Armeija sanelee yhä tahdin Myanmarissa – ”Buddhalaisuus on vahvasti sidoksissa nationalismiin”

Rauhannobelisti Aung San Suu Kyi on puristuksissa kenraalien ja muun maailman välissä.
Nuoret rohingamuslimit odottavat ruokajakelua lähellä Balukhalin pakolaisleiriä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa 20. syyskuuta 2017.
Nuoret rohingamuslimit odottavat ruokajakelua lähellä Balukhalin pakolaisleiriä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa 20. syyskuuta 2017. © BERNAT ARMANGUE / AP / Lehtikuva

Jo yli 400 000 rohingaa on paennut Myanmarin armeijan väkivaltaa naapurimaahan Bangladeshiin. YK:n mukaan kyse on etnisestä puhdistuksesta.

Vanhempi tutkija Bart Gaens Ulkopoliittisesta instituutista, miksi rohingoja vainotaan?

”Rohingat nähdään Bangladeshista tulleina laittomina siirtolaisina. Näin siitä huolimatta, että monet ovat asuneet Myanmarissa useiden sukupolvien ajan.”

Maata johtava Suu Kyi ei tuoreessa puheessaan edes maininnut rohingoja vaan puhui muslimeista. Miksi?

”Puhe vain vahvistaa sen, ettei rohingoja nähdä yhtenä maan lukuisista virallisista etnisistä ryhmistä vaan laittomina siirtolaisina.”

Video: Aung San Suu Kyi puhui Myanmarin pääkaupungissa Naypyidawissa 19. syyskuuta 2017. Lähde: Al Jazeera English / YouTube.

 

Pystyisikö Suu Kyi estämään etnisen puhdistuksen?

”Vaikka hän on käytännössä pääministeri, hänellä ei ole merkittävästi valtaa. Sen sijaan armeijalla on laajat valtaoikeudet niin rajoilla kuin sisäisessä turvallisuudessa. Jos armeija kokisi maan yhtenäisyyden uhatuksi, se voisi anastaa vallan takaisin itselleen.”

”Myös politiikassa sotilailla on keskeinen rooli. Maassa on 135 eri etnistä ryhmää. Armeijassa ajatellaan, että valtio on vahva vain jos armeija on vahva.”

Aung San Suu Kyi on itse suuresti ihaillun kenraalin Aung Sanin tytär. Kuinka vahva ihmisoikeuksien puolustaja hän oikeastaan on?

”Lännessä hänet on haluttu nähdä vapauden airueena, mutta tilanne maassa ei todellakaan ole mustavalkoinen.”

Mitä viime viikkojen tapahtumat kertovat Myanmarin demokratian tilasta?

”Maa on kyllä kehittynyt paljon. Siellä on pidetty vaalit, valittu parlamentti, lehdistö on nyt vapaa ja poliittiset vangit vapautettu. Mutta täysi demokratia se ei vielä ole.”

 ”Bangladesh voi antaa tulijoille vain väliaikaisen suojan.”

Enemmistö myanmarilaisista on buddhalaisia ja väkivallattomuus on buddhalaisuudessa keskeistä. Miten tämä istuu yhteen rohingojen vainon kanssa?

”Myanmarissa buddhalaisuus nähdään valtiota koossa pitävänä voimana. Koska suuri enemmistö on buddhalaisia, islaminuskoisten rohingojen ei katsota sopivan maahan. Buddhalaisuus on Myanmarissa vahvasti sidoksissa nationalismiin.”

Miten rutiköyhä Bangladesh selviää 400 000 pakolaisen vastaanottamisesta?

”On selvä, että Bangladesh voi antaa tulijoille vain väliaikaisen suojan. Pidemmän päälle heidän palauttamisensa takaisin on ainoa vaihtoehto.”

YK on todennut, että tilanne täyttää etnisen pudistuksen merkit. Mitä kansainvälinen yhteisö voi asialle tehdä?

”Vastaava joukkopako on tapahtunut kahdesti aiemmin ja rohingat pääsivät palaamaan YK-joukkojen tukemana.”

Voiko YK:n turvallisuusneuvosto määrätä pakotteita Myanmaria vastaan, jollei vaino lopu?

”Pidän sitä aika epätodennäköisenä. Sekä Kiina että Venäjä luultavasti vastustaisivat niitä. Niiden silmissä rohingat ovat Myanmarin sisäinen asia.”