Trump ja Pohjois-Korea eivät enää vain uhittele toisilleen – ”Nyt pelataan vaarallista peliä”

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu miettimään, miten Pohjois-Korea saadaan vihdoin ruotuun.
Pohjois-Korea esitteli ohjuksiaan sotilasparaatissa Pjongjangissa 15. huhtikuuta 2017.
Pohjois-Korea esitteli ohjuksiaan sotilasparaatissa Pjongjangissa 15. huhtikuuta 2017. © WONG MAYE-E / AP / LEHTIKUVA

Korean niemimaalla on viime päivien aikana nähty poikkeuksellisen kiivasta sapelinkalistelua. Pohjois-Korea järjesti 25. huhtikuuta massiivisen tykistön kovapanosammunnan Wonsan alueella maan itärannikolla.

Samana päivänä amerikkalainen sukellusvene USS Michigan saapui Etelä-Korean Busaniin. Päivää myöhemmin Yhdysvallat alkoi näyttävästi lennättää maahan osia kiistellystä ohjustorjuntaohjelmasta.

Amerikkalainen sotalaivaosasto tekee puolestaan edelleen matkaa kohti Korean niemimaata.

Presidentti Donald Trump kommentoi perjantaina 28. huhtikuuta poikkeuksellisen voimakkain sanoin Pohjois-Korean tilannetta.

”On mahdollista, että saatamme joutua todella, todella merkittävään konfliktiin Pohjois-Korean kanssa. Ehdottomasti”, Trump totesi uutistoimisto Reutersille antamassaan haastattelussa.

”Haluasimme todella ratkaista asiat diplomaattisesti, mutta se on kovin vaikeaa.”

Trump myös totesi, että Pohjois-Korea on hänen suurin globaali haasteensa. Kiinan presidentti Xi Jinpingiä Trump puolestaan kiitteli ponnisteluista tilanteen saamisesta hallintaan.

”Tiedän että hän haluaisi tehdä jotain, mutta ehkäpä se ei ole hänelle mahdollista.”

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen pitää kuitenkin epätodennäköisenä sitä, että tilanne olisi nyt kärjistymässä sodaksi.

”Sota tuskin on puhkeamassa Pohjois-Koreassa – ainakaan nopeasti.”

Vakavia kriisejä on niemimaalla nähty ennenkin. Pohjois-Korea on koetellut naapurivaltioiden malttia toistuvilla ohjuskokeilla.

Nyt pelissä on kuitenkin uusia tekijöitä ja yksi arvaamattomimmista on juuri presidentti Trump.

 

Trump ilmoitti huhtikuun puolivälissä, että jollei Kiina ”hoida” Pohjois-Koreaa, hän tekee sen.

Jo aiemmin Yhdysvallat oli viestinyt, että se ei sulje pois sotilaallista väliintuloa, jos Pohjois-Korea jatkaa ydinaseen kehittämistä.

Pohjois-Korea puolestaan uhosi olevansa valmis upottamaan matkalla olevan Yhdysvaltain lentotukialuksen.

Useita päiviä jatkuneessa uhittelussa nähtiin liennytystä myöhään keskiviikkona, kun Yhdysvaltain hallinto viestitti, että se pyrkii edelleen purkamaan Pohjois-Korean ydinaseohjelman ennen kaikkea tiukempien pakotteiden ja diplomaattisen paineen avulla ja on yhä avoin keskusteluille.

Perjantaina 28. huhtikuuta pidettävä YK:n turvaneuvoston kokous Pohjois-Korean tilanteesta on mielenkiintoinen, koska vaikka Kiina ja Yhdysvallat löytäisivät yhteisen linjan, Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat Syyrian kriisin takia jännitteiset.

”Jos Venäjän agendalla on vastustaa Yhdysvaltoja kaikessa missä se voi, perjantaina ei välttämättä päästä Pohjois-Korean suhteen eteenpäin”, Sinkkonen sanoo.

Kiinan lisäksi myös Venäjällä on oma maarajansa Pohjois-Korean kanssa.

Tilanne Korean niemimaalla on ollut erityisen kireä siitä asti, kun Pohjois-Korea järjesti 15. huhtikuuta ohjuskokeen, jossa sen oletettiin testanneen keskipitkän kantomatkan ohjusta.

Koe epäonnistui, mutta se kertoi Pohjois-Korean määrätietoisesta pyrkimyksestä kehittää ohjus, joka ennemmin tai myöhemmin yltäisi aina Yhdysvaltoihin asti.

Pohjois-Korean ohjukset yltävät ainakin Japaniin.

Maailmalla on elänyt vahvana mielikuva siitä, että Pohjois-Korea kyllä uhoaa, mutta todellisuudessa sen asevoimat ovat vanhanaikaiset ja ohjuksetkin tussahtavat mereen.

”Pohjois-Korean aseteknologinen kehitys on kuitenkin mennyt merkittävästi eteenpäin. Siellä on panostettu tuntuvasti ydinaseohjelmaan, ohjusteknologiaan ja sukellusveneisiin”, sanoo tutkija Elina Sinkkonen.

Teknologian kehittämisessä maa on varsin itsenäinen ja uraaniakin se saa omasta maaperästään.

Maan johtaja Kim Jong-un ilmoitti uudenvuoden puheessaan, että Pohjois-Korean pitkän kantaman ohjus on lähes valmis.

Sinkkonen suhtautuu ilmoitukseen varauksella.

”Se ei välttämättä tarkoita, että heillä olisi jo toimiva ase.”

Sen sijaan Sinkkonen pitää mahdollisena, että parin vuoden sisällä Pohjois-Korea pystyy tuottamaan ydinkärkeen sopivaa materiaalia ja voi näin ollen aidosti uhata Yhdysvaltoja ydiniskulla.

