Pitkän karanteenin vaikutusta ihmismieleen ei tunneta – ”On tutkimusta, jonka mukaan ihminen on paljon vahvempi kuin luullaan”

”Karanteeniin suhtautumiseen vaikuttaa paljon se, miten se pystytään perustelemaan”, sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama sanoo.
Tiede 1.4.2020 07:33
Helsinkiläisen senioritalo Loppukirin asukkaita kokoontuneina "iltahuutoon", laulamaan yhteislauluja 19. maaliskuuta 2020.
Helsinkiläisen senioritalo Loppukirin asukkaita kokoontuneina "iltahuutoon", laulamaan yhteislauluja 19. maaliskuuta 2020. © TEEMU SALONEN / LEHTIKUVA

Koronaviruksen torjumiseksi säädettyjen kontrollitoimien psykologisia vaikutuksia voidaan käytännössä vain arvailla. Ympäri maailmaa asetetut liikkumisrajoitukset ja karanteenit ovat mittakaavaltaan ja kestoltaan poikkeuksellisia, että tutkimistietoa niiden henkisistä vaikutuksista ei ole.

Brittiläinen lääketieteeseen erikoistunut tiedelehti Lancet julkaisi helmikuussa 2020 yhteenvedon karanteenien vaikutuksia selvittäneistä tutkimuksista.

Katsauksessa käytiin läpi 24 artikkelia, joissa oli tutkittu karanteenien aiheuttamia psykologisia vaikutuksia. Kaikki tutkitut tapaukset olivat 2000-luvulta ja valtaosa karanteeneista liittyi SARS- tai ebola-epidemioihin. Tapauksia on ympäri maailmaa: Kiinasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Kanadasta, Liberiasta, Australiasta ja Etelä-Koreasta.

Karanteenit koskivat rajattua ja usein varsin pientä ihmisjoukkoa. Silloin kun karanteenin kesto oli tiedossa, se oli verrattain lyhyt: muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Valtaosa todetuista psykologisista vaikutuksista oli varsin arkisia: turhautumista, tylsistymistä, syyllisyyden tunnetta, huolta karanteenin sotkemasta taloustilanteesta.

Karanteenien lyhyistä kestoista huolimatta oireet jatkuivat tutkimusten mukaan varsin pitkään, jopa kuukausia karanteenien päättämisen jälkeen. Osa tutkimuksista raportoi jopa traumaperäistä stressihäiriötä muistuttavista oireista. Näin siitäkin huolimatta, että karanteeni ei vastaa järeydeltään traumoja, jotka stressihäiriötä tavanomaisesti aiheuttavat.

 

MITEN tarkkaan pätkäkaranteenien psykologiset vaikutukset kertovat siitä, mitä koronakaranteeni ihmisten mielelle tekee?

Useissa Lancetin artikkelissa arviouduissa tutkimuksissa karanteenin arvioitiin aiheuttavan stigmaa, eli leimaantumisen ja häpeän tunnetta. Koko maailman totutellessa erilaisiin poikkeustiloihin, häpeä kohdistuu lähinnä rivistä lipeäviin.

”Keskeistä on, kuinka perustelluksi ihmiset karanteenit mieltävät. Suomessa perustelut ovat olleet varsin vakuuttavia ja suomalaiset luottavat ylipäätään viranomaisiin ja mediaan enemmän kuin mikään muu kansa Euroopassa. Tuskin ihmisillä täällä palaa hermo karanteeniin kovin nopeasti”, sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama sanoo.

Pitkäaikaisen karanteenin psykologisia vaikutuksia voi Helkamasta vain arvailla.

”Niitä ei ole tutkittu käytännössä lainkaan.”

Mahdolliseksi vertailukohdaksi professori poimii äärimmäisen eristyksen vaikutuksia selvittäneen Peter Suedfeldin tutkimukset.

Unkarinjuutalaisen Suedfeldin (s. 1935) vanhemmat lähetettiin toisen maailmansodan aikana Auschwitzin keskistysleirille, eikä äiti palannut sieltä. Poika jäi Punaisen Ristin ylläpitämään orpokotiin.

Tutkijana Suedfeldin on muun muassa haastatellut Auschwitzista selvinneitä ja tutkinut, miten pieneen ja pimeään tilaan eristäminen vaikuttaa ihmisen psyykeen.

”Suedfeldin perusajatus on, että yhteiskuntatieteilijät ja psykologit liioittelevat suotta poikkeusolojen vaikutusta ihmiseen. Hänestä ihminen on paljon luultua vahvempi ja selviää kovistakin oloista varsinkin, jos tietää, että ne ovat määräaikaisia.”

Helkama ei halua ennakoida liikaa karanteenin pitkittymisen vaikutuksia suomalaisten mieliin.

”Karanteenin kesto lisää siihen kohdistuvaa painetta, poikkeustoimilla saavutetut tulokset vähentävät sitä.”