Ilmastonmuutoksen torjunta ei hukkunut lamaan

energiapolitiikka
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa sähkönkulutus on rajussa laskussa. Tilanne ei selity pelkästään taantumalla.

Polttoaine etanoli
Presidentti Barack Obaman päästövähennystavoitteet ovat nostaneet Yhdysvalloissa kysymyksen etanolista polttoaineena: onko siitä apua? Kuva Mike Groll / AP / Lehtikuva.

Laman keskellä maailmalta kantautuu positiivisia signaaleja ilmastorintamalta.

Yhdysvalloissa Barack Obaman hallinto ajaa ajoneuvoille päästörajoja ja teollisuudelle päästökauppaa. Tavoite on selvä: kasvihuonepäästöt alas, ilmastonmuutos hallintaan.

Venäjällä taas retoriikka ilmastonmuutoksen ympärillä on muuttunut: nyt ilmastonmuutosta pidetään uhkana, johon pitäisi puuttua.

Myös muun muassa Kiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Meksiko ja Etelä-Korea ovat puhuneet myönteisesti päästöjen leikkaamisesta.

Suomessa tilanne miellyttää kansanedustaja Oras Tynkkystä (vihr.), joka on valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija.

Käynnissä on nimittäin “ilmastoneuvottelujen supervuosi”, joka huipentuu joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Siellä maailman pitäisi päättää, miten ilmastonmuutokseen oikeasti vastataan. Tarkoitus on linjata kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteet vuosille 2013-2017, ehkä vuoteen 2020 asti.

Tämä on merkittävää siksi, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut vuoden 2015 olevan kriittinen taitepiste: silloin maailman päästöt on saatava laskuun.

Tynkkysen mukaan tähdet alkavat olla kohdillaan eli maailmalla poliittinen tahto on melko vahva. Mutta sekään ei välttämättä riitä, sillä maiden tähän mennessä ilmoittamat aikeet päästövähennyksistä ovat liian matalia tavoitteiden saavuttamiseen.

“Nyt pöydällä olevat tavoitteet ovat vielä riittämättömiä. On tietenkin niinkin, että päättäjien on helppo luvata radikaalejakin päästövähennyksiä pitkälle aikavälille, kun itse on jo mullan alla.”

Kööpenhaminassa sopimusta siis väännetään todennäköisesti aivan loppumetreille asti.

“Siellä testataan, onko maailman poliittisella yhteisöllä riittävä tahto toimia riittävän nopeasti”, Tynkkynen sanoo.

Sähkönkulutus rajussa laskussa

Taantuma näkyy ympäristöasioissa myös Suomessa. Taloudellinen tilanne on osaltaan syynä siihen, että Suomen sähkönkulutus on kääntynyt selvään laskuun. Meillä sähkönkulutus ei ole tippunut kertaakaan näin rajusti toisen maailmansodan jälkeen – on puhuttu jopa romahduksesta.

Mutta taantuma ei ole ainoa selittäjä, sillä käyrät kääntyivät lattiaa kohti jo ennen synkkiä talousuutisia viime vuonna. Suuri syy on teollisuuden rakennemuutos eli metsäteollisuuden lakkautukset.

Asialla on merkitystä paitsi päästöjen vähenemisen kannalta, myös siksi, että lisäydinvoiman tarve on laskettu suuremmilla sähkönkulutusluvuilla. Viimeisen vuoden aikana sähkönkulutus on vähentynyt 5,2 terawattituntia, joka on enemmän kuin Loviisan toisen reaktorin vuosituotanto. Se myös vastaa noin viittätoista Vuotoksen allasta.

Jos sähkönkulutus jää alemmalle tasolle kuin ilmasto- ja energiastrategiassa viime vuonna laskettiin, odotettavissa on kiihtyvä vääntö lisäydinvoiman tarpeesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö päivittää sähkönkulutuksen tilastoja ja arvioita loppuvuodesta.

Fakta: Tulossa ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko
selonteko hahmottaa tulevaisuutta neljän skenaarion kautta
– niiden tarkoitus on herättää keskustelua ja tukea päätöksentekoa
– kaikissa skenaarioissa päästöjä leikataan vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä
– selonteko valmistellaan toukokuun aikana, valtioneuvosto käsittelee sitä elo-syyskuussa ja eduskunnan lähetekeskusteluun se päätyy syyskuussa