Taistelu huumetuotantoa vastaan epäonnistui täysin Afganistanissa

YK: Unikkosato nousee tänä vuonna jälleen uuteen ennätykseen.
Poliisit tuhoavat unikkoviljelmää Badahšanissa Afganistanissa heinäkuussa 2009. © Julie Jacobson / AP / Lehtikuva

Afganistanin huumetuotanto kasvaa tänä vuonna jälleen uuteen ennätykseen patoamisyrityksistä huolimatta. YK:n keskiviikkona julkistaman raportin mukaan oopiumisato kasvaa tänä vuonna 17 prosenttia 6 400 tonniin.

Yhdysvallat on käyttänyt Afganistanissa 7,6 miljardia dollaria huumetuotannon vastaiseen taisteluun. Unikkopeltoja on tuhottu, mutta tuotannon määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Taleban-hallinnon kukistumisen jälkeen vuonna 2002 unikkopeltoja oli 74 000 hehtaaria, mutta tänä viljelypinta-ala on kasvanut jo 224 000 hehtaariin.

”Huumetuotannon vastainen taistelu on epäonnistunut täysin”, sanoo EU:n erityisedustajana Kabulissa toimiva tanskalaisdiplomaatti Franz-Michael Mellbin.

YK:n ja Afganistanin viranomaisten viime vuonna kokoaman raportin mukaan unikkotuotannon voitot kohosivat viime vuonna lähes kolmeen miljardiin dollariin.

 

Kaupallinen unikontuotanto alkoi Afganistanissa 1970-luvun lopulla Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana. Unikon viljely oli helpoin tapa kerätä rahaa sissijoukkojen aseisiin.

Nykyisin huumekaupalla rahoittaa toimintaansa hallitusta vastaan taisteleva taleban-liike.

Afganistan tuottaa noin 80 prosenttia maailman oopiumista, jota jalostetaan heroiiniksi ja morfiiniksi. Huumeet salakuljetetaan Eurooppaan pääasiassa Pakistanin ja Iranin kautta.

Kansainvälinen yhteisö ja Afganistanin viranomaiset ovat yrittäneet jo vuosia rakentaa strategiaa huumetuotannon patoamiseksi, mutta tehokasta tapaa ei ole löytynyt.

”Kun unikkopeltoja tuhotaan, tuotanto siirtyy yksinkertaisesti muille alueille Afganistanissa”, Mellbin sanoo.

Tämä näkyy hyvin YK:n tilastoissa.

Vuonna 2012 Afganistanissa oli 17 maakuntaa, joissa huumetuotanto oli saatu loppumaan kansainvälisillä ponnistuksilla, mutta viime vuonna niitä oli enää 15. Unikkoa viljeltiin viime vuonna 19 maakunnassa. Suurimmat tuottajat olivat eteläiset Helmandi ja Kandahar, joissa taleban on vahvoilla.

Yhdysvallat keskittyy edelleen unikkoviljelmien tuhoamiseen voimakeinoin, mutta YK:ssa on ymmärretty, että se ei riitä. Unikkoa viljellään, koska siitä saadaan parhaat tulot, ja viljelijöitä yritetään saada nyt luopumaan pelloistaan vapaaehtoisesti tarjoamalla muita vaihtoehtoja.

”Tukea pitäisi ohjata siten, että viljelijöiden tulot eivät riippuisi kulloisenkin sadon suuruudesta”, Mellbin sanoo.

Hän korostaa, että kysymys on viljelijöiden elämän laadusta. Unikkoviljelmät ovat rikollista toimintaa, johon liittyy monenlaisia turvallisuusriskejä. Perheet syrjäytyvät ja menettävät oikeutensa yhteiskunnallisiin palveluihin.

”Tämän asian ymmärtäminen motivoisi viljelijöitä paljon tehokkaammin kuin peltojen tuhoamiseen liittyvä riski.”

 

Afganistanin huumetuotannon pelätään kasvavan edelleen, kun Yhdysvallat vetää vuodenvaihteessa taistelujoukkonsa maasta, ja Naton Isaf-operaatio päättyy.

Afganistanin uusi johtokaksikko, presidentti Ashraf Ghani ja pääministeri Abdullah Abdullah ovat luvanneet kiihdyttää taistelua korruptiota vastaan, joka liittyy kiinteästi huumekauppaan. Kansainvälinen yhteisö luottaa heihin enemmän kuin syyskuussa eronneen Hamid Karzain hallintoon, jota Yhdysvallat syytti toistuvasti huumeiden vastaisen sodan laiminlyömisestä. Kyse on siitä, kuinka hyvään yhteistyöhön Ghani ja presidentinvaaleissa toiseksi sijoittunut Abdullah pystyvät.

”He ovat hyvin erilaisia politikkoja”, Mellbin sanoo. ”Ghani on energinen visionääri, hänellä on paljon ideoita. Abdullah on taas pragmaatikko. Heistä voi tulla yhdessä vahva parivaljakko, mutta se edellyttää keskinäistä luottamusta. Joka tapauksessa ero edelliseen hallitukseen on suuri.”

Mellbin korostaa, että EU jatkaa Afganistanin tukemista Isaf-operaation päättymisestä huolimatta. EU ja sen yksittäiset jäsenmaat ovat antaneet maahan vuosittain yli miljardi euroa kehitysrahoitusta, mikä tekee Afganistanista unionin suurimman avunsaajan. Suomen vuotuinen tuki on ollut noin 30 miljoonaa euroa.

EU:n budjetissa on varattu seitsemälle seuraavalle vuodelle 1,4 miljardia euroa, joista valtaosa uppoaa koulutus- ja terveydenhuoltohankkeisiin ja yleisen turvallisuuden kohentamiseen.

Mellbinin mielestä EU:n kannattaa tukea jatkossakin Afganistania, sillä se on tärkeä osa länsimaiden globaalia kamppailua terrorismin kitkemiseksi.