanjassaan Trumpin pienistä käsistä. Se kostautui hänelle Floridan esivaaleissa, jotka hän hävisi Trumpille murskalukemin.

Bloombergilla taktiikka vaikuttaa kuitenkin toimivan. 18. helmikuuta Bloombergin kannatus valtakunnallisissa mittauksissa kohosi 19 prosenttiin. Se takasi hänelle pääsyn demokraattien yhdeksänteen väittelyyn.

Ensimmäiseen väittelyynsä asti Bloomberg oli välttänyt yhteenotot muiden demokraattien kanssa. Las Vegasissa Massachusettsin senaattori Elizabeth Warren kuitenkin kävi hänen kimppuunsa.

”Haluaisin puhua siitä, ketä vastaan taistelemme: miljardööriä, joka kutsuu naisia läskeiksi ämmiksi ja hevosnaamaisiksi lesboiksi”, Warren sanoi.

”Enkä nyt puhu Donald Trumpista.”

Se osui. Trumpilla ja Bloombergilla on paljon yhteistä.

Kumpikin syntyi 1940-luvulla, kumpikin oli näkyvä hahmo New Yorkissa, kummallakin on omaa nimeään kantava yritys, kummallakin miljardeja dollareita.

Heidät valittiin poliittisiin tehtäviinsä vastoin odotuksia, ja molempien puoluekanta on muuttunut vuosien saatossa.

Bloomberg oli ensin demokraatti, sitten republikaani, sitten sitoutumaton ja sitten taas demokraatti.

Trump, Hillary ja Bill Clintonin entinen ystävä ja demokraattipuolueen tukija, löysi sisäisen republikaaninsa 2010-luvulla.

Kumpikin on joutunut myös ongelmiin naisia koskevien puheidensa takia.

 

Pormestari Bloomberg ja liikemies Trump osallistuivat varainkeruutilaisuuteen Trumpin golfkentällä New Yorkissa vuonna 2007.

Pormestari Bloomberg ja liikemies Trump osallistuivat varainkeruutilaisuuteen Trumpin golfkentällä New Yorkissa vuonna 2007. © Patrick McMullan/getty images

Marraskuussa 2019 julkisuuteen nousi vanha pamfletti, johon Bloombergin kollegat olivat keränneet tämän sutkautuksia. Esimerkiksi: jos naiset haluaisivat olla älykkäitä, he viettäisivät vähemmän aikaa Bloomingdale’silla ja enemmän aikaa kirjastossa. Tai jos Bloombergin kehittämä tietokoneohjelmisto osaisi ottaa suihin, naiset jäisivät työttömiksi.

Bloombergin vaalikampanja vastasi tiedotteella: ”Mike on ymmärtänyt sanoneensa asioita, jotka ovat epäkunnioittavia ja väärin.”

Bloomberg on korostanut nostaneensa naisia tärkeisiin asemiin New Yorkin kaupungin hallinnossa ja lahjoittaneensa kymmeniä miljoonia dollareita naisten terveyttä edistäville tahoille.

”Oletteko kuulleet hänen puolustuksensa?”, Elizabeth Warren kysyi Las Vegasin vaaliväittelyssä. ”’Olen ollut mukava joillekin naisille’.”

”Herra pormestari, oletko valmis purkamaan salassapitosopimukset, joita olet tehnyt ties monenko naisen kanssa?”

Bloombergin yritystä on syytetty kulttuurista, jossa työntekijät rehentelevät seksuaalisilla saavutuksillaan.

Useat naiset ovat haastaneet Bloombergin yhtiön oikeuteen seksuaalisesta ahdistelusta työpaikalla, yksi jopa raiskauksesta. Kaikki tapaukset on ratkaistu sovittelulla.

Väittelyn jälkeen Bloomberg lupasi purkaa sopimukset kolmen naisen kanssa.

Bloomberg tekee itsestään vaalien tärkeintä henkilöä. Hänen ei tarvitse voittaa siihen demokraattien ehdokkuutta.

Hän on luvannut antaa vaalikoneistonsa, kampanjatiiminsä ja keräämänsä äänestäjädatan demokraattipuolueen ehdokkaan käyttöön, olipa ehdokas kuka hyvänsä. Hänellä voi olla ratkaiseva rooli äänestäjien houkuttelemisessa uurnille niin sanotuissa vaa’ankieliosavaltiossa, kuten Floridassa ja Texasissa.

Vuonna 2018 Bloomberg päätti voittaa kongressin alahuoneen republikaaneilta demokraateille. Hänen mielestään republikaanit johtivat maata ”täysin vastuuttomasti”. Bloomberg rahoitti etenkin esikaupunkien demokraatteja yhteensä yli 100 miljoonalla dollarilla. Investointi kannatti: suurin osa hänen tukemistaan ehdokkaista tuli valituksi kongressiin, ja demokraatit saivat enemmistön alahuoneessa.

Lisäksi moni Bloombergin tukemista päättäjistä on nyt ilmaissut julkisesti tukevansa häntä. Hän on saanut taakseen merkittävän joukon pormestareita, kongressiedustajia, senaattoreita ja kuvernöörin.

Mutta kanssakilpailijat ovat alkaneet syyttää häntä vaalien ostamisesta.

”Minulla on uutisia herra Bloombergille: amerikkalaiset ovat lopen kyllästyneet miljardööreihin, jotka yrittävät ostaa vaalit”, Bernie Sanders sanoi kampanjatilaisuudessaan Nevadassa.

Demokraattien maltillisen siiven kauhuksi vasemmistolainen Sanders voitti Nevadan esivaalit ylivoimaisesti lauantaina 22. helmikuuta. Sanders sai eniten ääniä kaikissa ensimmäisissä osavaltioissa.

Sisältö