Obama käy nyt henkilökohtaista PR-kampanjaa – Presidentti lujittaa perintöään viimeisinä päivinään
Isot otsikot Obaman uusista päätöksistä ovat myrskyjä vesilasissa, sanoo tutkija Mika Aaltola.
Barack Obaman päivät Yhdysvaltain presidenttinä käyvät vähiin. Seuraava presidentti Donald Trump aloittaa tehtävässään 20. tammikuuta 2017.
Viime hetken päätöksillään Obama pyrkii lujittamaan oman presidenttikautensa perintöä.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan kyseessä on ennen kaikkea Obaman henkilökohtainen PR-kampanja.
”Päätökset alleviivaavat presidentin perintöä ja luovat kontrastia tulevan ja nykyisen hallinnon välille. Niistä tehdään otsikoita, mutta usein kyseessä on myrsky vesilasissa”, Aaltola sanoo.
Suomen Kuvalehti kokosi Obaman uudet linjaukset.
Obaman hallinto vastasi Venäjän kyberhyökkäyksiin pakottein ja karkotuksin
Yhdysvallat ilmoitti torstaina 29. joulukuuta karkottavansa maasta 35 Venäjän viranomaista ja asettavansa pakotteita yhdeksälle venäläistaholle.
Eri tiedotusvälineissä karkotettujen on kerrottu olevan joko Venäjän diplomaatteja tai tiedusteluviranomaisia. Karkotetuille ja heidän perheilleen on annettu 72 tuntia aikaa poistua maasta.
Presidentti Barack Obama kertoi tiedotteessaan määränneensä pakotteita tiedustelupalvelu GRU:lle ja FSB:lle sekä neljälle GRU:n työntekijälle. Yhdysvallat julkaisi nyt ensimmäistä kertaa presidentinvaalien aikana tapahtuneista tietomurroista epäiltyjen Venäjän viranomaisten nimet.
Pakotelistalla ovat GRU:n päällikkö Valentinovitš Korobov, apulaispäällikkö Aleksandrovitš Gizunov, ensimmäinen apulaispäällikkö Igor Olegovitš Kostjukov ja ensimmäinen apulaispäällikkö Vladimir Stepanovitš Aleksejev.
Lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeriö sulkee kaksi Venäjän hallussa olevaa rakennusta New Yorkissa ja Marylandissa.
Obaman mukaan amerikkalaisten on syytä olla huolissaan Venäjän tietomurroista ja vaikutuspyrkimyksistä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Hän ilmoitti, että Yhdysvallat aikoo toimia myös jatkossa keinoin, joista kaikkia ei kerrota julkisuuteen.
”Trump voi saada pakotteiden poistamisella diilin Venäjän kanssa.”
Mika Aaltolan mukaan republikaanit ovat alkaneet suhtautua entistä suopeammin Venäjään ja sen presidenttiin, Vladimir Putiniin. Osasyy on se, että Venäjän sekaantuminen presidentinvaaleihin näytti koituneen Hillary Clintonin tappioksi.
Varoittamalla amerikkalaisia Venäjästä Obama haluaa korostaa, miten vakava asia demokraattisten vaalien manipulointi on.
”Kaikille amerikkalaisille tämä ei ole selvää”, Aaltola sanoo.
Venäjä on luvannut kostaa Obaman toimet.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi, että Venäjä aikoo vastata Washingtonin vihamielisiin askeliin. Venäjän diplomaatteihin kohdistetut toimet kostautuvat saman tien Venäjällä oleskeleviin Yhdysvaltain diplomaatteihin.
Aaltolan mukaan Yhdysvaltain asettamat sanktiot ovat paljon miedompia kuin Obama alun perin uhkasi. Myös Venäjän vastaus on niihin nähden symmetrinen ja kiihkottomampi kuin tavallisesti.
”Yhdysvaltain vastaukset perustavanlaatuiseen demokratian uhkaan ovat olleet melko symbolisia, mikä voi johtua siitä että myös Trumpin ääni on painanut päätöksessä”, Aaltola sanoo.
Sanktioita enemmän Venäjän ja Yhdysvaltain suhteisiin vaikuttaa Trump.
”Trump voi saada pakotteiden poistamisella diilin Venäjän kanssa. Diilin onnistuminen määrittelee kansainvälisen politiikan suuntaa.”
USA ei käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n Israel-äänestyksessä
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi perjantaina 23. joulukuuta päätöslauselman, jossa Israelia vaaditaan lopettamaan siirtokuntien rakentaminen miehitetyille palestiinalaisalueille.
