Aktivisti tietää, mikä olisi paras keino painostaa Valko-Venäjän Lukašenkaa

Ulkomaat 18.8.2012 12:00
Oppositioaktivisti sitoi pehmonallen ilmapallonippuun Minskissä 12. elokuuta järjestetyssä mielenosoituksessa. Kuva Victor Drachev / AFP / Lehtikuva.

EU tuomitsi viime viikolla ruotsalaisdiplomaattien karkotukset Valko-Venäjältä, mutta ei ryhtynyt uusiin toimiin presidentti Aljaksandr Lukašenkan painostamiseksi. Samalla päätettiin, että muiden EU-maiden suurlähettiläät jäävät edelleen Minskiin.

EU kiristi Lukašenkan vastaisia pakotteitaan viime maaliskuussa, ja niistä on määrä keskustella uudelleen lokakuussa Valko-Venäjän parlamenttivaalien jälkeen. Pakotteet kohdistuvat korkeisiin viranomaisiin ja yrityksiin, joiden katsotaan tukevan Lukašenkaa.

Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt selvästi vuoden 2010 presidentinvaalien jälkeen. Vaalien yhteydessä pidätettiin opposition presidenttiehdokkaita ja satoja mielenosoittajia, joista osa hakattiin henkihieveriin. Painostus on jatkunut, ja oppositio toivoo EU:lta tiukempia otteita Lukašenkaa vastaan.

”EU:n pitäisi etsiä uusia luovia ratkaisuja”, sanoo aktivisti Eva Nekljajeva. Hän muistuttaa, että Lukašenka on intohimoinen jääkiekkomies, joten tehokkain painostuskeino olisi perua päätös vuoden 2014 MM-kisojen järjestämisestä Valko-Venäjällä.

Eva Nekljajeva on Valko-Venäjän opposition johtohahmoihin kuuluvan runoilija Vladimir Nekljajevin tytär. Nekljajev oli opposition ehdokkaana vuoden 2010 presidentinvaaleissa. Hänet hakattiin vaali-iltana tajuttomaksi Minskissä ja heitettiin vankilaan.

Nekljajev elää nykyisin kotiarestissa turvallisuuspoliisi KGB:n valvonnassa. Hän saa liikkua vapaasti päivisin, mutta hänen on palattava kotiin iltakahdeksaan mennessä.
Eva Nekljajevan mielestä Yhdysvallat on EU:ta johdonmukaisempi suhtautumisessaan Valko-Venäjään. EU kokeillut vuoroin dialogia ja pakotteita, mutta käytännön vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Helmikuussa EU-maat vetivät suurlähettiläänsä Minskistä, mutta heidät lähetettiin takaisin jo huhtikuussa.

”Suurlähettiläiden pitää pysyä Minskissä”, Nekljajeva sanoo. ”He ovat silminnäkijöitä, jotka voivat dokumentoida Lukašenkan hallinnon rikoksia.”

Suomi jää Minskiin

Valko-Venäjän ja EU:n suhteet kiristyivät jälleen pari viikkoa sitten, kun Lukašenka karkotti Ruotsin suurlähettilään Stefan Erikssonin maasta. Eriksson on pitänyt tiiviisti yhteyksiä Valko-Venäjän oppositioon.

Tapasin hänet viime vuonna juttumatkalla Minskissä. Hän pelkäsi jo tuolloin Lukašenkan kostoa ja suostui kertomaan tilanteesta vain nimettömänä.

”Erikssonin toiminnasta on ollut meille paljon hyötyä”, Eva Nekljajeva korostaa. ”Hän on kehittänyt aktiivisesti kulttuurisuhteita, hän puhuu sujuvaa valkovenäjää.”

Lukašenka hermostui lopullisesti Erikssonille, kun ruotsalaiset aktivistit pudottivat heinäkuussa lentokoneesta Minskiin pehmonalleja, joihin oli kiinnitetty sananvapautta ja ihmisoikeuksia puolustavia viestejä. Tapaus sai Lukašenkan noloon asemaan – Valko-Venäjällä on yhteinen ilmapuolustus Venäjän kanssa, ja nallekarhuisku paljasti sen heikkouden Minskin päässä.

Viranomaiset ovat asettaneet iskusta syytteeseen kaksi valkovenäläistä miestä. Toisen epäillään vuokranneen huoneiston iskun tehneelle pr-toimistolle ja toisen ladanneen siitä kuvia internetiin.

Ruotsin suurlähetystö oli alkuviikosta edelleen auki Minskissä, mutta työntekijät valmistautuivat lähtemään maasta kuun loppuun mennessä. Lähetystö on hoitanut myös Norjan ja Tanskan asioita.

Lähetystön tiloissa työskentelee myös Suomen ulkoministeriön ministerineuvos Ilkka Räisänen, jonka vetämä yhden miehen yhteystoimisto yrittää luoda kontakteja kansalaisyhteiskuntaan, yrityksiin ja paikallishallintoon. Suomi pitäytyy tiukasti EU:n linjoilla, joten Räisänen jää toistaiseksi Minskiin. Hän voi työskennellä asunnossaan, jos Lukašenka sulkee lähetystörakennuksen kokonaan.

”Me toivomme yhä, että tämä olisi tilapäinen konflikti”, Räisänen sanoo.

Lukašenka on kiristänyt otettaan yhteiskunnasta syyskuun lopulla pidettävien parlamenttivaalien alla. Turvallisuuspoliisin valtuuksia on lisätty ja opposition toimintaa on vaikeutettu uudella lainsäädännöllä. Esimerkiksi talouspakotteiden vaatiminen on määritelty rangaistavaksi teoksi.

Oppositiossa keskustellaan parhaillaan siitä, kannattaako vaaleihin ylipäätään osallistua, koska sille ei anneta käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia. Vaaleihin tuo tällä kertaa lisäväriä Moskovan etuja myötäilevä Belaja Rus -liike, joka saa rahoitusta Venäjän kaasujätiltä Gazpromilta.

Valko-Venäjä ajautui viime vuonna vakavaan talouskriisiin, josta Venäjä pelasti sen miljardilainoilla. Samalla Lukašenkasta on tullut yhä riippuvaisempi Kremlistä, joka havittelee nyt myös Valko-Venäjän tärkeimpiä yrityksiä.