Ensimmäinen ydinreaktori Fukushiman jälkeen käynnistyy kesällä Japanissa
Suuret suunnitelmat uusiutuvan energian käytöstä on kuopattu.
Neljä vuotta Fukushiman katastrofin jälkeen Japani on jälleen käynnistämässä ydinvoimaloitaan. Uudelleenkäynnistyslupaa on haettu 28 reaktorille, joista kaksi on sen jo saanut.
Ydinvoimaa on toistaiseksi korvattu kaasu- ja hiilivoimalla. Uusiutuvien energialähteiden rooli on jäänyt vähäiseksi.
Japanin eteläosassa sijaitsevan Kyushun ydinvoimayhtiön 850 megawatin reaktorin on määrä aloittaa sähköntuotanto elokuussa. Se on ensimmäinen valvontaviranomaisilta lopullisen käynnistämisluvan saanut reaktori Fukushiman onnettomuuden jälkeen.
Voimala läpäisi turvallisuustestit jo syksyllä, mutta sittemmin rakennustöissä havaittiin puutteita. Seuraava yhtiön reaktori saataneen käyttöön lokakuussa.
Kaikkiaan uudelleenkäynnistykseen soveltuvia reaktoreita on Japanissa 43. Ennen onnettomuutta reaktoreita oli 54, joista neljä tuhoutui Fukushimassa. Loput seitsemän jäävät käynnistämättä teknisistä ja taloudellisista syistä.
Fukushiman katastrofin seurauksena ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset määriteltiin uudelleen, ja niissä kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea maanjäristysten ja muiden luonnonilmiöiden kestoon. Voimaloiden muuttaminen määräysten mukaisiksi ja niiden tarkastus vie vielä vuosia ja aiheuttaa kymmenien miljardien kustannukset.
Vielä vuonna 2010 ydinvoiman osuus oli vajaa kolmannes Japanin energiantuotantokapasiteetista, ja suunnitelmissa oli nostaa sen osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Fukushiman ydinvoimalan tuhoutuminen tsunamissa maaliskuussa 2011 aiheutti täyskäännöksen maan energiapolitiikassa. Saarivaltion kaikki ydinvoimalat ajettiin alas ja niiden energiantuotanto korvattiin pääasiassa hiilellä ja nesteytetyllä maakaasulla LNG:llä, joka tuodaan maahan laivoilla.
Jo aiemminkin fossiilisista polttoaineesta saatiin noin 60 prosenttia Japanin käyttämästä sähköstä, kun ydinvoimalla tuotettiin vajaa kolmannes. Kaikki hiili, kaasu ja öljy ovat tuontitavaraa, omaa tuotantoa ei ole.
Hiilen ja kaasun tuonnin kasvu kallisti vuonna 2012 maan kauppataseen miinusmerkkiseksi, ensimmäisen kerran yli 30 vuoteen. Tase on myös pysynyt vajeella siitä lähtien.
Samalla sähkön hinta nousi. Nyt teollisuus maksaa sähköstään 30 prosenttia ja kuluttajat 20 prosenttia enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Kustannuksia nostavat myös ydinvoimaloiden muutostyöt sekä Fukushiman jälkihoito. Voimala-alueen puhdistustyöt työllistävät vieläkin noin 7 000 henkilöä, eikä työlle näy loppua.
Vuonna 2012 tehtiin suuria suunnitelmia ja laadittiin tavoitteita myös uusiutuvien energialähteiden käyttämiseksi. Pääministeri Shinzo Aben hallitus näytti niille käytännössä punakynää viime vuonna, kun ydinvoima jälleen määriteltiin tärkeäksi perusvoiman lähteeksi.
Huolimatta tuuli- ja aurinkosähkölle myönnetystä syöttötariffista niiden osuus on jäänyt pieneksi. Syöttötariffi eli myös pienvoimaloille tulevina 10 vuotena maksettava korvaus sähköverkkoon syötetystä tuotannosta oli alun perin 40 sentin luokkaa kilowattitunnilta, mutta sitä on sittemmin leikattu.
Vaikka aurinko- ja tuulisähkön kasvu on ollut monikertainen vuodesta 2010, niiden osuus kokonaistuotannosta on yhä vain 1,5 prosentin luokkaa yhteensä. Vesivoiman osuus on yli kahdeksan prosenttia.
Ydinvoimaloiden sulkeminen on toki tuonut selvän säästön energian käytössä. Henkilöä kohden japanilaiset käyttävät nyt yli kahdeksan prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna 2009.
Japanin uuteen energiastrategiaan kuuluu myös panostus uuden ydinvoimatekniikan tutkimukseen. Tällöin puhutaan ennen kaikkea niin kutsutuista neljännen sukupolven voimaloista eli hyötöreaktoreista.
Neljännen sukupolven Monju-koevoimala käynnistettiin jo 1994, mutta vielä tähän päivään mennessä sitä ei ole saatu toimimaan luotettavasti.
Myös ydinjätteen käsittely on ohjelmassa määritelty painopistealueeksi. Neljännen sukupolven tekniikka nähdään yhtenä ratkaisuna tähänkin ongelmaan.