Pohjois-Korea: Nälkäinen kansa seuraa ydinsodalla uhkailua voimattomana
Nyt odotetaan Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean sotaharjoitusta.
Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välisessä sanasodassa nähtiin tulitauko, kun Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmoitti 15. elokuuta lykkäävänsä päätöstä laukaista ohjuksia Guamin saaren aluevesille.
Presidentti Trumpin sotilaallinen uhkailu ”tulesta ja tuhosta” Pohjois-Koreaan on palvellut Kim Jong-unin tarpeita enemmän kuin hyvin.
Kim Jong-un, 33, on vuosia käyttänyt leijonanosan valtion varoista ydinaseen ja ohjusten kehittämiseen. 25 miljoonalle pohjoiskorealaiselle varustelua on perusteltu juuri Yhdysvaltojen sotilaallisella uhalla.
Katsokaa, kuinka kävi Saddam Husseinin ja Muammar Gaddafin, on ollut myös Kim Jong-unin viesti. Jos näillä mailla olisi ollut ydinase, Yhdysvallat olisi miettinyt kahdesti ennen hyökkäystä niiden kimppuun.
”Se, että väestö on saatu uskomaan sodan vääjäämättömyyteen, on maan johdolle loistava asia. Pitkälle menevä liennytys ei olisi maan johdon intressissä”, sanoo vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.
Erityisen hyödyllistä Trumpin uho on ollut nyt, kun Pohjois-Korealla on edessä jälleen vakava ruokapula.
YK:n mukaan pitkään jatkunut kuivuus on tuhonnut merkittävän osan alkukesän riisi-, maissi-, peruna- ja soijasadosta. Vyön kiristämistä on helpompi perustella sotilaallisella uhalla kuin epäonnistuneella maatalousuudistuksella.
Elokuun alussa asetettujen uusien talouspakotteiden ennakoidaan kärjistävän ruokapulaa entisestään. Pakotteet estävät vastaisuudessa Pohjois-Korean keskeisten raaka-aineiden viennin ja näin se jää ilman kipeästi tarvitsemiaan valuuttatuloja. Ruoan vientiä Pohjois-Koreaan pakotteet eivät kuitenkaan estä.
Erityisesti Kiinan päätös panna talouspakotteet voimaan heti tekee merkittävän loven Pohjois-Korean talouteen.
Valuuttatulojen romahtaminen syö mahdollisuudet ostaa öljyä, josta Pohjois-Korean maataloustuotanto on riippuvainen. Jo nyt peltotöitä tehdään käsin, sillä polttoainetta ei riitä traktoreiden tai kuorma-autojen käyttämiseen.
Ruokapula on koetellut vuoristoista maata toistuvasti. 1990-luvun puolivälissä jopa miljoonan ihmisen pelättiin kuolleen nälkään ja sen aiheuttamiin tauteihin.
Pohjois-Korea on ollut pakotteiden kohteena vuodesta 2006. Niiden tavoite on saada maa luopumaan ydinohjelmastaan. Nyt kun Pohjois-Korealla tiedetään olevan ydinase, asiantuntijat eivät usko maan luopuvan siitä.
”Pakotteet lisäävät nälkää, mutta armeija ja puolue pysyvät johdon prioriteetteina”, arvioi myös Jyrki Kallio.
”Hallitus aikoo estää sodan kaikin mahdollisin keinoin.”
Vaikka akuutein ydinsodan uhka taittui, vaara ei ole ohi. Suljetun maan eristäytynyt diktaattori voi pyörtää päätöksensä yllättäen.
Etelä-Korea ja Kiina ovat yrittäneet tyynnytellä tilannetta. Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in ilmoitti 15. elokuuta, että ainoastaan Etelä-Korea voi päättää sotilastoimista niemimaalla, ei mikään muu maa. Tämä oli suora näpäytys maan liittolaisen Yhdysvaltojen suuntaan.
”Hallitus aikoo estää sodan kaikin mahdollisin keinoin”, Moon sanoi.
Etelä-Korea ja Yhdysvallat valmistelevat kuitenkin ensi viikolle yhteistä sotaharjoitusta. Kiina ei pidä sitä viisaana.
”Sotaharjoitus tulee ehdottomasti provosoimaan Pjongjangia entisestään, ja siltä voidaan odottaa entistä radikaalimpaa vastareaktiota”, totesi Kiinan valtiollinen Global Times pääkirjoituksessaan 15. elokuuta.
Pitkän kantaman ohjuksia
-
YK:n kielloista huolimatta Pohjois-Korea on tehnyt viisi ydinkoetta. Ensimmäiset sanktiot asetettiin sen takia 2006.
-
Heinäkuussa 2017 maa laukaisi kaksi pitkän kantaman ohjusta, joiden se sanoi yltävän Yhdysvaltojen mantereelle asti.
-
YK:n turvaneuvosto asetti uusia pakotteita, joiden tavoite on leikata maan vientituloista kolmannes.
-
Pjongjang raivostui ja uhkasi, että Yhdysvallat saa maksaa niistä hinnan.
-
Sanasota kiihtyi, kun presidentti Trump uhkasi Pohjois-Koreaa vastaiskulla ja ydinsodalla, jos tämä vielä uhkaa Yhdysvaltoja.
-
Sotilaslähteiden mukaan maa on onnistunut valmistamaan ohjuksiin mahtuvia ydinkärkiä.