WWF:n pääsihteeri: Ympäristöpuhe liikaa ilmastosta

Tiede 24.7.2009 06:29

WWF:n uusi Suomen-pääsihteeri Liisa Rohweder pelkää, että luonnon monimuotoisuus unohtuu. Hän uskoo ihmisten kykyyn ratkaista ympäristöongelmat.

Liisa Rohweder WWF Liisa Rohweder aloittaa WWF:ssä elokuun alussa. Hän esiintyi uudessa tehtävässään ensimmäisen kerran Savonlinnassa Saimaa Summit -tapahtumassa, jossa puheeksi nousi saimaannorppa. Kuva Juha Taskinen.

”Keskustelu ympäristöasioista painottuu liikaa ilmastonmuutokseen.”

Väite tulee yllättävältä suunnalta, sillä sen esittää Suomen WWF:n uusi pääsihteeri Liisa Rohweder.

Vai onko se sittenkään yllättävää? Luonto kun on muutakin kuin ilmasto ja sen muuttuminen. Rohwederin mielestä pitäisi toimia nykyistä enemmän sen eteen, että suomalaisen luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti säilyy.

Suomen kansallinen tavoite on, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyisi ensi vuonna. Tuoreen ympäristöministeriön raportin mukaan tavoitteeseen ei päästä. Ongelma on sama maailmanlaajuisesti, lajeja ja luontoalueita häviää.

”Epäonnistunutta liiketoimintaa voi aina korvata uudella. Mutta jos luonto tuhotaan, sitä ei voi korjata jälkikäteen”, Rohweder sanoo.

Ja sitten on vielä se ilmastonmuutos. Sitä ei Rohwederin mielestä saa unohtaa, sillä se vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan ja myös luonnon monimuotoisuuteen.

Joulukuussa Kööpenhaminassa järjestetään suuri ilmastokokous, jossa maailma yrittää päättää kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Asiantuntijoiden mukaan päästöjä pitää leikata reilusti, jotta maailman keskilämpötila ei nouse kriittisenä pidettyä kahta astetta enempää.

Neuvotteluista ei odoteta helppoja. Voisi olla helpompiakin aikoja aloittaa ympäristöjärjestön johdossa?

”Nykyisin on siinä mielessä hyvä tilanne, että enää luonnonsuojelijoita ei pidetä viherpiipertäjinä. Ihmiset ovat heränneet ympäristönsuojelulle. Toivon, että 2009 ei jää historiaan talouskriisin vaan oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen vuotena.”

”Yritykset eivät ole pahiksia”

Liisa Rohweder on 49-vuotias kauppatieteiden tohtori ja erikoistunut kestävään kehitykseen. Hän on sitä mieltä, että ympäristöystävällinen toiminta on yrityksille hyväksi – se voi olla kilpailuvaltti.

”Nykyinen talouskriisi kannattaa nähdä mahdollisuutena kehittyä. Metsäteollisuudessa kaivattuja uusia menestystarinoita voisi syntyä nanoteknologian tai sellupohjaisten muovien kaupallistajista. Suomalaiset voisivat myös nousta edelläkävijöiksi uusiutuvien energiamuotojen kaupallistamisessa.”

Rohweder on vakuuttunut, että kun esimerkiksi tuulivoimalle tai aurinkovoimalle saadaan kilpailukykyinen hinta, kysyntä kasvaa ympäri maailman.

”Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei tarkoita, että hyvinvoinnista pitäisi luopua.”

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitää kuluttaa ja tuottaa enemmän palveluita kuin tavaroita. Helpommin sanottu kuin tehty. Rohweder luottaa kuitenkin markkinoiden toimintaan.

”Yritykset eivät ole pahiksia ympäristöasioissa. Ne valmistavat asioita, joita ihmiset kuluttavat. Jos kuluttajat vaativat jotain, niin yrityshän tekee.”

Kuluttajat taas tarvitsevat tietoa, jotta osaavat vaatia. Tietokaan ei ole yksinkertainen asia. Ympäristöongelmista saa helposti maalattua synkkiä näkymiä, jotka eivät kannusta luottamaan tulevaan.

”Ympäristömyönteinen toiminta voi edistyä niin, että ihmiset saavat tutkimukseen, ei tunteeseen perustuvaa tietoa. Tieto pitää kytkeä ratkaisuvaihtoehtoihin – mitä minä voin tehdä ympäristön eteen? Pahinta on uuvuttaa ihmiset sellaiseen tunteeseen, että mitään ei ole enää tehtävissä.”

”Poliittiset päätökset ovat tärkeitä, mutta myös jokaisen ihmisen pienillä teoilla on merkitystä. Niiden kautta syntyy myös kollektiivista vastuuta”, Rohweder sanoo.

Tahto tuo tulosta

Rohweder katselee talouden ja ympäristöasioiden suhdetta käytännön kannalta. Markkinataloutta ja kasvun ihannetta pidetään ympäristöongelmien yhtenä syynä, mutta hän ei halua suunnitella koko maailmantaloutta uusiksi.

”Etsin ratkaisuja siitä tilanteesta, missä ollaan. Maailmassa on nyt tällainen talousjärjestys – emme voi palata historiassa taaksepäin.”

Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon saimaannorpan suojelusta. Rohweder vertaa norppaa merikotkaan, joka oli 1970-luvulla heikossa asemassa.

Merikotka oli lähes kuolla sukupuuttoon Suomessa, kunnes sen suojeluun alettiin kiinnittää huomiota. Laji alkoi hiljalleen elpyä.

Rohwederin mukaan tämä hyvä esimerkki siitä, että tulosta saadaan kun vain on tahtoa.

Osallistu keskusteluun: Miltä näyttää suomalaisen luonnon tila kesällä 2009? Mitä kuuluu saaristolle, järville, metsille, soille ja niiden asukeille?