Aiemmin Yhdysvallat on asettunut tukemaan Israelia ja käyttänyt veto-oikeuttaan estääkseen Israelin tuomitsevat päätökset turvallisuusneuvostossa. Siten Yhdysvaltain ennustettiin toimivan myös ennen äänestystä. Maa ei kuitenkaan osallistunut äänestykseen eikä puuttunut päätöksen hyväksyntään.
Päätöslauselmassa Israelia vaaditaan lopettamaan siirtokuntatoiminnan miehitetyillä palestiinalaisalueille, mukaan luettuna Itä-Jerusalemissa.
YK:n turvallisuusneuvoston Israelia ja palestiinalaisia koskevia äänestyksiä ei ole ennen tätä hyväksytty kahdeksaan vuoteen.
Äänestystä seuranneiden suosionosoitusten on arveltu edustavan viimeistä katkeraa lukua vuosia jatkuneessa vastakkainasettelussa Obaman ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hallintojen välillä.
Obaman hallinnon ponnistelut Lähi-idän rauhoittamiseksi ovat epäonnistuneet. Israelin siirtokuntien laajentaminen Palestiinan alueella on turhauttanut hallintoa entisestään.
Aaltolan mukaan kyseessä on Obaman henkilökohtainen näpäytys Netanjahulle.
”Päätös itsessään oli kaikuja menneisyydestä. Vaikutus olisi ollut tehokkaampi, jos se olisi tehty jo aikaisemmin.”
”Pysy vahvana, Israel. Tammikuun 20 päivä lähestyy vauhdilla.”
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi äänestystä seuranneessa puheessaan, että kahden valtion ratkaisu on ainut tapa saavuttaa rauha israelilaisten ja palestiinalaisten välille.
Netanjahu vastasi pettyneensä Kerryn puheeseen. Hänen mukaansa puhe oli epätasapainossa ja keskittyi pakkomielteisesti siirtokuntiin.
Seuraavaksi presidentiksi valittu Donald Trump on asettunut Twitterissä Israelin tueksi ja ilmoittanut, ettei hän aio sallia Israelin halveksuntaa ja epäkunnioitusta.
”Pysy vahvana, Israel. Tammikuun 20 päivä lähestyy vauhdilla”, Trump kirjoitti.
We cannot continue to let Israel be treated with such total disdain and disrespect. They used to have a great friend in the U.S., but…….
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) December 28, 2016
not anymore. The beginning of the end was the horrible Iran deal, and now this (U.N.)! Stay strong Israel, January 20th is fast approaching!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) December 28, 2016
Obama sulki öljyhanat Yhdysvaltain arktisilta merialueilta
Obama kielsi tiistaina 20. joulukuuta öljyn poraamisen Yhdysvaltain omistamilta merialueilta arktisella alueella ja Atlantilla. Obaman hallinto julkaisi yhteistyössä Kanadan kanssa kannanoton arktisen alueen suojelemisen puolesta.
Tiedotteessa päätöstä perustellaan arktisten merialueiden asukkaiden kulttuurin ja toimeentulon säilyttämisellä sekä herkän ekosysteemin varjelulla.
Öljy-yhtiö Shell on aikaisemmin yrittänyt etsiä alueilta öljyä, mutta lopetti toiminnan syyskuussa öljyn alhaisen hinnan ja olemattomien tulosten vuoksi.
Nyt Obama on kieltänyt öljyn poraamisen ja etsinnän alueilta ”lopullisesti” vuonna 1953 säädetyn lain nojalla. Lain mukaan Yhdysvaltain presidentti voi kieltää valtion omistamien alueiden luovutuksen yritysten käyttöön. Laissa ei määritellä, voiko tuleva presidentti perua pysyväksi tarkoitetun päätöksen.
”Politiikassa minkä tahansa kiellon voi kumota.”
On epäselvää, kuinka paljon kielto hankaloittaa Trumpin aikomusta vapauttaa uusia valtion alueita öljynporaukseen. Hän ei voi kumota päätöstä yksin, mutta kongressi voi säätää lain, jolla kielto saadaan kumottua.
”Politiikassa minkä tahansa kiellon voi kumota”, Mika Aaltola sanoo.
Öljynporauksen kieltäminen on Aaltolan mukaan viesti Obaman ympäristöpolitiikasta ja kasvattaa kontrastia demokraattien ja Trumpin välillä. Lopullista ratkaisua kiellolla ei välttämättä synny, mutta se saattaa jäädä äänestäjien mieliin seuraaviin vaaleihin saakka.