Ja vaikka ohjukset eivät vielä kantaisi Korean niemimaalta Yhdysvaltoihin asti, armeija kykenisi ampumaan ohjuksia sukellusveneestä.

Sen sijaan viime aikojen kokeissa ohjukset olisivat yltäneet hyvinkin Japaniin asti.

 

Pohjois-Korean ydinohjelma on myös edennyt. Vuoden 2006 jälkeen maa on tehnyt viisi ydinkoetta, joista kaksi tehtiin viime vuoden aikana.

”Jokaisesta kokeesta Pohjois-Korea on oppinut jotain uutta, vaikka koe ei olisikaan täysin onnistunut”, Elina Sinkkonen sanoo.

Pohjois-Korean johto pitää ydinohjelmaa turvatakuuna sille, että Yhdysvallat ei hyökkää sitä vastaan.

”Kim Jong-un on viitannut suoraan Libyaan ja Irakiin ja todennut, että vain ydinasepelote suojaa heitä näiden maiden kohtalolta.”

Kuudetta ydinkoetta Pohjois-Korea ei kuitenkaan ole tehnyt, vaikka huhtikuun puolivälissä sitä ennakoitiin.

”Trump oli jo tuolloin ilmoittanut, että Yhdysvaltain lentotukialus on tulossa alueelle. Voi olla että Pohjois-Koreassa on pelästytty tästä”, Sinkkonen arvioi.

”Nyt pelataan kuitenkin vaarallista peliä. Trumpin heitto olisi voinut johtaa virhelaskelmiin, ja asiat voivat vahingossa eskaloitua. Se on huolestuttavaa.”

”Tilanne voi todella pahasti räjähtää käsiin, jos nyt hätiköidään.”

Kiinan painajainen: Kaaokseen ajautunut naapurimaa.

Presidentti Trump on toistuvasti sanonut, että Kiinan pitää hoitaa Pohjois-Korean asia.

Pohjois-Korean kaupasta 90 prosenttia kulkee Kiinan kautta. Näin olleen Kiina pystyisi taloussaarrolla halutessaan sulkemaan niin öljyhanat kuin rajakaupankin. Sitä Kiina ei kuitenkaan halua.

Pohjois-Korean romahtaminen horjuttaisi koko alueen taloutta, toisi Kiinan puolelle valtavia pakolaisjoukkoja ja pahimmassa tapauksessa levittäisi kemiallisia aseita ja ydinaseita ties minne.

”Siinä missä Yhdysvallat haluaa ennen kaikkea eroon siitä, että Pohjois-Korea voisi uhata sitä ydinohjuksilla, Kiinan painajainen on kaaokseen joutunut Pohjois-Korea”, Sinkkonen sanoo.

Toisaalta jos Pohjois-Korean ydinase työntää myös Japanin ja Etelä-Korean hankkimaan ydinaseen, turvallisuustasapaino koko alueella muuttuu – eikä sekään olisi Kiinan etu.

Samasta syystä Kiina myös vastustaa ankarasti ohjuspuolustusjärjestelmää, jota Yhdysvallat nyt pystyttää Etelä-Korean puolelle.

”Helpointa Kiinan kannalta on se, että tilanne ei muutu rajusti mihinkään suuntaan. Se on valmis katsomaan epävakaatakin ydinasevaltaa rajanaapurina mieluummin kuin sitä, että se saisi esimerkiksi yhdistyneen Korean myötä Yhdysvaltain liittolaisen rajanaapurikseen.”

 

Kiina yritti vuosien ajan neuvottelemalla taivutella Pohjois-Koreaa luopumaan ydinohjelmasta. Linja muuttui 2009, kun Pohjois-Korea teki toisen ydinkokeen.

”Sen jälkeen Kiina on tyytynyt pitämään status quota yllä”, Sinkkonen sanoo.

Erilaisia sanktioita on ollut koko ajan käytössä, mutta ne eivät ole toimineet hyvin.

Kiinan ja Pohjois-Korean väliset suhteet ovat nyt varsin viileät. Vielä edellisen johtajan Kim Jong-ilin elinaikana Kiina yritti myydä naapurilleen toimivaa kapitalistista yhden puolueen järjestelmää ja kuljetti kumppaniaan eri puolilla maata.

Viesti ei mennyt läpi.

Sen sijaan nykyinen johtaja Kim Jong-un ei ole käynyt Kiinassa kertaakaan virallisella valtiovierailulla koko runsaan viiden vallassaolovuotensa aikana.

Vaikka Kiinalla ja Pohjois-Korealla on samankaltaiset poliittiset järjestelmät – ei turhia vaaleja vaan puolue hoitaa asiat – mistään erityisestä liittolaissuhteesta Pohjois-Korea ei enää Kiinan kanssa nauti.

Etelä-Korea ja Japani ovat puolestaan edelleen Yhdysvaltain läheisiä liittolaisia niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin.

Alueen epävakaata tilannetta ei ole helpottanut se, että Etelä-Koreassa ei ole istuvaa presidenttiä. Presidentti Park Geun-hye erotettiin tehtävistään korruption takia. Uudet vaalit on määrä järjestää 9. toukokuuta 2017.

Vaaleissa vahvana ennakkosuosikkina on vasemmalle kallellaan oleva Moon Jae-in.

”Jos Moon valitaan, hän voi vaikuttaa maiden väliseen politiikkaan paljon. Aika on nyt todella sensitiivinen.”

 

Juttu on julkaistu 28.4.2017 klo 13.41 ja sitä on päivitetty 2.5. klo 15.20: Korjattu haastateltavan sukunimi Sinkkoseksi, oli välillä virheellisesti Moisio.